Minulla oli viime kesänä hyvin samantapainen tilanne eli itsellä 5v lapsi ja mies sinkkumies, jolla ei lapsia. Minun lapseni ja tämä mies juttelivat ensin puhelimessa muutamia kertoja ja sitten lapseni pyysi miehen kanssaan meille leikkimään. Näin olleen meillä edettiin ihan lapsen ehdoilla. Mikäli kutsua ei olisi tullut, niin luultavasti oltaisiin nähty ensimmäisen kerran vaikka jossain leikkipuistossa tai muualla neutraalilla maaperällä. Nyt tää kävi näin kivasti, koska mies oli lapsen vieras ekalla käyntikerralla eikä minun.
Hirvittävän usein olen kuullut pelotteluja uusperheistä, mutta en voi sille mitään, että vaikka lapsen biologinen isä oli (ja on etänä edelleenkin) hieno isä, niin niin on hirvittävän hieno isäpuoli tämä nykyinen miehenikin. Pitää itseä aina välillä ihan nipistää, kun en meinaa muistaa, että mies ei ole ollut ihan alunperin näissä kuvioissa.
Mitään ongelmia meillä ei siis ole ollut, mutta siihen on auttanut se, että minä ja mies ollaan kuin samasta puusta veistetyt eli meidän kasvatusnäkemyksemme on ihan samanlainen. Minä en ole kertaakaan vielä joutunut puuttumaan miehen kasvatusmenetelmiin, eikä päinvastoin. Taitaa olla minulla melkoinen tuuri ollut näiden miesten suhteen, nimittäin ei ollut kasvatuksessa ongelmia exänkään kanssa ja luulisi minun olevan vähän vaativa kasvatusalan ammattilaisena. Valitettavasti exällä kuulostaisi olevan kasvatuksellisia ongelmia nyxän ja nyxän lasten kanssa... toivottavasti ongelmat siitä taittuvat kun aikaa kuluu.
Mitään järkevää neuvoa en osaa oikein antaa, mutta jos vaan voitte, niin puhukaa paljon miehen kanssa etukäteen. Siis kasvatusnäkemyksistä, siitä minkälaisia lapsesi ovat jne. Niin ja anna miehelle tilaa olla omalla tavallaan omassa roolissaan. Yksi aika tärkeä juttu on antaa miehen päättää että minkälaiseen rooliin haluaa tulla lastesi elämässä. Oletteko puhuneet että olisitte päätymässä saman katon alle jossain vaiheessa? Ajattelin itse, että puhutaan ja sovitaan miehen kanssa miehen rooli, mutta meillä se oli kyllä hivenen haihattelua, sillä lapsi "adoptoi" miehen meille varmaan viikossa. Siinä vaiheessa roikuttiin jo kaulassa ja sanottiin, että tykkää. Lapsen ehdoilla ja ehdotuksilla meillä edettiin ja kuinkas ollakaan olitiin yllättävän pian saman katon alla. Lapsi ei tykännytkään semmoisesta miehestä, joka olisi ajettu hitaasti sisään, sellainen vaikutti lapsesta ihan tuuliviiriltä.
