Unikoulusta

Terveisiä maalta

Aktiivinen jäsen
10.07.2004
8 050
0
36
Luin joskus tältä tai joltain muulta palstalta kirjoituksia eri unikouluista joita jotkut ovat kokeilleet kotonaan, mutta en nyt löydä yhtä tiettyä kirjoitusta jossa oli mielestäni meille luultavasti sopiva tyyli opettaa lapsi nukahtamaan itse yö- ja päiväunille.

Meillä siis pian 10 kk ikäinen lapsi ja olemme itse tehneet sen virheen että olemme tuttipullolle syliin nukuttaneet lapsen ja siitä nostaneet omaan pinnasänkyynsä. Välillä tuo toimikin tosi helposti, joten emme sitten ole saaneet aikaiseksi lopettaa tuota tapaa. Mutta nyt on ollut jonkin aikaa tosi hankala saada lapsi untenmaille, joten tuli vaan mieleen, että tuonakin aikana kun koittaa nukuttaa lasta, voisi tehdä jotain kotihommia vaikka tai mennä itse jo yöpuulle. Ja eihän tarhassakaan kukaan lasta päiväunille nukuta vaan hänen pitäisi itse osata nukahtaa jne.

En muista tarkkaan millainen tämä unikoulu oli jota ajattelin että voisin kokeilla, mutta siinä oli jotain sellaista että kun lapsi on laitettu sänkyynsä ja jos ei sinne itsekseen suostu "suosiolla" jäämään, niin katsotaan kellosta aikaa ensin oliko se nyt 3 minuutta, sitten mennään makuuhuoneeseen tyynnyttelemään lasta ja sanotaan että nyt nukutaan jne. Sitten seuraavalla kerralla katsotaan hieman pidempi aika kellosta, oliko se 5 minuuttia. Sitten 10 minuuttia jne. Aika moni kirjoitti että olisivat vajaassa viikossa onnistuneet tällä unikoulu tyylillä lapsensa opettamaan nukahtamaan itse. Muistaako kukaan tällaista tai oliko tämä peräti jonkun ihan itse keksimä unikoulu"metodi"... kirjoittakaa lisää ohjeita/neuvoja jos joku tämän tai jonkun vastaavan unikoulujutun tietää tai muistaa ?

Tassuttelu oli myös yksi mitä olen harkinnut ja sitä hieman jo välillä testannutkin, mutta en tiedä sitten onko se meille paras vaihtoehto, ei ole oikein välillä tehonnut, pikemminkin on tuntunut että se selän silittely vain raivostuttaisi pikkuistamme.
 
Heips, mahtaisiko toimia ekana lempeänä vaihotehtona, että otat vauvan sängyn aivan oman sänkysi viereen ja menette yhtäaikaa nukkumaan. Vauva vaan omaan sänkyynsä ja voit hieman paijata jos tuntuu tarpeelliselta mutta olisit omassa sängyssä makuuasennossa silmät kiinni ja pitäisit vauvan omassa sängyssään. Vauva voi matkia sinua ja tajuta että on tarkoitus nukkua. Seuraavassa vaiheessa voit jättää vauvan sitten nukkumaan omia aikojaan pinnasänkyyn ja odottaa esim viereisessä huoneessa jos alkaa huuto ja koittaa heti rauhoittaa omaan sänkyyn, mutta niin että vauva ei ehdi oikein tosissaan hurjistua.
 


En muista tarkkaan millainen tämä unikoulu oli jota ajattelin että voisin kokeilla, mutta siinä oli jotain sellaista että kun lapsi on laitettu sänkyynsä ja jos ei sinne itsekseen suostu "suosiolla" jäämään, niin katsotaan kellosta aikaa ensin oliko se nyt 3 minuutta, sitten mennään makuuhuoneeseen tyynnyttelemään lasta ja sanotaan että nyt nukutaan jne. Sitten seuraavalla kerralla katsotaan hieman pidempi aika kellosta, oliko se 5 minuuttia. Sitten 10 minuuttia jne. Aika moni kirjoitti että olisivat vajaassa viikossa onnistuneet tällä unikoulu tyylillä lapsensa opettamaan nukahtamaan itse. Muistaako kukaan tällaista tai oliko tämä peräti jonkun ihan itse keksimä unikoulu"metodi"... kirjoittakaa lisää ohjeita/neuvoja jos joku tämän tai jonkun vastaavan unikoulujutun tietää tai muistaa ?

[/quote]


Meillä myös 10 kk tyttö ja meillä oli samanlaista kuin teillä eli tuttipullolle nukahti. Noin kuukausi sitten toteutimme unikoulun tuolla em. menetelmällä. Aika pian, n. 3 päivän päästä, tuli tuloksia. Kuulin tuosta metodista kaveriltani, joka oli ohjeet saanut neuvolasta omalle lapselleen pari vuotta sitten.

Tosin meillä on nyt menossa eroahdistuskausi ja tyttö alkanut taas itkemään valtoimenaan kun omaan sänkyyn on viety, pakko kuunnella itkua n. 5-10 min, jonka jälkeen kyllä nukahtaa ja nukkuu aamuun saakka. Vaatii todella päättäväisyyttä ja hermoja vanhemmilta. Meillä ei tuo lempeä unikoulu tehoa, sen verran temperamenttinen tyttö ja ihmettelee vaan että mitäs siinä sängyn vieressä seisotte. Paras opettaa omaan sänkyyn nukahtamaan itsekseen.

Tsemppiä unikouluunne!
 
Hei unikouluttaja !


Kiitos kun vastasit ja kiitos myös tsemppauksesta !

Vielä kysyisin muutaman jutun tuosta unikoulujutusta. Eli mitä nuo ajat olivat minkä verran pitäisi aina odottaa ennenkuin sitten mennään vasta rauhoittelemaan lasta jos hän itkee (ja tod.näk.kun itkee, meillä myös tempperamenttinen lapsi) ? Ja miten nuo rauhoittelut tapahtuivat, oliko vain että peitellään ja sanotaan esim. että nyt nukutaan ja lähdetään pois, vai oliko jotain muuta neuvoa ?
Oliko muuta, vai oliko tuo homma tuossa kokonaisuudessaan miten tuota unikoulujuttua toteutetaan ?

Pitäisi tässä nyt valita sopiva ajankohta ja sitten vain olla päättäväinen ja johdonmukainen, jospa se meilläkin toimisi.
 
... ja myös muut.

Edellisessä viestissäni tulikin jo kysymyksiä liittyen unikouluun. Mutta nyt kun etsin lisää tietoja unikouluista, niin jossain luki ettei tuota minuutti/huudatusunikoulua suositella koska lapsen perusturvallisuus yms. kärsisi jne. Oletteko te, jotka olette tuota unikoulusysteemiä noudattaneet huomanneet että lapsellenne olisi tästä jäänyt jotain "traumoja" tms. ? Kun tässä nyt sitten aloin miettimään että voinko juuri tuota unikoulusysteemiä sittenkään aloittaa.

Niin ja selvennukseksi vielä että meillä lapsi on nukkunut jo useamman kuukauden omassa huoneessaan pinnasängyssä. Ja meillä kyllä nukutaan aika hyvin yöt. Sillointällöin herää yöllä. Mutta nyt olisi tarkoituksena saada lapsi oppimaan että nukahtaisi illalla itse eikä siihen tuttipullolle syliin. Ja jos sattuu yöllä heräämään, ettei silloinkaan olisi tuo tuttipullo se johon hänen nukahtamisensa ehdollistuu.

Joten lisää vinkkejä olisi kiva saada :)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.05.2007 klo 11:44 ammu kirjoitti:
... ja myös muut.

Edellisessä viestissäni tulikin jo kysymyksiä liittyen unikouluun. Mutta nyt kun etsin lisää tietoja unikouluista, niin jossain luki ettei tuota minuutti/huudatusunikoulua suositella koska lapsen perusturvallisuus yms. kärsisi jne. Oletteko te, jotka olette tuota unikoulusysteemiä noudattaneet huomanneet että lapsellenne olisi tästä jäänyt jotain "traumoja" tms. ? Kun tässä nyt sitten aloin miettimään että voinko juuri tuota unikoulusysteemiä sittenkään aloittaa.

Niin ja selvennukseksi vielä että meillä lapsi on nukkunut jo useamman kuukauden omassa huoneessaan pinnasängyssä. Ja meillä kyllä nukutaan aika hyvin yöt. Sillointällöin herää yöllä. Mutta nyt olisi tarkoituksena saada lapsi oppimaan että nukahtaisi illalla itse eikä siihen tuttipullolle syliin. Ja jos sattuu yöllä heräämään, ettei silloinkaan olisi tuo tuttipullo se johon hänen nukahtamisensa ehdollistuu.

Joten lisää vinkkejä olisi kiva saada :)

No mulla ainakin kaksi tervettä ja ihanaa, edelleen vanhempiaan rakastavaa lasta, vaikka onkin unikoulutettu! :wave:
Meillä kitisijät muuttuivat aurinkoisiksi ja iloisiksi opittuaan nukkumaan kokonaiset yöt, joten se voi olla myös lapsen etu, ei pelkästään vanhempien!
 
Tänä iltana yöunille laitettaessa kokeilin tuota unikoulumenetelmää että laitoin lapsen omaan sänkyynsä, sanoin että nyt nukutaan ja lähdin pois. No, kuten arvasinkin, niin hirveä huutohan siitä tuli. Sinnittelin kolmisen minuuttia ennenkuin menin lasta tyynnyttelemään ja laitoin takaisin hänet makuulleen ja sanoin taas että nyt nukutaan. Sitten odotin n.viisi minuuttia ja sitten muutaman minuutin jne. vähän vaihdellen kuitenkin, koska välillä lapsi oli hiljaa. Ei mennyt puoltakaan tuntia kun lapsi nukahti väärinpäin sänkyynsä. Mutta, itsellä on hirveä olo ja tosi huono omatunto moisesta. Ihan kuin olisi jättänyt toisen heitteille tms. Pelkään että lapselle jää tuosta jotain "traumoja" tms. mieleen eikä luota enää minuun. Ja myöskin se askarruttaa että jos tuosta nukkumaan menosta tuleekin vieläkin vaikeampi paikka jos lapsi alkaakin pelätä aina nukkumaanmenotilannetta. En oikein tiedä että miten aion jatkaa tästä. Mieskin oli samoilla linjoilla että julmaa huudattaa toista. Mutta en oikein onnistunut tuossa tassuttelusysteemissäkään. Melkein helpommin ja nopeammin tuntui tämä rajumpi tapa tehoavan, ainakin tänä iltana. Saas nähdä saanko nukuttua tänä yönä. No, mitäpäs tässä valitan, itseppähän tein minkä tein.
 
Sori mut m en jaksanu lukea kaikkia noita edellisiä viestejä :ashamed:

Mut siis meillä unikoulu tepsi parissa yössä.
Mein neiti nyt 9kk ja kuukausi sitten unikoulu toteutettiin kun neuvolassa meinasivat että ei enään ole tarvetta yömaidolle.

Meillä ekana yönä käytiin n. 6 kertaa rauhoittelemassa kun alkoi normaaliin aikaan huhuilemaan maitoa.
Meillä neiti on alusta asti nukkunut omassa huoneessa.

Kävin ekana yönä muistaakseni 6 kertaa rauhoittelemassa... ja menin rauhoittelemaan kun itku alkoi kuullostaan hätäiseltä... siis kun neiti on oppinut semmosen kokeilevan itkun joka kestää hetken jonka jälkeen kuunnellaan että tapahtukos jotain.
Sit neiti nukahti kun ei sitä maitoa tosiaan saanut ja heräs sitten viiden jälestä jolloin annoin maitoa (neiti kun nukahtaa jo yleensä ennen seitsemää illalla niin en kyseenalaista nälkää siinä vaiheessa).

Seuraavana yönä kävin tarjoomassa tuttia sen kaikki kaksi kertaa jonka jälkeen neiti jatkoi unia ja heräsi kuuden aikaan huhuilemaan taas.

Sen jälkeen ei ole kummemmin herätellyt öisin.... mitä nyt kun oli vähän kipeenä tossa muutaman päivän niin heräsin huhuiluun mutta neiti oli kyllä täydessä unessa ja kaipasi vain tuttia.
 
Kiitos Riivinrauta vinkeistäsi !

Meillä ei enää olla kuukausiin imetetty koska minulta maidontulo loppui ensimmäisinä kuukausina eikä siihen auttaneet pumppaamiset, eivätkä sairaalasta saamani lääkkeetkään yms.
Tuttia meidän lapsi ei ole suostunut käyttämään, meillä peukku on se joka on pop (valitettavasti) ja siitäkin jossain vaiheessa täytyisi vieroittaa jos vain mahdollista.

Ehkä kuitenkin kokeilen sittenkin jotain pehmeämpää metodia. Jos uudelleen testaisi jotain tassuttelua tai muuta, vaikka kyllä sillä tassuttelullakin sai aiheutettua aikamoiset raivarit lapselle ennenkuin talttui. En kuitenkaan taida kyetä enää tuohon unikouluun jossa lapsi jätetään yksin huutamaan.
 
Suosittelen lämpimästi Elizabeth Pantleyn kirjaa pehmeä matka höyhensaarille. Meiltä kirjaa saa ainakin kirjastostakin. Kirjassa on ohjeita hellään unikouluun ja paljon hyvää tietoa lapsen unesta!
 
Kiitos kovasti kaikille vastauksistanne !

Meillä siis vauva nukkui koko yön pitkälle aamuun, äiti valvoi huonoa omaatuntoa potien.

Täytyy koittaa keksiä jokin sovellus noista olemassa olevista unikouluista joka mahd.sitten toimisi meillä, kun vaan sellaisen keksisi.

Onneksi lapsi vaikuttaa ihan hyväntuuliselta eikä minullekkaan mitenkään "osoittanut mieltä" moisesta tempusta yöunille käydessä.

Lisää silti otan vastaan itsekseen nukahtamisen oppimiseen liittyviä ja hyväksi koettuja vinkkejä jos niitä löytyy :-)
 
Kiva lukea muiden onnistuneista yöunien parannuskokemuksia =) Aina näitä lukiessa päätän, että näin meilläkin (9kk) aletaan tehdä, mutta varsinkin yöllä se maitopullo on liian helppoa hakea...
 
Hei pitkästäaikaa ! :)

Meillä nyt uutta nukahtamistapaa yö- ja päiväunille nyt treenattu siis useita viikkoja. Meidän metodiksi muodostui sitten sellainen, että otimme tuolin lapsen pinniksen viereen jossa istumme lapsen vierellä kättä (tassua) lapsen alaselän tai vatsan päällä pitäen niin kauan että nukahtaa. Yöunille mennessä lisäksi kuunnellaan tuutulauluja cd:ltä tuon nukutussession ajan.

Viikon verran lapsi on nyt nukkunut kokonaisia öitä heräilemättä välillä. Mutta monta viikkoa tuohonkin meni että aina vaan öisin heräsi vaikkei enää maitoa annettukkaan lapselle. Varsinkin yöunille laitto oli aikamoista ja kesti tosi kauan. Samoin kun heräsi yöllä niin siinä sängyn vierellä saikin sitten istua pitkän tovin, parisenkin tuntia. Mutta nyt päiväunille laittaminen sujuu aikas nopsaan. Yöunille laittokin käy välillä aika nopeasti, välillä kestää vähän pidempään, mutta harvemmin kuitenkaan yli puoltatuntia. Jopa tuokin aika tuntuu omasta mielestä hyvältä edistykseltä verrattuna aiempaan. Sitä vain en ymmärrä mistä johtuu se lapsen hirvittävä ryömimisen ja pystyyn kinkeämisen tarve sielä sängyssä ennenkuin suostuu rauhoittumaan. Saa oikein kaksin käsin välillä pitää kiinni ettei sieltä nousisi ylös tai mönkisi sängyn pääpuolen päätyyn. Tätä on nyt ilmennyt noin viikon verran joka nukutus kerralla. No, jospa tämäkin olisi jokin ohimenevä vaihe.

Toki siihen tulokseen emme ole vielä päässeet että lapsi nukahtaisi ihan itsekseen sänkyynsä. Mutta jospa tuota sitten kokeilisimme treenailla lähiaikoina vaikkapa niin että istuisin vaan siinä tuolilla pinniksen vierellä ja antaisin lapsen touhuta omiaan enkä kiinnittäisi häneen sen kummempaa huomiota, jos ei ala kovasti itkeskelemään. Joidenkin päivien kuluttua voisi siirtää sitä tuolia kauemmaksi pinniksestä ovelle päin jne.

Meillä ehkä tuon unikoulun aloitusajankohta ei ollut paras mahdollinen, näin jälkikäteen ajateltuna, koska hänellä taitaa olla eroahdistusta, niin se yksin sänkyyn jääminen ja äidin tai iskän pois lähteminen saikin aikaan ihan hirvittävän huudon, suorastaan karjunnan. Joten meillä siis edetään pikkuhiljaa kaikessa rauhassa. Mutta se on mielestäni kuitenkin hyvä saavutus jos nuo yöheräilyt olisivat ohi tai ainakin harventuneet. Jospa se tästä :)
 
Hei ammu ja muut! Hyvä, että yöt alkaneet sujua! Meillä vielä odotellaan... Kadehdin kärsivällisyyttänne yöllä, jo puoli tuntia keskellä yötä on pitkä aika, saati sitten kaksi!! Sellaista olisin vielä kysynyt, että tottuiko pikkuisenne aikanaan tassutteluun, kun ammu mainitsit aikaisemmin, että suorastaan raivostuu siitä yöllä? Meillä poika 9kk ja yöllä vaikka miten yrittäisi tassutella, silitellä päätä, ym, niin ei tohoa, suorastaan tulistuu moisesta yrityksestä! On kai poika vaan niin temperamenttinen, että pitää kynsin hampain kiinni totutusta maitopalvelusta...
 
leppä - tassuttelusta tulistui myös meidän neiti kovasti muutama kuukausi sitten. Sitkeästi vaan jatkettiin ja nyt jo hyväksyy "tassun" pyllyn ja selän päälle, mahaan ei saa koskea. Vaikeina hetkinä tehtiin niin, että laitettiin peitto tytön päälle kainaloihin asti ja pidettiin sitä tiukasti kaksin käsin. Siihen rauhottui tosi äkkiä. Meillä tyttö 11,5kk ja ihan ei vielä nukuta koko öitä eli yleensä tarvitaan yksi tassuttelu kerta/yö joskus myös maitopullo...
 
Hei leppä ja muut !

Meillä ei lapsi välttämättä silittelystä niinkään tykkää, mutta käden pitäminen raskaasti alaselän/pyllyn tai vatsan päällä siedettiin. Joskus jopa pään silittäminen. Selän silittelystä lapsemme useimmiten tosiaan raivostui vaan. Joskus harvoin sekin kävi. Että tuntuu siltä että toisinaan käy joku juttu, toisinaan sitten taas joku muu.

Se on kyllä totta, että öisin väsyneenä ylhäällä kukkuminen tuntuu raskaalta, jo pienikin aika tuntuu pitkältä. Mutta me tehtiin vakaa päätös että meillä ei enää nukuteta lasta syliin eikä tuttipullolle, vaan ainoastaan sänkyyn ja ilman tuttipulloa ja tässä päätöksessä ollaan pysytty.

Tsemppiä ja jaksamista kaikille yöheräilyiden kanssa, toivottavasti pian helpottaa ! :hug:
 

Yhteistyössä