Uskomatonta että jotkut eivät käy vuoteen kahdestaan missään

\

\

Voi jestas, me ei olla ukon kans käyty yhdessä yli vuoteen missään tuulettumassa, eikä ees kaivata, vaikka muksu onkin.

Jotkut vain eivät halua.. mieluummin otan kotona kuin kalliilla raflassa, matkatkin taksilla maksavat mansikoita saati hotellihuone.

Ja taas yhdistetään kotoa lähteminen baariin menoon ja ryyppäämiseen... voihan sitä kahdestaan käydä vaikka elokuvissa tai pizzalla tai vaikka museossa.

Vanhempien yhteinen aika on tärkeää. Ehän sitä paljon edes tarvitse olla. Jos vaikka edes sen elokuvissa tai pizzalla käynnin verran kuukaudessa. Lapset tuskin kärsivät, jos isovanhemmat tai joku muu heitä kaitsee kahden tunnin ajan.

Onko se mahdotonta ymmärtää, että jos lasten isovanhemmat asuvat satojen kilometrien päässä, ei ole hoitopaikkoja.

 

ompas teilläkin täydellisillä rouvilla jälleen siunastelun aiheet :headwall: Kaikilla se lähtö ei ole niin helppoa ei ole sitä mummia tai ukkia lapsia vahtimassa...vanhin muksu jo 6 v eikä ole kertaakaan ollut missään yökylässä,kun ei yksinkertasesti ole paikkaa minne menisivät saatika et olis luotettava vahti joka tulis vahtimaan :/
Olishan se ihanaa kun pääsis tuon ukon kanssa edes KERRAN elokuviin tai ravintolaan syömään,mut kaikki ei ole syntyneet "kultalusikka" suussa :kieh:

 

Meistä koti on vaan se paras paikka olla ja levätä,ei me kaivata mitään rillutteluja.Eikä hoitajan puute ole syy sille,että me viihdytään kotona.Kyllä sitä suhdetta voi hoitaa täälläkin

Miksi lähteä pakolla hoitamaan suhdetta johonkin,ei se suhde sillä tavalla parane.Siis jos kumpikin on tyytyväisiä ja suhde toimii ilman sen kummempia irtiottoja arjesta

Tämä vaan toimii meillä!

 

Ei se niin uskomatonta ole. Ei minulla ole tarvetta päästä tuulettumaan (ainakaan toistaiseksi) perhe-elämästä. Meillä on lapsi ja hän kuuluu nyt meidän perheeseen.

Me miehen kanssa voidaan käpertyä yhdessä sohvan nurkkaan hyvän ruoan ja elokuvan kera. Tyttö koisaa naapurihuoneessa ja pääsee syliin heti, kun ikävä tulee.

Me ollaan viihdytty kotona jo ennen tytön syntymääkin, joten se vaikuttaa varmasti asiaan.

 

\

Miksi pitäis lähteä kotoa avioliittoa parantelemaan? Kyllä meille koti on se paras paikka jossa on hyvä olla. Laatuaikaa miehen kanssa vietetään sit kun lapset nukkuu. Ei me koskaan olla oltu mitään bilettäjiä.

Tätä on hyvä peesata... Meillä kun lapset on yökylässä niin ei tulisi mieleenkään lähteä minnekkään kotoa..

 

\

Samaa ihmettelen minäkin. Ja siihen lopputulokseen olen tullut, että sellaisissa liitoissa eletään vain lasten vuoksi. Nähnyt ihan tarpeeksi monta "hyvää" esimerkkiä näistä.

Eipä pidä ihan joka liitossa paikkaansa sun diagnoosi...

 

\

ompas teilläkin täydellisillä rouvilla jälleen siunastelun aiheet :headwall: Kaikilla se lähtö ei ole niin helppoa ei ole sitä mummia tai ukkia lapsia vahtimassa...vanhin muksu jo 6 v eikä ole kertaakaan ollut missään yökylässä,kun ei yksinkertasesti ole paikkaa minne menisivät saatika et olis luotettava vahti joka tulis vahtimaan :/
Olishan se ihanaa kun pääsis tuon ukon kanssa edes KERRAN elokuviin tai ravintolaan syömään,mut kaikki ei ole syntyneet "kultalusikka" suussa :kieh:

Peesi. Kaikki eivät ole syntyneet kultalusikka suussa, vaan joutuvat muuttaa työn perässä ja ottaa kaiken omasta selkänahasta, jotkut jopa muuttaa useamman kerran. NÄin ei ole ketään, (ja sitä paitsi siihenkin väsyy siihen jatkuvaan tutustumiseen.Eikä enää jaksa. Edes tehdä ystäviä.)
Kaikki eivät siis peri lapsuuskotia vanhemmilta ja saa kaikkea, lastenhoitoa, taloa ym. vaan kaikki omasta selkänahasta.

Helppoa se ei ole, vaan usein mennään viimeisillä voimilla. Ja usein jo ajatus siitä, että ketään ei ole, vaan jos haluaa vapaahetken, pitää rahalla maksaa, että joku tulee katsomaan noita kultakimpaleita, saa väsymään. Ja ylimääräistä ei ole.

 

Me ollaan viimeksi käyty miehen kanssa kahdestaan jossain 2.v. sit ja sillonki oltiin vaan yksi päivä pois kotoa, kun oltiin tuttava pariskunnan häissä.
Meillä asuu sukulaiset niin kaukana, ettei niistä ole sillai apua. Miehen sukulaiset asuu kyl lähempänä, mut ei ne vaan hoida meidän mukuloita.
Kaikenlisäksi meillä ollu niin paljon kaikkia vastaankäymisiä, ettei jaksa kohta enää nauttia pienistäkään elämäniloista.
Tääkin päivä menny vaan itkiessä :'(

 

\

Voihan sitä ottaa lastenhoitajan MML:lta jos ei tukiverkkoa. Kyllä lapset tarttevat levänneet vanhemmat.

Jokapaikkaan ei saa edes MLL:n hoitajia. Esmes meidän kuntasta ei saa niitä ollenkaan.

 

\

Voihan sitä ottaa lastenhoitajan MML:lta jos ei tukiverkkoa. Kyllä lapset tarttevat levänneet vanhemmat.

Jokapaikkaan ei saa edes MLL:n hoitajia. Esmes meidän kuntasta ei saa niitä ollenkaan.

 

\

Voihan sitä ottaa lastenhoitajan MML:lta jos ei tukiverkkoa. Kyllä lapset tarttevat levänneet vanhemmat.

Jokapaikkaan ei saa edes MLL:n hoitajia. Esmes meidän kuntasta ei saa niitä ollenkaan.

 

Elokuussa tulee, jos Luoja suo, 17vuotta avioliittoa täyteen miehen kanssa ja emme ole vuosikausiin käyneet yhdessä missään ns tuulettumassa.
Meille riittää se kahdenkeskinen aika, mitä jää arkena myöhään illalla tai viikonloppuna.Liitossa on rakkautta :heart: , eikä yhdessä olla vain lapsien vuoksi.

 

\

Kun poika syntyi v.2000 niin sen jälkeen ei menty koskaan exän kanssa kahdestaan ulos tai oltu kahdestaan kotona. :/

ja sen kyllä huomaa, ehkä tuo just siksi on EX:ä!!!

 

Me olimme kaksin lenkillä. :heart:

Tulipa tottavie rymyttyä...

 

\

Juttelin erään kaverin kanssa ja hän kertoi että tekisipä mieli jo mennä johonkin kahdestaan miehen kanssa kun eivät ole yli vuoteen olleet missään. Miten jotkut jaksaa ilman hetken taukoa ja kahdestaan olemista. Itelle oikea henkireikä se, että pääsee ulos miehen kanssa.

Oletkohan minun kanssani jutellut? =)

Vuoden välein suunnilleen "ulkoillaan" elokuvaillan tai konsertin merkeissä. Tuntuu hyvältä näin. Minä en ainakaan koe mitään tarvetta pitää "taukoa" kotioloista enkä niin kovassa hapennälässäkään ole, että sitä kodin ulkopuolelta pitäisi etsmään lähteä.
Mutta onhan se sitten mukavaa lähteä yhdessä syömään ja elokuviin... tai viikonlopuksi ulkomaille.... sitä en missään nimessä kieltämäänkään käy, mutta harvempi frekvenssi riittää meille.

 

Me viihdytään kotona ja lasten kanssa. Meillä niin ihanat muksut, että niiden kanssa voi mennä ihan mihin tahansa ja koska tukiverkkoja ei ole (tai ne asuu 500km päässä) enkä mitään kakaroita halua lapsiani hoitamaan (usein Mll:n hoitajat on kakaroita) niin me ollaan tyytyväisiä näin! Me ollaan vielä nuoria, kun lapset on niin isoja, että voidaan jo hyvillä mielein jättää kotiin ja mennä sitten.

 

\

Oletkohan minun kanssani jutellut? =)

Vuoden välein suunnilleen "ulkoillaan" elokuvaillan tai konsertin merkeissä. Tuntuu hyvältä näin. Minä en ainakaan koe mitään tarvetta pitää "taukoa" kotioloista enkä niin kovassa hapennälässäkään ole, että sitä kodin ulkopuolelta pitäisi etsmään lähteä.
Mutta onhan se sitten mukavaa lähteä yhdessä syömään ja elokuviin... tai viikonlopuksi ulkomaille.... sitä en missään nimessä kieltämäänkään käy, mutta harvempi frekvenssi riittää meille.

Samoin meillä. Kun lapset olivat pienempiä, oli töitten järjestely niin ettei lapsia tarvinnut viedä hoitoon jo aikamoinen operaatio, joten harvat yhteiset vapaat olivat kyllä ihan itsestäänselvästi perheen yhteisiä =) Eikä oikein jaksanutkaan minnekään lähteä. Osasyynä sekin, ettemme ole koskaan olleet juurikaan innokkaita käymään ravintoloissa ja kulttuuriakin olemme säästäväisesti nauttineet Nyt kun lapset ovat isoja koululaisia, on meillä useinkin kahdenkeskistä aikaa ihan arkenakin, se on mukavaa, käyttipä sen sitten vaikka kaupassakäyntiin, pihatöihin tai johonkin vähän intiimimpään =)

 

\

Me viihdytään kotona ja lasten kanssa. Meillä niin ihanat muksut, että niiden kanssa voi mennä ihan mihin tahansa ja koska tukiverkkoja ei ole (tai ne asuu 500km päässä) enkä mitään kakaroita halua lapsiani hoitamaan (usein Mll:n hoitajat on kakaroita) niin me ollaan tyytyväisiä näin! Me ollaan vielä nuoria, kun lapset on niin isoja, että voidaan jo hyvillä mielein jättää kotiin ja mennä sitten.

Hihi

 

Milloin me ollaan oltu kahdestaan jossain? Hmm...pitää miettiä...Silloin meillä ei ollut vielä nuorimmaista. Juuri niin, olimme viikonlopun kahdestaan Kouvolassa hotellissa ja minä olin kuoleman väsynyt. Kotiin tultaessa seuraavana päivänä tehtiin raskaustesti joka oli plussaa
Sen jälkeen ei olla oltu kahdestaan missään ei edes kotona. Ja nuorin on ny 3½-v eli kahdestaan olosta on tuo 3½-v+n.9kk
Ja nyt alkaa tuntua että olisipa kiva päästä johonkin kahdestaan.
Meidän vanhimmat lapset olivat jo vauva iässä aika ajoin yö hoidossa että päästiin tuulettumaan. Nuorimmainen on ainut poikkeus että ei ole ollut kuin vasta kolme vuotiaana on ollut kaksi kertaa yöhoidossa mummin luona.
Me tiedämme kokemuksestamme että kyllä me ennätetään vielä olemaan kahdelleen, riittävästi. Ja emme tykkää käydä baareissa joen mitä me tekisimme jos emme lähtisi reissuun? Olisimme kotona ja tekisin suursiivousta ja rästi hommia. Ehkä tekisimme parempaa ruokaa, saunoisimme rauhassa ja kaseltais rauhassa leffaa...mutta tämän kaiken voimme tehdä kun lapset on kotona ja laitettu nukkumaan. Reissuun olisi kyllä kiva päästä ilman lapsia....lasten kanssa jaksais siten tehdä kesäloma matkan

 

ei musta ole mitään iloa siitä,että lähetään jonnekin kapakkaan juomaan ukon kanssa ja lapset kotona,sekö on sitä irtiottoa?
Tulee vaan paha olo yms.
Me käydään perheen kanssa virkistäytymässä jos tarvetta. Kylpylässä esim. Ulkomaillekin ollaan lähdössä,eikä kukaan perheenjäsen jää kotiin.
On olemassa tilanteita joissa esim. lasta ei voi jättää kotiin, vaan on oltava aina mukana.
Luulisin että ikävä olisi valtava jos lähtisin vaikka viikoksi hummaamaan ulkomaille ja jättäisin lapseni kotiin.
Ihmisiä on erillaisia toiset tekee perheen tärkeimmäksi itselleen,toiset taas arvostaa muuta enemmän,kokemuksen mukaan...

 

Lähipiirissä on monta pariskuntaa joille on tullut ero pikkulapsivaiheen jälkeen.Eletään pelkästään lapsille vuosia ja sitten huomataan että kas,meillä ei ole muuta yhteistä kuin lapset.

Olen sitä mieltä,että yhteistä aikaa kannattaa järjestää säännöllisesti.Viimeksi olimme miehen kanssa helmikuussa musikaalia katsomassa ja vietimme yön hotellissa.Sain siitä viikonlopusta virtaa pitkäksi aikaa :heart: .Ihanaa kun saa keskittyä toiseen 100%.

Toki arkenakin meillä on yhteistä aikaa lasten nukahdettua,mutta se ei ole sama asia.Mummo tulee katsomaan lapsia silloin tällöin,asuu 250km päässä.Jos mummoa ei olisi,etsisin vakihoitajan jostain.Omasta aktiivisuudesta ja halusta se on kiinni.

 

\

Samaa ihmettelen minäkin. Ja siihen lopputulokseen olen tullut, että sellaisissa liitoissa eletään vain lasten vuoksi. Nähnyt ihan tarpeeksi monta "hyvää" esimerkkiä näistä.

Kiitos tiedosta. En tiennytkään, että elämme vain lasten vuoksi. Olen tähän asti luullut, että olemme myös muutakin kuin äiti ja isä. Olen pitänyt meitä myös puolisoina - miehenä ja vaimona =)

Olemme vanha pari jo. Joka ikinen päivä vietämme aikaa kahdestaan, ihan puolisoina. Emme tarvitse suhteenhoitoviikonloppuja voidaksemme hyvin :wave: Vinkkinä ihan kaikille!

 

Ollaan oltu miehen anssa lomalla kahdestaan yli 6-vuotta sitten. Ei puhettakaan, että voitais lähteä nyt kahdestaan jonnekkin. Erityislapsi perheessä, niin ei se niin helppoa ole lähteminen. Rasittaa täällä jotkut kirjoitukset. Tähän on nyt tyytyminen ja sitten joskus taas mennään.

 

Jos joka ilta saa pari tuntia olla kahdestaan ja silti tarvitsee vielä ylimääräistä yhteista aikaa, niin on joko tosi laiska hoitamaan perhettään tai parisuhde niin huonolla tolalla, ettei sitä kannatakaan jatkaa :/

 

On muuten muitakin tapoja rentoutua kuin kapakassa käyminen (muuta ei voitehdä yhdessä?)