Uskovaiset, joudunko Helvettiin jos...

[tuore uskovainen]

Uskotteko te että ihminen joutuu Helvettiin jos tekee itsemurhan siksi että on fyysisesti niin sairas ettei enää jaksa, eikä siitä sairaudesta voi parantuakaan eikä siihen on mitään helpotusta. Jokainen päivä on vaan yhtä kärsimystä ja en voi ikinä enää tehdä sitä työtäkään mitä haluaisin tehdä. Rukoilu ei oo auttanut mitään.

 

["uskovainen"]

Hei kuule, oon huomannu että tää neuvo sopii kaikkiin tilanteisiin. Rakasta Herraa ja tee sitten niin kuin parhaaksi näet. Onnistumisesi arvioidaan sitten viimeisellä tuomiolla.

Tsemppiä!

 

[tsemppiä]

en voi tuomita ketään, se ei ole tehätäväni eikä oikeuteni, mut missään tilanteessa en pidä oikeana itsaria. Jumala on päättänyt syntymän ja kuoleman. mene käymään rauhanyhdistyksellä ja juttele puhujan kans siellä, niin saat varmasti kuulla viisaita sanoja ja lohdutusta. rukoilen puolestasi, vaikken sinua tunnekaan. älä koskaan lakkaa rukoilemasta. voimia!

 

["aloittaja"]

Itsekin aina ennen ajattelin etten tekis itsemurhaa missään tilanteessa, mutta en olisi ikinä voinut kuvitella että voin sairastua tällä tavalla ja että olo voi olla näin kamala eikä siihen oo mitään apua saatavissa. Oon ajatellut että sinnittelen vielä anakin lokakuun loppuun asti. Ajattelin että menen lokakuussa yhteen paikkaan rukoiltavaksi, oon rukoillut että parantuisin viimeistään silloin, jos se ei auta niin sitten ei oo paljon vaihtoehtoja.

 

[hei rakas ihminen]

Saanko kysyä, mitä sairastat?
Ota ainakin tuo lokakuu tavoitteeksi. Et menetä mitään, jos päätät elää ainakin sinne saakka.
En ole uskovainen, mutta olen ollut umpikujassa, josta en kuvitellut selviäväni. Onko sulla vertaistukea sairauden kanssa?

 

["aloittaja"]

En halua kertoa mistä on kyse, koska en halua tulla tunnistetuksi.

 

[hei rakas ihminen]

[QUOTE="aloittaja";28793130]En halua kertoa mistä on kyse, koska en halua tulla tunnistetuksi.[/QUOTE]

Ok, ymmärrän. Jaksaisitko elää sairauden kanssa, jos löytäisit elämässä muuten jotain uutta suuntaa?

 

["aloittaja"]

Ok, ymmärrän. Jaksaisitko elää sairauden kanssa, jos löytäisit elämässä muuten jotain uutta suuntaa?

En jaksais koska olo on niin kamala. Ja yhden tietyn työn piti olla mun elämäntarkoitus ja sitä työtä en pysty enää tekemään ikinä. Se oli mun suurin unelma elämässä

 

["uskovainen"]

on se sikälikin outoa, että ihmiset yleensä kuolee luonnostaankin, jos eivät fyysisesti jaksa elää.?

 

["aloittaja"]

[QUOTE="uskovainen";28793146]on se sikälikin outoa, että ihmiset yleensä kuolee luonnostaankin, jos eivät fyysisesti jaksa elää.?[/QUOTE]

En ymmärrä mikä oli tän pointti, mutta jos se oli se että jos sairaus on niin kamala niin sittenhän siihen kuolee kuitenkin, niin ei se aina mene niin. Esimerkiksi joku voi kärsiä kauheista kroonisista kivuista joihin ei löydy lääkitystä, muttei niihin kuitenkaan kuole, vaikka ei niitä jaksaiskaan. Mun tilanne ei siis oo tuollainen, tuo oli vain esimerkki.

 

["uskovainen"]

[QUOTE="aloittaja";28793156]En ymmärrä mikä oli tän pointti, mutta jos se oli se että jos sairaus on niin kamala niin sittenhän siihen kuolee kuitenkin, niin ei se aina mene niin. Esimerkiksi joku voi kärsiä kauheista kroonisista kivuista joihin ei löydy lääkitystä, muttei niihin kuitenkaan kuole, vaikka ei niitä jaksaiskaan. Mun tilanne ei siis oo tuollainen, tuo oli vain esimerkki.[/QUOTE]

Niin onhan se varmasti noin. Tuli nyt Jobkin mieleen. Pitäisiköhän sinun lukea sitä vahvistukseksi uskollesi?!

Niin ja voihan Jeesus luonnollisesti parantaa sinut. Sinä olet kai pyytänyt sitä jo? Jumala on hyvä, joten kyllä Hän vastaa rukoukseesi. Ei sitä kannata epäillä.

 

["aloittaja"]

Sitä parantumista olen tosiaan rukoillut monta kertaa päivässä, koska en oikeasti haluais kuolla vaan parantua entiselleni ja jatkaa elämääni. En vaan mitenkään jaksa elää tällaisena. Olisin niin onnellinen jos voisin parantua entiselleni

 

["vieras"]

Room. 8:1 "Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa."

Room. 8:38–39: "Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme."

Nämä kirjoitettuani sanon, että itsemurha on Jumalan tahdon vastaista. Jumalan hyvä tahto jää toteutumatta itsemurhan tehneen ihmisen kohdalla. Sinä et saa tehdä niin. Se on väärin.
Löytäisitkö mistään uskovaa lääkäriä, jonka kanssa voisit keskustella tästä asiasta. Tai sitten uskovaa pappia.

Jumalan siunausta sinulle hetki kerrallaan. Älä pelkää. Katso Kristukseen.

 

[-]

Sinä tulet kyllä paranemaan taivaassa. Se on varmaa. Nyt sinulla on kuitenkin vielä tehtävä maan päällä. Et pysty tekemään sitä työtä, mistä olet haaveillut, mutta sinulla on paljon tärkeämpää työtä tarjolla. Sinä voi olla esirukoilijana, rukoilla muiden kärsivien puolesta ja rinnalla.

 

[Vierad]

Olet masentunut. Tarvitset sopivan lääkityksen.
Elämän ilo on kadonnut.
Älä aseta Jumalalle aikarajoja.
Rukoile. Ja hakeudu seurakuntaan muiden ihmisten joukkoo .
Juttele ja pyydä kahviseuraa itsellesi.
Ala elämään.
Älä mieti koko ajan miltä nyt tuntuu.

 

["aloittaja"]

En ole masentunut, tämä fyysinen sairaus on vaan niin kamala. Jos voisit itse kokea vastaavan niin ymmärtäisit kyllä. Tämän kanssa on tosi vaikea elää. Eikä tämä sairaus ole mikään yleinen sairaus, todella harva tietää miltä tällaisen kanssa tuntuu elää.

 

[ihme mies]

Lakkaa uskomasta siihen että joku kuvitteellinen taruolento ohjaa elämääsi ja tuomitsee sinut sen jälkeen kun elämäsi on ohi. Täysin terve ihminenkin voi ahdistua moisesta.

Takaan että olet paljon onnellisempi kun otat ne ohjat ihan omiin käsiisi ja otat kaiken irti jokaisesta päivästä mitä sinulla on jäljellä. On paljon asioita mihin voit vaikuttaa.

 

["Vieras"]

Olosi helpottuu kun aloitat kevyen mielialalääkityksen.
Se että suunnittelet itsemurhaa on vakava asia.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="Vieras";28793269]Olosi helpottuu kun aloitat kevyen mielialalääkityksen.
Se että suunnittelet itsemurhaa on vakava asia.[/QUOTE]

Et vain kykene näkemään tilannetta. Miksi pitäisi elää parantumattomasti sairaana kitumassa vuosia tai vuosikymmeniä jos jokainen päivä on oikeasti kitumista ja kärsimistä fyysisten oireiden takia? Ei sitä pysty varmaan kuvittelemaan jos on itse aina ollut terve. Vai haluaistko elää vaikka joka päivä vatsataudissa tai kovassa influenssassa koko loppuelämäsi? (en muuta keksi vertauskuvaksi, nuo nyt on sellaisia mitä jokainen on kokenut)

 

["vieras"]

Mitä kipupoliklinikalla on sanottu?

 

["Muuan"]

[QUOTE="aloittaja";28793278]Et vain kykene näkemään tilannetta. Miksi pitäisi elää parantumattomasti sairaana kitumassa vuosia tai vuosikymmeniä jos jokainen päivä on oikeasti kitumista ja kärsimistä fyysisten oireiden takia? Ei sitä pysty varmaan kuvittelemaan jos on itse aina ollut terve. Vai haluaistko elää vaikka joka päivä vatsataudissa tai kovassa influenssassa koko loppuelämäsi? (en muuta keksi vertauskuvaksi, nuo nyt on sellaisia mitä jokainen on kokenut)[/QUOTE]


Voimia sinulle.

Ensimmäisenä ajatuksena viestiketjun luettuani tuli mieleeni seuraava lause. "Tyydy minun armooni, minun voimani on heikoissa väkevä."

Jumala antaa ihmiselle koettelemuksia, kuten fyysisiä sairauksia, vetääkseen ihmisen lähemmäs itseään. Kun itse ei jaksa enää edes olla, on pakko heittäytyä armon varaan.
"Isä, sinun käsiisi minä annan itseni, sieluni ja ruumiini."

Onko sinulla asiat kunnossa Jumalan kanssa? Oletko saanut uskoa kaikki syntisi anteeksi? Uskotko itsesi Jumalan lapseksi ja taivaan perilliseksi?

Lisäksi kehoittaisin puhumaan sinua hoitavalle lääkärille tuosta masennuksestasi. Fyysinen sairaus voi aiheuttaa myös masennusta.

Jos haluat keskustella lähemmin asiasta, laita joku anonyymi sähköpostiosoite, niin lähetän sinulle meiliä.

 

[Mikä minä olen tuomitsemaan]

En tapaa tuomita ihmisiä, koska se ei ole ihmisen tehtävä. Uskon kuitenkin, että murha on synti ja synti vie kadotukseen. Lasken murhaksi myös itsemurhan. Jumala on päättänyt syntymän ja kuoleman eikä siihen saa ihminen puuttua. Ymmärrän toki sen, että joskus ihminen vaan on niin pohjalla ettei voi ajatella sieltä enää nousevansa. Silloin varmasti moni uskovainenkin pohtii oikeutusta ottaa kuolemansa omiin käsiinsä. Itse kuitenkin uskon ja luotan siihen, että Jumala voi auttaa siinäkin ahdistuksen tilassa.

Sanoit että sairaudestasi ei voi parantua. Tunnen itse ihmisen, joka oli vastasyntyneenä niin pahasti sydänsairas ettei hänen uskottu selviävän hengissä muutamaa päivää pidempään. Seurakunta rukoili vauvan puolesta ja varmasti moni sellainenkin, joka ei normaalisti rukoile, huokaisi vauvan puolesta korkeuksiin. Yhtäkkiä vauvan terveys lähti kohenemaan ja kun lääkäri tutki, olivat sydämen synnynnäiset rakenneviat kadonneet. Tiedän myös ihmisen, jonka paha keliakia parani rukouksen voimasta ja ihmisen joka parani syövästä, jonka piti olla parantumaton.

Ihmeitä tapahtuu eikä koskaan kannata luovuttaa liian aikaisin!

Jos saan, voin muistaa sinua iltarukouksessani?