Toggle sidebar

URAÄIDIT: Kysy lastentarhanopelta mitä ikinä mieleesi tulee päiväkodin todellisesta arjesta!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "ellis"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Alkuperäinen kirjoittaja Milla Makia:
Ap (tai suurin osa lastentarhanopettajista) voi hyvinkin olla tata mielta. Tosiasia on kuitenkin etta paasaaminen ei lopeta pienten lastentarhaan viemmista. Joko vaihdat alaa tai hyvaksyt asian ja teet asialle jotain. Paivahoitoa voi kehittaa niin, etta se olisi mahdollisimman vahan traumatisoivaa seka lapselle etta vanhemmille. Paivakodin tehtava on tukea molempia, lasta ja vanhempaa. Mina olen siina suhteessa samaa mielta, etta 1-v paikka ei ole 3-v (tai 5-v) kanssa samssa ryhmassa niin kuin suomessa kai tapana on.
Click to expand...

Miksi paasaaminen ei jollakin tasolla voisi olla hyödyllistä? Kyllä nämä iänikuiset keskustelut tästä aiheesta ovat ainakin omaan ajattelutapaani jonkin verran vaikuttaneet. Minä en vie/vienyt pikkuistani päiväkotiin. Eikö silloin jo jotain ole saavutettu?

Toisaalta onko sekään pahasta, jos lastentarhanopettaja päästelee höyryjä ulos täällä jaksaakseen reaalimaailmassa näyttäytyä ammatillisuuden vaatimalla tavalla?

Samaa mieltä olen siitä, että päiväkotioloja olisi mahdollista kehittää huomattavasti paremmiksi, mutta näillä olemassaolevilla resursseilla se ei alle kolmivuotiaan paikka ole.
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti
Alkuperäinen kirjoittaja Lispetti:
Jokainen varmasti ymmärtää että näillä resursseilla hoitoalalla työskenteleviltä vaaditaan ERITTÄIN paljon! Tulee olla superihminen kohtuuttomalla korvauksella.
Onko omien kokemuksiesi mukaan alallanne sellaisia ihmisiä jotka eivät alalle sovi? Miksi he eivät mielestäsi sovi alalle? Onko heitä paljon?
Click to expand...

Hoitoalalla olen törmännyt yhteen ihmiseen josta voin rehellisesti sanoa ettei hän soveltunut alalle ollenkaan (sillä hetkellä). Sairas ihminen jotka ei ymmärtänyt yhtään tekojensa seurauksia saati sitä että hän käytti ihmisten luottamusta väärin.

Resurssi ongelma hoitoalalla on ongelmallinen. Resurssien esim. työvoiman puute aiheuttaa tyytymättömyyttä työhön, riittämättömyyden tunnetta jne. Se taas johtaa helposti siihen että hoitoalaa ei nähdä kiinostavana työpaikkana, resurssi pula kasvaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja --:
Sinun työsi on kertoa totuudenmukaisesti miten lapsen päivä on mennyt. Jos lapsella on huono olla, sinun täytyy kertoa siitä vanhemmille! Jos lapsi ei sopeudu, täytyy sinun keskustella vanhempien kanssa mitä asialle voisi tehdä; et voi vaan antaa asian olla! Miten olet läheisissä väleissä vanhempien kanssa jos et kerro heille edes miten lapsen päivä on OIKEASTI mennyt??
Click to expand...

Näin juuri! Näin toimii ammatillinen opettaja. Ja näin toimin ainakin minä, ja meidän päiväkodin henkilökunta.
ja jokainen joka on tätä alaa nähnyt enemmänkin kuin 6kk. News Flash jos sun työpaikalla on aisat päin persiitä ja huonoilmapiiri kandeis katsoa peiliin ja tehdä sille asialle jotain. Eikä vaahdotta täällä että hoito on huonoa. EI ole jokapaikassa.
 
Kuulepas putkiaivo. Minä en ole uraäiti, vaan pienipalkkainen äiti. Mieheni on pienipalkkainen mies, joka on välillä työttömänä. Miehen palkalla ei elätetä koko perhettä ja vaikka elätettäisiinkin, niin mies ei sitä kuitenkaan suostuisi tekemään, joten minun on itse maksettava kotona olemiseni. Säästöjeni turvin pystyin olemaan kotona siihen asti, kun esikoinen oli 1 v ja kuopuksen synnyttyä kituutin (taloudellisesti) kotona 2 vuotta. Pidempään aikaan rahkeet eivät riittäneet, enkä halunnut joutua yksinhuoltajaksikaan. Se ei olisi ollut pidemmän päälle lastenkaan etu.

Toivottavasti lapseni eivät koskaan joudu kaltaisesi mitään ymmärtämättömän ihmisen hoitoon. Toivottavasti suppea maailmankuvasi avartuu iän myötä. Ja miksi ihmeessä syyllistät vain äitejä? Mikset isiä?
 
noniin ja mä olen vienyt esikoisen päikkäriin 1v4kk iässä, kuopus aloittaa päikkärin 1v6kk iässä, mun mielestä erinomainen ikä aloittaa hoidossa :) toki riippuu lapsen luonteestakin miten pärjää(ja joillekkin pph on parempi vaihtoehto!). Meillä 10kk puhuu nyt jo n.6 sanaa, kävelee, syö ja juo itse.

Meillä on ihanat hoitajat, ihana päiväkoti ja samat hoitajat on ollut tuossa pienten ryhmässä ainakin 4-vuotta.
 
Enemmän kuin yksivuotiaan hoitoon menosta olisin huolissani niistä lapsista, joita ei rakasteta. Lapsista, jotka ovat hoidossa kun vanhemmat ovat esim. hiihtolomalla tai kesälomalla. Lapsista, jotka ovat hoidossa, kun terve äiti on terveen vauvan kanssa kotona ja isompi lapsi on hoidossa. Lapsista, jotka ovat hoidossa Klo 7-17 5 * vkossa.
 
  • Tykkää
Reactions: jassåå
Liikaa puututaan pilkunnu**imiseen:D (vastauksia tsiigailleena)
Jokainen varmasti ymmärsi pointin, älkää nyt tehkö itsestänne idioottia:D
 
Vastuun jokainen voi ottaa vain omasta työstään, tiedät kuinka hyvin tai huonosti hoidat lapset päiväkodissa, tiedät ehkä mitkä olisi ihanteelliset hoito-olot missäkin tilanteessa, mutta et voi ottaa vastuuta siitä et ne esim. kotihidossa juuri sitä ovat. Tutkimukset ovat ok ja toisinaan keskustelu siitä mikä esim. ihanteellinen hoitomuoto olisi jos sellainen on mahdollista järjestää. Kannustamalla isiä tai äitejä hoitamaan pieniä lapsia kotona voidaan jotakin saada aikaan.

On helppo ajatella että minäpä herättelen noita tyhmiä äitejä jotka ei mistään näemmä ymmärrä, mutta asiat ei ole aivan niin yksinkertaisia. On helppo ajatella että keskustelu palstalla lauon totuuksia kerralla mahdollisimman monelle niin ei tarvitse vaivautua kuuntelemaan kenenkään yksilöllisiä ongelmia ja etsimään niihin mahdollisimman toimivia ratkaisuja.

Toimiiko asia vaikkapa vanhusten parhaaksi, jos sanon että ulkoiluttakaa itse vanhuksenne, ei niitä hoitajat laitoksissa ehdi ulkoiluttaa. Onhan teillä aikaa monta tuntia työpäivän jälkeen, osa omaisista kotona jopa kaiken aikaa, täysin resurssien tuhlausta hoidattaa sitä mummua laitoksessa.
 
Ap:n pointin on varmasti jokainen ymmärtänyt. Siinähän ei ole mitään uutta, samaa asiaa on jauhettu jo vuosikausia. Ap taas ei selkeästikään pysty ymmärtämään, että päivähoitoa tarjotaan alle vuoden ikäisille ja silloin niitä pieniä siellä hoidossa varmuudella on. Kannattaisi siis keskittyä hyvän hoidon tarjoamiseen. Politiikkaan osallistuminen voisi olla hyvä väylä vaikuttaa. Tosin ap:n kykyihin en luottaisi siinäkään tehtävässä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras KM:
Ap:n pointin on varmasti jokainen ymmärtänyt. Siinähän ei ole mitään uutta, samaa asiaa on jauhettu jo vuosikausia. Ap taas ei selkeästikään pysty ymmärtämään, että päivähoitoa tarjotaan alle vuoden ikäisille ja silloin niitä pieniä siellä hoidossa varmuudella on. Kannattaisi siis keskittyä hyvän hoidon tarjoamiseen. Politiikkaan osallistuminen voisi olla hyvä väylä vaikuttaa. Tosin ap:n kykyihin en luottaisi siinäkään tehtävässä.
Click to expand...

Varmaan on aapeellä riittämättömyyden tunteita, koska hyvä, ja kokenut hoitajakaan ei aina pärjää näillä resursseilla siinä hyvän hoidon antamisessa!


Itse olen sitä mieltä että uudet, ei niin paatuneet hoitajat voivat nähdä asioita ihan uusin silmin. Nähdä jopa epäkohtia, mihin nämä vanhemmat konkarit ovat niin tottuneita, etteivät paremmasta tiedä.
 
Minustakin on hyvä, jos ihan pienet lapset saavat olla kotona. Minustakin on surullista, jos pienet lapset ovat hyvin pitkiä päiviä viikosta ja kuukaudesta toiseen päivähoidossa. Minustakin on sydäntäsärkevää, ellei lapsilla ole riittävästi lomaa, ja että jotkut vanhemmat vaikka lomailevat itse ja vievät pienet hoitoon. Surullisia asioita tapahtuu myös lasten kodeissa. MUTTA. Tilanne vain on se, että lapsia on päivähoidossa ja heidän näkökulmastaan tärkeintä olisi panostaa hoidon laatuun ennemminkin kuin negatiivisen ilmapiirin levittämiseen. Lasten kannalta tärkeää olisi myös se, että omat vanhemmat voisivat luottaa hoitohenkilökuntaan ja siten hekin pystyisivät tukea lastaan parhaalla mahdollisella tavalla. Ap:n asenne ei ole sellainen, että se levittäisi mitään hyvää. Olisi ihana nähdä ja kuulla, jos edes nuori sukupolvi yrittäisi tuoda valoisuutta ja positiivisuutta päivähoitoon eikä vain lisää eripuraa ja epäluottamusta vanhempien ja päiväkodin välille. Ap ei tuo mitään uutta, vaan sama levy pyörii kuin ennenkin. Päiväkotien resurssipulan, henkilöstön asenneongelmien tai johtamisongelmien sijasta syyllistetään ja pelotellaan vanhempia. Sitten seuraava askel on valittaa hankalista vanhemmista, kun ensin sitä luottamusta on nakerrettu vuosikausia.
 
Mikä uraäiti? Olen siivooja, mies myyjä, jolla ei ole täysiä tunteja. Mies tienaa 1400 euroa kuussa. Kyllä se vähän kirpaisi, mutta töihin oli mentävä. Tai ehkä olisi pitänyt jättää lisääntymättä?
 
[QUOTE="ellis";28057990]Anteeks ehkä väärä sanavalinta, mutta tältä minusta (ja kollegoista) monesti tuntuu.
Ei se lapsen paikka noin pienenä tulisi olla hyvin hektinen ja ahdistavan kovaääninen
päiväkoti, missä "parhaimpina" päivinä on yli 15 pientä lasta ja 3 hoitajaa.
Siinä ei kerkeä mitenkään huomioida, rauhoitella ja suojella jokaista lasta kuten
ammattietiikkakin vaatii. Uraäidit ei ehkä sitä halua uskoa, kun sen lapsen
näkökulmaa ei aidosti uskalleta edes ajatella.. Kiintymyssuhde on äärimmäisen tärkeää
tuon ikäiselle lapselle - ja on raakaa, että se tosiasia jätetään taka-alalle kun korostetaan
äidin oikeutta päättää. Tottakai saa jokainen itse valita miten toimii, mutta LAPSEN kannalta
ikävä kyllä oikea paikka on kotona noin pienenä. :/[/QUOTE]

Tuttu lto vei lapsensa pph:lle ja niin vein omanikin aikoinaan 2 -vuotiaana.
 
Hm, millainenhan minä olisin, jos en olisi mennyt hoitoon noin 10 kk ikäisenä? Tai mieheni, joka meni päiväkotiin vuoden ja kuukauden ikäisenä? Millä tavalla olisimme tasapainoisempia? Onko meissä nyt joku "vika", ehkä emme osaa rakastaa tai ilmaista kiintymystämme oikein? Kertokaa, pitääkö nyt mennä terapiaan?
 
[QUOTE="vieras";28061609]Hm, millainenhan minä olisin, jos en olisi mennyt hoitoon noin 10 kk ikäisenä? Tai mieheni, joka meni päiväkotiin vuoden ja kuukauden ikäisenä? Millä tavalla olisimme tasapainoisempia? Onko meissä nyt joku "vika", ehkä emme osaa rakastaa tai ilmaista kiintymystämme oikein? Kertokaa, pitääkö nyt mennä terapiaan?[/QUOTE]

Niinpä...

Tiedättekö nykyäidit, että 70-luvulla oli ihan tavallista, että lapset vietiin päivähoitoon heti äitiysloman loputtua, siis noin neljän (4) kuukauden ikäisinä. Siihen aikaanhan lastentarhoissa oli erikseen vauvoille seimiosastot ja muille lapsille normaalit päiväkotiosastot.

Minut on viety aikoinaan perhepäivähoitoon noin neljän kuukauden ikäisenä ja ihan kohtuullisen tasapainoinen ihminen minusta on kasvanut. Mitään kotihoidontukea ei siihen aikaan ollut, eivätkä vanhempani olisi tulleet toimeen pelkästään isäni palkalla. Muita vaihtoehtoja ei siis yksinkertaisesti ollut kuin laittaa lapsi hoitoon ja mennä töihin.

Tänä päivänä pitkät vanhempainvapaat ja mahdollisuus hoitovapaaseen otetaan niin itsestäänselvyytenä, että heti jos joku ei "haluakaan" (eli oikeasti ei voi, esim. juuri taloudellisista syistä) käyttää mahdollisuutta hoitovapaaseen, tätä syytetään huonoksi äidiksi (tai isäksi).
 
Minut on laitettu hoitoon 1 vuotiaana. Setäni on laitettu hoitoon aikoinaan 6 kk. Kummallakaan meistä ei ole mielenterveysongelmia, emme ole syrjätyneitä tai terapian tarpeessa. Ihan kunnollisia, terveitä, koulutettuja ja työssäkäyviä meistä tuli. :) Sitä voisi pohtia millaista oli 60-80-luvulla...
Nyt ajatellaan lapsen etuakin enemmän.

Omani meni hoitoon 1v3kk ikäisenä. Kaikki on sujunut hyvin. Hän on nyt tyytyväinen, iloinen ja tasapainoinen 5-vuotias. Emme todellakaan asuneet leveästi (45 neliötä!), emme matkustelleet missään, miehellä pieni palkka, ei velkaa, kaikki rahat meni vuokraan...Minun oli Pakko mennä töihin. Toivon, että päiväkodin henkilökunta ymmärtää, ettei kaikilla ole hyväpalkkainen puoliso, joka elättää perheen kunnes lapsi on 3 v. Vai eikö me köyhät saada lisääntyä ;)
 
[QUOTE="vieras";28061609]Hm, millainenhan minä olisin, jos en olisi mennyt hoitoon noin 10 kk ikäisenä? Tai mieheni, joka meni päiväkotiin vuoden ja kuukauden ikäisenä? Millä tavalla olisimme tasapainoisempia? Onko meissä nyt joku "vika", ehkä emme osaa rakastaa tai ilmaista kiintymystämme oikein? Kertokaa, pitääkö nyt mennä terapiaan?[/QUOTE]

Mä menin hoitoon kypsässä 3kk:n iässä, se oli 70-luvulla ihan normi :D En tiiä mikä mussa sitten on vikana, on hyvät suhteet mm. äitiin ja siskoon, onnellinen avioliitto, asuntolaina, 2 lasta, työpaikka, jopa jatko-opintopaikka... mitähän kaikkea mulla ois, jos en ois päivähoidon pihteihin vauvana joutunut?
 
[QUOTE="Jenis";28062198]Mä menin hoitoon kypsässä 3kk:n iässä, se oli 70-luvulla ihan normi :D En tiiä mikä mussa sitten on vikana, on hyvät suhteet mm. äitiin ja siskoon, onnellinen avioliitto, asuntolaina, 2 lasta, työpaikka, jopa jatko-opintopaikka... mitähän kaikkea mulla ois, jos en ois päivähoidon pihteihin vauvana joutunut?[/QUOTE]

Juu, täällä kanssa yksi häiriintynyt. Menin hoitoon 70-luvulla 4 kk iässä ja tasapainoinen ja onnellinen ihminen minusta on tullut.
Aloittajan (joka lienee syntynyt 1990) on varmaan suurella elämänkokemuksellaan vaikea ymmärtää millainen maailma oli vain 35 vuotta sitten.

Oma lapseni meni pph:lle 1v8kk iässä ja jatkaa siellä eskariin asti. Todellinen uraäiti minäkin-> menin pätkätöihin valtiolle...
 
mies on aloittanut päiväkodissa 9kk iässä, eikä se ole lainkaan häiriintynyt, minä sensijaa, joka on ollut aina kotihoidossa, enkä koskaan kodin ulkopuolella hoidossa, olen hieman häiriintynyt :popcorn:
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa