Uskooko teidän puolitoistavuotiaat mitään mitä sanotte?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja järkihän tässä lähtee
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

järkihän tässä lähtee

Vieras
Sanokaa nyt, että teillä puolitoista vuotiaat on kanssa ollut tälläisia ja se meni ohi...

Sen lisäksi, että ihan kaikkeen saa pojalta vastauksen "ei" niin mitään ei myöskään uskota... Tuo poika kyllä ymmärtää hyvin mitä hänelle puhutaan, mutta ei usko MITÄÄN. Samoista asioista (kuten pöydälle kiipeily, sohvalla hyppiminen, seinien hakkaaminen leluilla jne.) on kielletty satoja ja satoja kertoja, mutta ei... Lisäksi poika ei ole kuulevinaan kun kutsun häntä vaan juoksee vaan karkuun ja nauraa räkättää päälle.
 
Aika huonosti tottelee, meilläkin vaan nauretaan. Ruokapöydälle kiipeäminen on ollut meillä ongelmana jo jokusen kuukauden ja vaikka kuinka komentaa, niin nauraa vaan kun otetaan alas, kiva leikki jätkän mielestä.
Aika kovapäinen tapaus tuo meidän poitsu on, kun vertaa kaverin samanikäiseen, joka totteli yhdestä kerrasta että keittiölaatikoille ei mennä, meillä vaan mennään kerta toisensa jälkeen aina kun silmä välttää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja shihtzu:
Aika huonosti tottelee, meilläkin vaan nauretaan. Ruokapöydälle kiipeäminen on ollut meillä ongelmana jo jokusen kuukauden ja vaikka kuinka komentaa, niin nauraa vaan kun otetaan alas, kiva leikki jätkän mielestä.
Aika kovapäinen tapaus tuo meidän poitsu on, kun vertaa kaverin samanikäiseen, joka totteli yhdestä kerrasta että keittiölaatikoille ei mennä, meillä vaan mennään kerta toisensa jälkeen aina kun silmä välttää.

Tiedätkö.. Meillä kanssa tuntuu, että noi kaverien lapset (varsinkin tytöt) uskoo paljon helpommin. Ja kun niitä sattuu niin eivät tee toiste.. Mutta tuo meidän jätkä menee vaan tekemään samat tyhmyydet kerta toisensa jälkeen vaikka kuinka sattuisi :/ argh!

Sinänsä on kyllä lohdullista kuulla, että muillakin on samanlaisia luupäitä kasvatettavana ;)
 
Eheei, riemastuu tai jatkaa yleensä vaan entistä pontevammin kiellettyä hommaa. Olenkin jättänyt ei:n ihan minimiin ja siirtänyt muihin puuhiin. Huomiota kun on saatava, oli se sitten positiivista tai negatiivista. Lyöminen ja tavaroiden viskominen on meillä ehdoton nounou, siitä saa jäähyä.

Kyllä se siitä, järkeä tulee koko ajan lisää. Ole positiivinen ja näytä myös lapsellesi mikä on positiivista käytöstä, vaikka ihan överiksi menisikin, lapsi tahtoo kuitenkin miellyttää sinua :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kimalle84:
Alkuperäinen kirjoittaja Jätkä:
Tyttö 1v5kk uskoo juu aika hyvin. Ei oikeastaan kiipeile mihinkään 'kiellettyyn' paikkaan. Minä pyrin ennakoimaan tuhojen tapahtumia. =)

Voi... Muista olla onnellinen tästä. =)

Juu =) tosin kyllä tyttö tuhotakin osaa, just hankasin poikien huoneen seiniä tytön ja lyijykynän jäljiltä. :whistle:
 
Lapsen pitää uskoa tuon ikäisenä ja meillä ainakin uskoo. Alusta sti on oltu tiukkoja tiettyjen asioiden suhteen ja niistä pidetty kiinni ja tulos on totteleminen. Liian lepsuja olette jos ei usko
 
Tässä on se tyttöjen ja poikien välinen ero selvä. Tytön mennessä kiellettyyn paikkaan katsoo hän kysyvästi äitiään, tai tekee salaa niin ettei kukaan näe. Poika ei turhia kysele, menee ja tekee ja sitten vasta ihmetellään näkikö tätä hienoa tempausta kukaan :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja tottakai:
Lapsen pitää uskoa tuon ikäisenä ja meillä ainakin uskoo. Alusta sti on oltu tiukkoja tiettyjen asioiden suhteen ja niistä pidetty kiinni ja tulos on totteleminen. Liian lepsuja olette jos ei usko

Niin no tiukkoja ollaan täälläkin tiettyjen asioiden kanssa oltu, mutta kun ei usko niin ei vaan usko. Näistä kieltämisasioista ei olla lipsuttu, koska kanssa ajateltiin, että lapsi saadaan uskomaan kun ollaan johdonmukaisia, mutta kuinkas onkaan käynyt. Luulenpa, että jos oma lapsi on ollut tottelevainen niin sitä on vaikea kuvitella lasta, joka ei oikeasti tottele vaikka olisi ollut prikulleen sama kasvatus kuin sillä tottelevalla.
 

Similar threads

Yhteistyössä