V
vierailija
Vieras
Fortumin suomalaisjohto hinkusi ostaa Uniperin, vaikka saksalaisyhtiön johto haukkui oman yhtiönsä huonoksi sijoitukseksi ja vastusti kauppaa
Valtionyhtiö Fortumin ostoaikeet saksalaisesta energiayhtiöstä Uniperista vaativat vuonna 2017 melkoisesti sisua ja päättäväisyyttä silloiselta suomalaisjohdolta, sillä Uniperin oma johto vastusti kauppoja tiukasti.
Kun Fortumin miljarditarjous E.ON-energiayhtiön omistamista Uniperin osakkeista tuli julki syyskuussa 2017, Uniperin johto aloitti harvinaislaatuisen julkisuuskampanjan Fortumin omistajuutta vastaan. Muun muassa maksetuissa lehti-ilmoituksissa Uniper mustamaalasi itse itseään: kuvassa oli valtava hiilikasa ja otsikko kysyi, onko Uniperista strategiseksi kumppaniksi Fortumille.
– Tällainen julkinen hyökkäys omistajien tekemiä kauppoja vastaan on tietysti aika poikkeuksellinen ja hieman hämmentävä, Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark sanoi tuolloin.
Uniperin johdon mukaan Fortum ei tuota vankasti fossiilisiin polttoaineisiin nojaavalle yhtiölle eikä sen työntekijöille ja osakkeenomistajille lisäarvoa. Myös Uniperin työntekijät vastustivat kauppoja. Lundmark luonnollisesti puolusti ostotarjousta.
Miljardeja sähköverkoista
Fortumilla oli kova halu kasvaa, koska se oli saanut yhdeksisien miljardia euroa Suomen ja Ruotsin sähköverkoistaan, jotka se oli myynyt muutamaa vuotta aiemmin. Ostajiin kuului mm. Caruna.
– Olennaista on se, että Uniper ja nämä myydyt sähköverkot ovat suurin piirtein saman arvoisia liiketoimintoja. Uniperin kannattavuus on kolminkertainen sähköverkkohin verrattuna. Siksi tämä [Uniperin osto] on hyvä uutinen suomalaiselle veronmaksajalle ja kaikille 130 000 suomalaiselle piensijoittajalle, Lundmark vakuutti.
Mika Lintilä puolusti aikanaan Uniperin ostoa
Ihan kaikki eivät nielleet ostoaikeita pureksimatta. Esimerkiksi vihreiden kansanedustaja Satu Hassi kyseli kaupan mielekkyydestä. Silloinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) puolusti Uniperin ostoa.
Lintilän mielestä Fortumin Uniper-kauppa vahvistaisi Fortumia merkittävästi. Lintilän mukaan valtio-omistaja suhtautuu Uniper-kauppaan myönteisesti, eikä aio suurimpana omistajana puuttua ostoon. Valtio omisti tuolloin – kuten nytkin – Fortumista hieman yli 50 prosenttia.
Kesäkuussa 2018 Fortum saattoikin ilmoittaa, että sen ostotarjous on hyväksytty ja siitä on tullut Uniperin suurin osakkeenomistaja 47 prosentin osuudella. Lundmark hehkui tyytyväisyyttä pörssitiedotteessa:
– Tehty järjestely on Fortumin vision ja strategian mukainen ja täyttää investointikriteerimme: Uniper toimii Fortumin ydinosaamisalueella, on maantieteellisesti lähellä Fortumin kotimarkkinaa ja tuottaa hyvää kassavirtaa.
Osinkojenkin luvattiin pysyvän kilpailukykyisellä tasolla.
Uniper liemeen, riskit realisoituivat
Muualta ostettu kaasu kallistui huimasti, mutta Uniperillä oli lähes mahdotonta siirtää nousua asiakashintoihin toimitussopimusten sitomana. Osakekurssi romahti yhtiössä, josta Fortum omisti jo 78 prosenttia.
Vaikeudet kaatuivat veronmaksajien maksettavaksi
Hallitsemattomat miljarditappiot
Uniper teki kriisin pahimmassa vaiheessa kymmenien miljardien eurojen tappiot. Jos Fortum olisi jäänyt pääomistajaksi, nämä tappiot olisivat juosseet suoraan Fortumin (ja siten välillisesti Suomen valtion) taseeseen. Fortumin omat pääomat ja rahoituskyky olisivat loppuneet kesken
Fortumin ajautuminen maksukyvyttömyyteen
Ilman Saksan valtion väliintuloa ja osakkeiden lunastusta Fortum ei olisi pystynyt pääomittamaan Uniperia tarvittavalla volyymilla. Tämä olisi voinut johtaa Fortumin ajautumiseen maksuvaikeuksiin tai jopa konkurssiin, mikä olisi ollut Suomen valtiolle ja energiasektorille katastrofi.
Saksan valtion pakollinen haltuunotto
Koska Uniper oli Saksan yhteiskunnalle kriittinen energiayhtiö ("too big to fail"), Saksan valtio olisi joka tapauksessa joutunut pelastamaan yhtiön. Jos Fortum ei olisi suostunut sopimukseen, Saksa olisi voinut kansallistaa yhtiön erillislainsäädännöllä, jolloin Fortum olisi saattanut menettää omistuksensa kokonaan ilman nyt saatua 0,5 miljardin euron kauppahintaa ja lainojen takaisinmaksua (noin 4 miljardia euroa).
Valtionyhtiö Fortumin ostoaikeet saksalaisesta energiayhtiöstä Uniperista vaativat vuonna 2017 melkoisesti sisua ja päättäväisyyttä silloiselta suomalaisjohdolta, sillä Uniperin oma johto vastusti kauppoja tiukasti.
Kun Fortumin miljarditarjous E.ON-energiayhtiön omistamista Uniperin osakkeista tuli julki syyskuussa 2017, Uniperin johto aloitti harvinaislaatuisen julkisuuskampanjan Fortumin omistajuutta vastaan. Muun muassa maksetuissa lehti-ilmoituksissa Uniper mustamaalasi itse itseään: kuvassa oli valtava hiilikasa ja otsikko kysyi, onko Uniperista strategiseksi kumppaniksi Fortumille.
– Tällainen julkinen hyökkäys omistajien tekemiä kauppoja vastaan on tietysti aika poikkeuksellinen ja hieman hämmentävä, Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark sanoi tuolloin.
Uniperin johdon mukaan Fortum ei tuota vankasti fossiilisiin polttoaineisiin nojaavalle yhtiölle eikä sen työntekijöille ja osakkeenomistajille lisäarvoa. Myös Uniperin työntekijät vastustivat kauppoja. Lundmark luonnollisesti puolusti ostotarjousta.
Miljardeja sähköverkoista
Fortumilla oli kova halu kasvaa, koska se oli saanut yhdeksisien miljardia euroa Suomen ja Ruotsin sähköverkoistaan, jotka se oli myynyt muutamaa vuotta aiemmin. Ostajiin kuului mm. Caruna.
– Olennaista on se, että Uniper ja nämä myydyt sähköverkot ovat suurin piirtein saman arvoisia liiketoimintoja. Uniperin kannattavuus on kolminkertainen sähköverkkohin verrattuna. Siksi tämä [Uniperin osto] on hyvä uutinen suomalaiselle veronmaksajalle ja kaikille 130 000 suomalaiselle piensijoittajalle, Lundmark vakuutti.
Mika Lintilä puolusti aikanaan Uniperin ostoa
Ihan kaikki eivät nielleet ostoaikeita pureksimatta. Esimerkiksi vihreiden kansanedustaja Satu Hassi kyseli kaupan mielekkyydestä. Silloinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) puolusti Uniperin ostoa.
Lintilän mielestä Fortumin Uniper-kauppa vahvistaisi Fortumia merkittävästi. Lintilän mukaan valtio-omistaja suhtautuu Uniper-kauppaan myönteisesti, eikä aio suurimpana omistajana puuttua ostoon. Valtio omisti tuolloin – kuten nytkin – Fortumista hieman yli 50 prosenttia.
Kesäkuussa 2018 Fortum saattoikin ilmoittaa, että sen ostotarjous on hyväksytty ja siitä on tullut Uniperin suurin osakkeenomistaja 47 prosentin osuudella. Lundmark hehkui tyytyväisyyttä pörssitiedotteessa:
– Tehty järjestely on Fortumin vision ja strategian mukainen ja täyttää investointikriteerimme: Uniper toimii Fortumin ydinosaamisalueella, on maantieteellisesti lähellä Fortumin kotimarkkinaa ja tuottaa hyvää kassavirtaa.
Osinkojenkin luvattiin pysyvän kilpailukykyisellä tasolla.
Uniper liemeen, riskit realisoituivat
Muualta ostettu kaasu kallistui huimasti, mutta Uniperillä oli lähes mahdotonta siirtää nousua asiakashintoihin toimitussopimusten sitomana. Osakekurssi romahti yhtiössä, josta Fortum omisti jo 78 prosenttia.
Vaikeudet kaatuivat veronmaksajien maksettavaksi
Hallitsemattomat miljarditappiot
Uniper teki kriisin pahimmassa vaiheessa kymmenien miljardien eurojen tappiot. Jos Fortum olisi jäänyt pääomistajaksi, nämä tappiot olisivat juosseet suoraan Fortumin (ja siten välillisesti Suomen valtion) taseeseen. Fortumin omat pääomat ja rahoituskyky olisivat loppuneet kesken
Fortumin ajautuminen maksukyvyttömyyteen
Ilman Saksan valtion väliintuloa ja osakkeiden lunastusta Fortum ei olisi pystynyt pääomittamaan Uniperia tarvittavalla volyymilla. Tämä olisi voinut johtaa Fortumin ajautumiseen maksuvaikeuksiin tai jopa konkurssiin, mikä olisi ollut Suomen valtiolle ja energiasektorille katastrofi.
Saksan valtion pakollinen haltuunotto
Koska Uniper oli Saksan yhteiskunnalle kriittinen energiayhtiö ("too big to fail"), Saksan valtio olisi joka tapauksessa joutunut pelastamaan yhtiön. Jos Fortum ei olisi suostunut sopimukseen, Saksa olisi voinut kansallistaa yhtiön erillislainsäädännöllä, jolloin Fortum olisi saattanut menettää omistuksensa kokonaan ilman nyt saatua 0,5 miljardin euron kauppahintaa ja lainojen takaisinmaksua (noin 4 miljardia euroa).