"Uskovaiset", selvittäkää mulle..

[nih]

Mun mies on diakoni (ja siis uskossa), itse ateisti. Nuoruudessa olen kuitenkin rukoillut Jeesusta elämääni, tosissani ja useasti. Mitään "valaistumista" ei tullut. En ole ihminen joka alkaisi itsekseen tuosta noin vaan uskomaan kristinuskoon, on vaikea uskoa neitseelliseen syntymään jamuihin "höpöhöpö"-juttuihin.

Mutta usein olen kuullut juttua tyyliin "Jeesus tulee sydämeesi kunhan rukoilet". Miksei siis mulla? Ja nuorempana olisin ollut valmis uskomaankin noihin juttuihin,olin pettynyt etten tullut uskoon.

 

[zäp]

miksi odottaa jotain "uskoontulemis" kokemusta?
usko on luja luottamus siihen mitä toivotaan ja sellaiseen mikä ei näy tjms.

 

[Huh]

Outo pari, uskovainen ja ateisti

 

[zäp]

uskossa on siis kyse enemminkin asenteesta, kuin kokemuksista tai tunetmuksista - no joillekin jotkut tuntemukset taitavat olla se keskeisin juttu, mutta sellainen tie päättyy ennenpitkää.

 

[ap]

miksi odottaa jotain "uskoontulemis" kokemusta?
usko on luja luottamus siihen mitä toivotaan ja sellaiseen mikä ei näy tjms.

Nuorempana toivoin tätä kokemusta. Halusin uskoa, koska uskovilla on usein jonkinlainen rauha sisimmässään.

 

[zäp]

Outo pari, uskovainen ja ateisti

miten niin outo? ei mitään perusteita väittää oudoksi - minusta.

 

[zxz]

Uskoisin ,etta Sinulla on "Jeesus sydammessa" jos olet sita pyytanyt.

 

[ap]

Outo pari, uskovainen ja ateisti

Ehkäpä, mutta hyvin tullaan toimeen. Olen edelleen kiinnostunut "uskontotieteestä", joten kristinuskon kohdalla saan vastauksia myös mieheltäni.
Eipä meillä juuri muuta eroa ole, kuin uskonnollisia. On kai jokaisella parilla joku eroavaisuus, eikä se tee heistä outoa paria.

 

[vieras]

Outo pari, uskovainen ja ateisti

Mies on ilmeisesti rikkasta suvusta.

 

[vieras]

Outo pari, uskovainen ja ateisti

Ehkäpä, mutta hyvin tullaan toimeen. Olen edelleen kiinnostunut "uskontotieteestä", joten kristinuskon kohdalla saan vastauksia myös mieheltäni.
Eipä meillä juuri muuta eroa ole, kuin uskonnollisia. On kai jokaisella parilla joku eroavaisuus, eikä se tee heistä outoa paria.

Meilläkin on erilaiset sukuelimet. Mutta useimmat pitävät sitä normaalina.

 

[ap]

Outo pari, uskovainen ja ateisti

Mies on ilmeisesti rikkasta suvusta.

Heh heh!
Kuinka niin? Siksikö että hän uskoo Jeesuksen olevan vapahtaja?
No, ei ole rikkaasta suvusta. Meillä synkkaa hyvin, hän on upea isä, kiltti mies ja mahtava rakastaja. Syvällisiä keskustelujakin käymme silloin tällöin.
Ehkäpä vain on avarakatseinen uskovainen,hyväksyy mut tämmöisenä <3

 

[ap]

Uskoisin ,etta Sinulla on "Jeesus sydammessa" jos olet sita pyytanyt.

Mutta silti mä en usko Raamatun juttuihin, juuri niihin ns. ihmeisiin ja neitseellisiin sikiämisiin enkä yli 700 vuotiaisiin ihmisiin. Voiko siis Jeesus olla sydämessäni ihan tietämättäni?

 

[En tiedä osaanko selittää...]

Usko on aika yksinkertainen, mutta just siksi niin vaikea asia.

Kun uskot että Jeesus on totta ja että hän haluaa rakastaa sinua niin, niin sitten se USKO on siinä. Sitten sitä kasvaa uskossa kun lukee raamattua ja tutkii asioita. Joku kokee uskoontulon voimallisemmin, toinen kevyemmin. Uskominen ei tarkoita aivotonta toimintaa, asioista saa kysyä, saa tutkia ja selvittää. Moni asia raamatussa on sellainen ettei kukaan osaa sanoa ihan tarkkaan ja varmaksi mitä joku asia tarkoittaa, se ei silti tee raamattua tyhjäksi.

Usko on myös Jumalan armon vastaanottamista. Jos meidät tuomitaan Jumalan antamien käskyjen mukaan tiukasti, niin pian huomataan että lakia on vaikea täyttää. Aina löytyy jotain mikä on väärin. Pelkät teot eivät ole tuomittavia, vaan ajatuksissakin voi tehdä huorin. Nyt ne jotka uskovat Jeesukseen vapautuvat tästä uskonsa kautta. Eli saamme ansiotonta rakkautta ja anteeksiantoa. (Eli uskovat eivät ole parempia ihmisiä kuin muut, Jumalalle jokainen on yhtä tärkeä ja rakas.)

Mutta tosiaan usko on sitä että uskoo-

 

[uyg]

Usko on aika yksinkertainen, mutta just siksi niin vaikea asia.

Kun uskot että Jeesus on totta ja että hän haluaa rakastaa sinua niin, niin sitten se USKO on siinä. Sitten sitä kasvaa uskossa kun lukee raamattua ja tutkii asioita. Joku kokee uskoontulon voimallisemmin, toinen kevyemmin. Uskominen ei tarkoita aivotonta toimintaa, asioista saa kysyä, saa tutkia ja selvittää. Moni asia raamatussa on sellainen ettei kukaan osaa sanoa ihan tarkkaan ja varmaksi mitä joku asia tarkoittaa, se ei silti tee raamattua tyhjäksi.

Usko on myös Jumalan armon vastaanottamista. Jos meidät tuomitaan Jumalan antamien käskyjen mukaan tiukasti, niin pian huomataan että lakia on vaikea täyttää. Aina löytyy jotain mikä on väärin. Pelkät teot eivät ole tuomittavia, vaan ajatuksissakin voi tehdä huorin. Nyt ne jotka uskovat Jeesukseen vapautuvat tästä uskonsa kautta. Eli saamme ansiotonta rakkautta ja anteeksiantoa. (Eli uskovat eivät ole parempia ihmisiä kuin muut, Jumalalle jokainen on yhtä tärkeä ja rakas.)

Mutta tosiaan usko on sitä että uskoo-

Just näin

 

[Huh]

Outo pari, uskovainen ja ateisti

Ehkäpä, mutta hyvin tullaan toimeen. Olen edelleen kiinnostunut "uskontotieteestä", joten kristinuskon kohdalla saan vastauksia myös mieheltäni.
Eipä meillä juuri muuta eroa ole, kuin uskonnollisia. On kai jokaisella parilla joku eroavaisuus, eikä se tee heistä outoa paria.

Joo, mutta kyllä se yhteinen vakaumus on aika yhdistävä tekijä; eihän miehesi saa sulta tukea uskolleen ja päinvastoin.