Uskallan väittää, että suvaitsevassa kodissa lapsesta kasvaa onnellisempi...

... ja tasapainoisempi ihminen kuin kodeissa jossa suhtaudutaan kielteisesti / tuomitsevasti esim. rotuun, ikään uskontoon, sukupuoleen ja vaikkapa lapsettomuushoitoihin (lahjasukusoluhoidot mukaan lukien).

Näin ollen jossain määrin säälin lapsia joilla on ahdasmieliset vanhemmat ja koti. Ja toisaalta taas häpeän itseäni, kun välillä itsekin sorrun stereotypisoimaan kanssaihmisiäni.

UGH. Olen puhunut.:stick:

 

Tiesitkö että sääli on sairautta?

 

No se on varmaan ainakin totta, että suvaitsemattomat ihmiset tuntevat paljon negatiivisemmin ja se tuskin edistää onnellisuutta

 

No, mä olen ainakin hyvin suvaitsevainen rotujen, iän, uskonnon ja sukupuolen suhteen, ja olen myös samaa lapsilleni opettanut. Mutta en kyllä ihan ymmärtänyt, miten nuo lapsettomuushoidot tähän listaan liittyivät... Niitä en kyllä hyväksy, vaikkakin seurassa toki pidän asian omana tietonani enkä ole lasteni kanssa asiasta koskaan puhunut...

 

[QUOTE="kahden äiti";22290613]No, mä olen ainakin hyvin suvaitsevainen rotujen, iän, uskonnon ja sukupuolen suhteen, ja olen myös samaa lapsilleni opettanut. Mutta en kyllä ihan ymmärtänyt, miten nuo lapsettomuushoidot tähän listaan liittyivät... Niitä en kyllä hyväksy, vaikkakin seurassa toki pidän asian omana tietonani enkä ole lasteni kanssa asiasta koskaan puhunut...[/QUOTE]

Mikäli lapsesi tai lapsenlapsesi joskus niitä lapsettomuushoitoja tarvitsevat, niin saattaa olla että sinunkin mielipiteesi muuttuu.

 

[QUOTE="vieras";22290571]No se on varmaan ainakin totta, että suvaitsemattomat ihmiset tuntevat paljon negatiivisemmin ja se tuskin edistää onnellisuutta[/QUOTE]

Olen lisäksi omassa elämässäni todennut, että mitä eniten pelkää, se usein tulee omalle kohdalle kuin karman laki konsanaan...

 

Mä olen samaa mieltä ap:n kanssa siitä, että suvaitsevaisuus luo onnellisuutta. Lapsi tietää, että saa olla omanlaisensa eikä kukaan kotona ala tuomitsemaan. Ja kun kotona on oppinut suvaitsevaisuuteen, niin pärjää maailmassakin paremmin.
Erilaisuus on rikkautta.
Mä kysyin mun aikuisilta lapsilta, että mitä mieltä ne olis siitä, jos saisin lapsen, jonka isä on joku spermanluovuttaja, ja ne oli sitä mieltä, että asia olisi ihan OK. Mielummin pakasteisukki kuin isä, jonka nimi on tiedossa, mutta joka ei välitä.

 

Ainakin lapsilla kasvaessaan aikuisiksi tulee olemaan vähemmän ristiriitoja oman identiteettinsä kanssa jos kotona ei ole taottu päähän homofobisia, uskonnollisia ja rasistisia ajatuksia.

 

Ainakin lapsilla kasvaessaan aikuisiksi tulee olemaan vähemmän ristiriitoja oman identiteettinsä kanssa jos kotona ei ole taottu päähän homofobisia, uskonnollisia ja rasistisia ajatuksia.

Näinhän se menee.

 

Mun vanhempani ovat hyvin ahdasmielisiä ja ennakkoluuloisia kaikkea mahdollista uutta kohtaan. Pikkukaupungissa asuneena vieläkin tuijottavat monttu auki jos joku tummaihoinen on erehtynyt kylille kävelemään. Minä olen hyvinkin vapaamielinen, siskoni on siitä välistä ja veljeni yhtä ahdasmielinen kuin vanhempamme. Samasta perheestä tulee samalla kasvatuksella hyvinkin eri tavalla ajattelevia lapsia!

 

Ainakin lapsilla kasvaessaan aikuisiksi tulee olemaan vähemmän ristiriitoja oman identiteettinsä kanssa jos kotona ei ole taottu päähän homofobisia, uskonnollisia ja rasistisia ajatuksia.

Ahaa, se on suvaitsevaisuutta, ettei opeteta mitään uskonnollisia ajatuksia...

 

Mun vanhempani ovat hyvin ahdasmielisiä ja ennakkoluuloisia kaikkea mahdollista uutta kohtaan. Pikkukaupungissa asuneena vieläkin tuijottavat monttu auki jos joku tummaihoinen on erehtynyt kylille kävelemään. Minä olen hyvinkin vapaamielinen, siskoni on siitä välistä ja veljeni yhtä ahdasmielinen kuin vanhempamme. Samasta perheestä tulee samalla kasvatuksella hyvinkin eri tavalla ajattelevia lapsia!

Eihän tässä aloituksessa sanottu, etteikö näin useinkin tapahdu ja myös toisinpäin. Kyse oli onnellisuudesta.

 

Kyllä minun mielestäni ainakin voi olla samanaikaan uskonnollinen sekä suvaitsevainen.

 

Kyllä minun mielestäni ainakin voi olla samanaikaan uskonnollinen sekä suvaitsevainen.

Mun mielestä kukaan ei ole suvaitsevainen, eikä siinä kaiken suvaitsemisessa ole mun mielestä mitään järkeä.

 

Ahaa, se on suvaitsevaisuutta, ettei opeteta mitään uskonnollisia ajatuksia...

Suvaitsevaisuudeksi en kutsuisi sitä että lapselle taotaan päähän että on VÄÄRIN tehdä niin tai näin koska raamatun /koraanin/ ties mikä pyhän opuksen mukaan se on syntiä.
Mä luulen että sun suvaitsevaisuuskäsitys ei pidä sisällään islaminoppien puolustamista?
Onhan se varmasti aika rankkaa henkisesti kun teininä sitä huomaakin rakastuneensa samaa sukupuolta olevaan, jos kotona se on julistettu helvettiin vieväksi synniksi.
Tai huomaakin etää rakkauden kohde on se Jamaikalta muuttanut rastatukka jos kotona on toitotettu että mustaihoiset on roskasakkia.
Tai jos kotona on opetettu että naisen paikka on nyrkin ja hellan välissä ja yllättäen joudutkin kauppamatkalla raiskatuksi. Syyhän on silloin naisessa, vaikka kuinka ois hunnutettu päästä jalkoihin. Uskonnon nimeen tapahtuu kunniamurhia.