Meidän tyttö 1,5 v. oli aamulla mummillaan kylässä ja oli leikkinyt koiran kanssa vaikka allerginen onkin (mummolassa uskotaan, että on lapselle haitallisempaa kun ei saa leikkiä koiran kanssa). Tyttö tuli pirteänä päiväunille kotiin ja laitoin vaunuihin nukkumaan. luojan kiitos, että touhusin siinä terasilla itse muuten olisi voinut käydä hullusti. Kuulin noin 20 min. nukkumisen jälkeen vaunuista outoa ääntelyä. Kurkkasin sinne ja tyttö siellä hereillä haukkoi henkeään. Hengenahdistus meni lopulta niin pahaksi että lapsi alkoi sinertyä eikä saanut happea ollenkaan. Soitin siinä sitten miehelle ja hätäkeskukseen. Onneksi tyttö sai pystyyn nostamisen jälkeen sen verran paremmin henkeä, että väri alkoi hiukan normalisoitua. Siitä sitten suoraan sairaalaan. Lapselle annettiin adrenaliinia ja ventolinea + kaikennäköistä muuta lääkettä. Tilanne parantui iltaa kohti ja päästiin kotiin, mutta sanoivat, että heti pitää soittaa ambulanssi jos uusii. Oli elämäni hirvein hetki kun löysin tytön puol tajuttomana sieltä vaunuista. Ei ole astman ja allergioiden kanssa leikkimistä ei.
Mummolasta ovat kovasti huolissaan soitelleet. Olivat kauhean pettyneitä kun kuulivat lääkärin tuomion, että tyttö on pidettävä koirasta erillään. Musta jopa tuntuu, että loukkaantuivat siitä. Eivä itse ole allergisia eivätkä ihan ymmärrä ettei tyttöä voi päästää nuohoamaan koiran kanssa eikä saa viedä' tallille.
Tytöllä nousi hiukan kuume (38,3) mutta sanoivat sairaalassa, että on noin vaikean reaktion jälkeen ihan normaalia. Nyt vaan mietin, että uskalletaanko me miehen kanssa nukkua yöllä ollenkaan? Miten toimisitte?
Mummolasta ovat kovasti huolissaan soitelleet. Olivat kauhean pettyneitä kun kuulivat lääkärin tuomion, että tyttö on pidettävä koirasta erillään. Musta jopa tuntuu, että loukkaantuivat siitä. Eivä itse ole allergisia eivätkä ihan ymmärrä ettei tyttöä voi päästää nuohoamaan koiran kanssa eikä saa viedä' tallille.
Tytöllä nousi hiukan kuume (38,3) mutta sanoivat sairaalassa, että on noin vaikean reaktion jälkeen ihan normaalia. Nyt vaan mietin, että uskalletaanko me miehen kanssa nukkua yöllä ollenkaan? Miten toimisitte?