Uskotteletko lapsillesi, että joulupukki on olemassa?

Kyllä - miksi?
Ei - miksi et?

 

Ei tarvitse uskotella kun uskon itsekkin :xmas:.

 

Ei tarvitse uskotella kun uskon itsekkin :xmas:.

Et tosissasi??? :xmas:

 

Kyllä, koska se on kivaa. Lapsena yksi parhaista hetkistä oli joulupukin mahaa kiristävä odotus eikä se ole yhtään niin ihanaa jos ei usko ollenkaan.

 

Mitä sinä ap höpötät, tietty joulupukki on olemassa, kuka se tuolla pohjoisessa asuu ja kuka se ukkeli on joka aattona säkin kanssa ovelle ilmestyy - joulupukki tietysti

 

En uskottele. Olen kertonut, että se on tosi kiva satu jota leikitään jouluna. Lapset ovat hyviä eläytymään leikkeihin, joten he saavat tälläkin tavalla joulupukki-aiheesta ihan tarpeeksi irti.

 

En uskottele, Joulupukkijuttu on vaan sellainen leikki mitä leikitään. Mun lapseni ovat viimeistään kolmevuotiaina kysyneet ihan itse, että onko joulupukkia oikeasti olemassa. Sitten olen sanonut että ei ole, mutta siihen saa uskoa leikisti koska se on hauskaa.

 

Kyllä, koska se on kivaa. Lapsena yksi parhaista hetkistä oli joulupukin mahaa kiristävä odotus eikä se ole yhtään niin ihanaa jos ei usko ollenkaan.

Mun mielestä joulu ja joulupukki oli kyllä ihania juttuja vaikka tiesin että vaarini näytteli sitä
joulupukkia.

 

[QUOTE="Milla";29099248]En uskottele. Olen kertonut, että se on tosi kiva satu jota leikitään jouluna. Lapset ovat hyviä eläytymään leikkeihin, joten he saavat tälläkin tavalla joulupukki-aiheesta ihan tarpeeksi irti.[/QUOTE]

Näin.

Tietämällä mistä lahjat tulevat ja itse osallistumalla niiden antamiseen oppivat lapset myös arvostamaan lahjoja ihan eri tavalla, kuin silloin, jos jollekkin valkoparralle vain lähetetään vaatimuslista ja kiukutellaan niistä, mitä ei tullutkaan. En myöskään halua että yksi mahdollisesti rakkaimmista lapsuusmuistoista myöhemmin selviää perustuvan valheelle, mieluummin olen rehellinen alusta asti. Yhtään en kyllä ole huomannut tämän haittaavankaan joulusta/pukista nauttimista, oikeastaan päinvastoin: liika jännitys ja pelko karsiutuu pois, kun tietävät, että leikkiä se kaikki vain on.

 

En haluaisi puhua pukista totena, mutta tuntuu että petän muut vanhemmat ellen niin tee.
Jos lapseni toitottaa päiväkodissa että äiti sanoi, ettei pukkia ole, niin pilaanko jotain muilta perheiltä?
Lisäksi siskoni viettää poikansa kera joulua kanssamme ja haluaa pitää myyttiä yllä...
3-vuotiaani ei vielä ymmärrä sellaista, että älä kerro muille lapsille...

 

en. Haluan lasteni tietävän, että lahjoja saa läheisiltä ihmisiltä koska on rakas, ei joltain vieraalta äijältä siksi, että olisi ollut erityisen kiltti.

 

En uskottele, koska tapanani ei ole muutenkaan valehdella lapsille. Joulupukki ja tontut kuuluvat kyllä jouluumme, mutta alusta asti lapsi on tiennyt, että ovat satua. Samoin kuin kaikki muutkin satuhahmot. Ja aivan yhtä innoissaan nuo tuntuvat silti olevan siitä pukista ja tontuista, kuin muutkin lapset.

 

Sanokaas onko pakko sanoa, että joulupukki on olemassa. Mies sanoi, että on koska muuten muilla lapsilla menee joulu pilalle jos päiväkodissa meidän lapsi sanoo ettei se ole totta.

Mitäs mieltä olette?

 

Öö, en ilmeisesti. Multa tulee ihan luonnostaan (ja mieheltä) sanoa esim. lasten kinutessa jotain lelua, että voivat pyytää sukulaisilta vaikka joululahjaksi. Ja kun kysyvät onko joulupukki olemassa tai ollaanko me nähty hänet, vastaan vaan että en ole itse nähnyt, en tiiä ollenkaan onko ihan oikeasti olemassa. Eli selvittäkööt itse

 

Miten niin uskottele?

Tietenkin kerron lapsilleni joulupukista. Olisi hirveää pimittää lapsilta tuollainen asia, kun asia on iloinen ja kaunis.

 

En uskottele. Kerron että on satua, mutta puhun silti joulupukista pilke silmäkulmassa, on kuin yhteinen leikki. En halua hämmentää lasta uskottelemalla asioita, jotka myöhemmin selviävät valheeksi. Mistäs se lapsi voi tietää, että mihin isin ja äidin juttuun voi uskoa, jos ihan vakavissaan puhutaan palturia.

 

Mua oikestaan ihan hirveästi ärsyttää asetelma, että lapsi saa lahjoja, jos on ollut kiltti. Ja vielä kiristetään pahimmassa tapauksessa kiltteydellä ja tottelemisella joulupukkiin vedoten. Ei mun mielestä lahjoja pitäisi ansaita, niitä annetaan siksi, että toinen on rakas ja tärkeä ja häntä haluaa ilostuttaa. Eikö joulun sanoma ainakin niillä, jotka pitää sitää Jeesuksen syntymäjuhlana ole se, että saadaan lahja, vaikka ei olla oltu kilttejä..

 

Puoliksi kyllä, puoliksi en.. Meillä on joka joulu käynyt joulupukki,mutta olen lasten nähden paketoinut joululahjoja ja sanonut että jokainen aikuinen auttaa sillä tavalla. Olemme kai käyneet ostamassakin joululahjoja lasten kanssa ja olen sanonut että voivat toivoa mummulta ja vaarilta / kummeilta lahjoja...
Tontuista kuulivat muualta, ja niitä koitetaan löytää ja nähdä aina silloin tällöin..

 

Mua oikestaan ihan hirveästi ärsyttää asetelma, että lapsi saa lahjoja, jos on ollut kiltti. Ja vielä kiristetään pahimmassa tapauksessa kiltteydellä ja tottelemisella joulupukkiin vedoten. Ei mun mielestä lahjoja pitäisi ansaita, niitä annetaan siksi, että toinen on rakas ja tärkeä ja häntä haluaa ilostuttaa. Eikö joulun sanoma ainakin niillä, jotka pitää sitää Jeesuksen syntymäjuhlana ole se, että saadaan lahja, vaikka ei olla oltu kilttejä..

Vaikka uskotaan joulupukkiin, minäkin uskon . Silti en koskaan uhkaile joulupukilla enkä lahjattomuudella. Joulupukki tuo jokaiselle yhden lahjan ja siinä se. Lapset kirjoittavat kirjeen joulupukille, laittavat siihen viisi sellaista toivetta, jonka ehdottomasti haluavat. Niistä sitten joulupukki tuo yhden. Loput lahjat tulevat ihan sukulaisilta, vanhemmilta, ystäviltä ja ne kannetaan yhdessä kaikki kuusen alle odottamaan joulupukin käyntiä.

Lahjat ovat lahjoja, niiden saamiseen ei liity mitään ehtoja.

 

En, se on myöhäistä jo. Tuo 18-vuotias sanoi, että älä nyt äiti höperrä.

 

[QUOTE="jooh";29099223]Et tosissasi??? :xmas:[/QUOTE]

Arvaa vaan minkä känkkäränkän järjestän jos en saa kaikkia toivomiani lahjoja :kieh:.

 

Kyllä.
Miksi viedä kaikki kiva pois? Kuinka moni kokee kärsineensä ja tulleensa petetyksi nyt aikuisena, vaikka lapsena olisikin Joulupukkiin uskottu?
Mulle ainakin nuo lapsuuden joulut on ihania muistoja, ja haluan saman antaa omille lapsillenikin.

Meillä siis kerrotaan että tontut tarkkailee ja pukki tuo kilteille lapsille lahjoja. Tosin koska lapsia on niin paljon, pystyy pukki toteuttamaan vaan muutaman toiveen jokaiselle ja muut lahjat tulee sitten niiltä läheisiltä ihmisiltä.

 

En ole koskaan uskotellut.En ole nähnyt tarvetta sille,ukki ja mummo on kyllä sillon kun tenavat oli pienempiä hokenut joulupukista...Meillä on tasan kerran käyny joulupukki...sillonkin herra silloin 3vee totesi vaan "vejuhan se siinä*

 

[QUOTE="Vieras";29099520]Kyllä.
Miksi viedä kaikki kiva pois? Kuinka moni kokee kärsineensä ja tulleensa petetyksi nyt aikuisena, vaikka lapsena olisikin Joulupukkiin uskottu?
Mulle ainakin nuo lapsuuden joulut on ihania muistoja, ja haluan saman antaa omille lapsillenikin..[/QUOTE]

En minä nyt aikuisena tunne olevani petetty, mutta lapsena tunsin, kun huomasin, että joulupukkia ei olekaan. Sain sen itse selville, kun joulupukki erehtyi puhumaan omalla äänellään. Koko se jouluaattoni meni pilalle, koska olin niin järkyttynyt ja pettynyt, kun vanhemmat ja isovanhemmat olivat yhdessä tuumin valehdelleet asiasta.

Joulun ihanat muistot tulevat ihan muista asioista kuin joulupukista. Omat kauniit lapsuusmuistoni joulun ajoilta liittyvät pitkään valvottuihin iltoihin, kuusen ja hyasinttien tuoksuihin, pipareihin, yhdessäoloon perheen kanssa, askarteluun yhdessä äidin ja sisarusten kanssa sekä lasten ohjelmien katsomiseen.

Omille lapsilleni en ole valehdellut joulupukista vaan alusta saakka olen kertonut kyseessä olevan sellaisen joululeikin, jota aikuiset tykkäävät leikkiä. Paljon kivempi lapsillakin, kun aattoiltana pukki ei pelota vaan naurattaa ja jännitys saa kohdistua kuusen alla odottaviin lahjoihin.

 

Kyllä, mutta viime jouluna alkoi pojalla usko horjua, kun olimme autoajelulla ja joulupukin vaatteet oli takapenkilläja hän näki ne kun katsoi autoa ajaessa takapeiliin.