Toggle sidebar

Uskonnottomat kirkkoon kuuluvat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kalamama
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
kalamama

kalamama

Aktiivinen jäsen
17.02.2006
1 874
1
36
Mua ihmetyttää että jos ihminen ei usko Jumalaan eikä kirkollisilla toimituksilla ole hengellistä merkitystä, niin miksi pitää kuulua kirkkoon? Ja miksi lapset sitten kastetaan? Miksi hankitaan kummit lapsille jos kummin tehtäväksi ei katsota sitä mikä se oikeasti on, eli tukea lapsen uskonnollista kasvatuksesta? Ja miksi halutaan kirkkohäät ja kirkolliset hautajaiset jos kerran niillä ei ole merkitystä? Todella ristiriitaista ja tekopyhää minusta. Kannatan sellaista selkeää rajaa, jonka ihminen omantuntonsa kanssa vetäisi tähän touhuun.

Anteeksi jos loukkasin jotakuta, mutta kiinnostaa oikeasti tietää että mikä kirkkohäissä kiehtoo jos ei halua saada Jumalan siunausta avioliitolle?
 
Luulisin että monella kyseessä perinne ja kaunis tapa. Tai sukulaisten painostus, kuten meidän ensimmäisen pojan kastamisessa, anoppi painosti kastamaan. Oli jotenkin niin kauhuissaan kastamatta jättämisestä, että sitten kastettiin, suurelta osin siis sukulaisten mieliksi... tälle tulokkaalle pidetään luultavasti nimenantojuhla, erosin kirkosta pojan syntymän jälkeen. Eipä silti, että tämän kohdalla edes kummien määrän raja täyttyisi...

Ja voihan olla niin, että joku kokee sen Jumalan siellä kirkossa läheisemmäksi kuin muuten, joten siksi pidetään kirkollisia juhlia... ja voihan kirkkoon kuulumaton uskoa silti, ei se usko sitä kirkon jäsenyyttä vaadi.
 
Itse ajattelin erota kirkosta sitten kun meidän mahdolliset tulevat lapset on kastettu. Mies haluaa, että lapset kastetaan ja jotenkin olen ajatellut, että siihen saakka kuulun vielä kirkkoon. Viimeksi jouluna joulukirkossa huomasin, että tämä ei todellakaan ole minun paikkani edes tapaluterilaisena.
 
Se on kyllä aika väärin käyttää hyväksi kirrkkoa niin että kokee jonkun toimituksen vaan kauniiksi tavaksi, se pappi on kuitenkin ihan tosissaan... Kyllähän kauniita juhlia voi järjestää muuallakin kuin kirkossa, muutenkin kuin uskonnollisesti, ja voihan siellä vaikka virren veisata jos siltä tuntuu. Mutta että menee lupaamaan jotain Jumalan kasvojen edessä tms on kyllä aika naurettavaa jos ei siihen touhuun usko.

Ja minulla ei siis ole mitää ateisteja, uskovaisia eikä ketään tunnustuksellista tai tunnustuksetonta kohtaan, outoa on vain nämä että poimitaan tavoista kivoimmat ilman että yhtään ajatellaan.
 
Jotkut uskonnottomat uskovat (heh) ns. uskonnollinen tyhjiö -teoriaan ja kuuluvat kirkkoon periaatteesta. He tuumivat, että jos kirkko lakkaa olemasta jäsenten kaikotessa, niin tilalle tulee jotain vielä pahempaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Turbojurpo:
Jotkut uskonnottomat uskovat (heh) ns. uskonnollinen tyhjiö -teoriaan ja kuuluvat kirkkoon periaatteesta. He tuumivat, että jos kirkko lakkaa olemasta jäsenten kaikotessa, niin tilalle tulee jotain vielä pahempaa.
Click to expand...

No se nyt ei olisi maailmalle mikään erikoinen menetys jos luterilainen kirkko lakkaisi olemasta jäsenten puutteen takia, ja tuskin uskonnot maailmasta ikinä häviää. Niitä tulee ja menee, osa pysyy.
 
En ymmärrä mäkään. Mutta kirkko on niin maallistunut ja ei pidä rajoja selvänä monessakaan asiassa; että ei sen väliä, kunhan joku kuuluu. Itse erosin kirkosta myös uskovaisena
 
Suomessa varmaan aika moni kuuluu kirkkoon ihan sen takia, että heidät on siihen aikanaan liitetty. Kuten joku jo sanoikin, kyse on tavoista. Suvussa on menty naimisiin kirkossa, lapset kastettu jne. Jos ei ole mitään erityistä syytä erotakaan kirkosta, miksi erota?
 
Niin ja vielä... vasta muutama vuosi sitten tuli laki, jonka myötä lapsi ei eronnut kirkosta automaattisesti, jos lapsen äiti erosi. Meille olisi ainakin tullut exän kanssa vuosisadan riita, jos olisin silloin eronnut kirkosta ja mun myötä toi kuopuskin. Kun laki muuttui, erosin kirkosta.

Kirkosta eroaminen ei muutenkaan ollut ennen lakiuudistusta ihan yksinkertaista. Nykyisin se on pelkästään ilmoitusasia.
 
Itse ajattelin noin kans joskus, kunnes huomasin, miten paljon vapaissa suunnissa on ulkokultaisuutta ja sisäpiirimeininkiä. Minulla on luterilaiset juuret, mutta aikuisiällä olin 10 vuotta vapaissa suunnissa ja minua oksetti ne kommentit, joista paistoi ajatus "todelliset uskovat ovat vapaissa suunnissa". Nyt olen löytänyt luterilaisen kirkon piiristä solun, jossa kaikki ovat uudestisyntyneitä kristittyjä. Voin paremmin ja saan olla oma itseni. On totta, että luterilaisessa kirkosssa ei ole kaikki ihan kohdallaan, mutta eikö uskovien kuuluisi olla kirkon suolana?
 
Alkuperäinen kirjoittaja uskovainen:
Itse ajattelin noin kans joskus, kunnes huomasin, miten paljon vapaissa suunnissa on ulkokultaisuutta ja sisäpiirimeininkiä. Minulla on luterilaiset juuret, mutta aikuisiällä olin 10 vuotta vapaissa suunnissa ja minua oksetti ne kommentit, joista paistoi ajatus "todelliset uskovat ovat vapaissa suunnissa". Nyt olen löytänyt luterilaisen kirkon piiristä solun, jossa kaikki ovat uudestisyntyneitä kristittyjä. Voin paremmin ja saan olla oma itseni. On totta, että luterilaisessa kirkosssa ei ole kaikki ihan kohdallaan, mutta eikö uskovien kuuluisi olla kirkon suolana?
Click to expand...

Tämä oli vastaus sille, joka kertoi eronneensa kirkosta, kun tuli uskoon. En tiedä, miksi lainaus jäi pois.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kalamama:
Miksi kuulua kirkkoon jos ei usko mihinkään? Maksaa veroja sitten, käyttää "palvelut" hyödyksi? Ei mulla antais omatunto periksi..
Click to expand...
Mä luulen, että kyse on vaan tavasta. Ihan oikeasti harvassa perheessä kamalasti rukoillaan tai tuodaan muutenkaan mitään uskonnollisuutta lasten tietoisuuteen.
Kirkossa käydään, kun on ristiäiset, rippijuhlat, häät ja hautajaiset. Näin on ollut jo sukupolvien ajan.

Jos näissä perinteisissä tavoissa ei näe mitään erityisen väärääkään, miksi erota kirkostakaan? Sitäpaitsi luulen, että aika moni kirkkoon kuuluva ei kovinkaan usein edes mieti, uskooko vai ei ja jos uskoo, niin mihin.

Meidät suomalaiset aikoinaan väkivallalla pakotettiin kristityiksi eikä silloin kysytty, uskooko vai eikö. Tai että haluaako edes uskoa. Silloin oli valittava kaste tai kuolema. Musta on ihan ymmärrettävää, että moni valitsi sen kasteen. Vaikkeivät uskoneetkaan eivätkä koskaan edes ajatelleet ruveta uskomaan.

 
Sehän on ihan ok jos kuuluu kirkkoon vain tapakristittynä, jos kuitenkin on sitä mieltä että ne kirkolliset toimitukset kuuluvat elämään ja näkee niissä jonkun merkityksen, ja uskoo Jumalaan. Mutta lähinnä ihmettelen siis ihmisiä jotka menevät kirkossa naimisiin vaikka ponnekkaasti kieltävät uskovansa Jumalaan, tai kastavat lapsensa mutta eivät anna toimituksen "idealle" mitään arvoa.
 
Esimerkiksi näin. Miehen aikuinen tytär haluaa hienot kirkkohäät, mutta haluaa ne uskonnolliset löpinät mahd. minimiin. Voi sitten erota kirkosta juhlien jälkeen, tai ehkä haluaa vielä hienot kastejuhlat.

Tuo on niin mautonta ja tyylitöntä! Meille varmaan tulee tästä jonkinlainen keskustelu. Itse en ole kovinkaan uskovainen mutta on minulla jonkinlainen kunnioitus olemassa.

Eilen oli ketju jossa äiti halusi kirkkoon kuulumattoman siunaavan lapsen konfirmaatiossa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja uskonto ja käytöstavat hukassa:
Esimerkiksi näin. Miehen aikuinen tytär haluaa hienot kirkkohäät, mutta haluaa ne uskonnolliset löpinät mahd. minimiin. Voi sitten erota kirkosta juhlien jälkeen, tai ehkä haluaa vielä hienot kastejuhlat.

Tuo on niin mautonta ja tyylitöntä! Meille varmaan tulee tästä jonkinlainen keskustelu. Itse en ole kovinkaan uskovainen mutta on minulla jonkinlainen kunnioitus olemassa.

Eilen oli ketju jossa äiti halusi kirkkoon kuulumattoman siunaavan lapsen konfirmaatiossa.
Click to expand...

Just joo. Tätä mä just tarkoitin. Ja se lapsen siunaaminen, mitä ideaa, ei se lapsi tuu siunatuksi jos se tekee joku joka ei usko siihen. Miks edes siunata sit se lapsi.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa