Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Vauvat ja taaperot
Unikoulusta
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="-, post: 32612513"]</p><p>Unikoulu </p><p></p><p>H:gin pohjoisen piirin neuvolan unikoulun käytännön osuus: </p><p>Psykologi Katja Rantala, Maunulan terveysasema, Helsinki </p><p></p><p>Päätetään, kuka on jaksavin ottamaan yöprojektin vastuun. Ratkaisevaa on, kumpi vanhemmista sietää paremmin lohduttaa itkevää lasta itse hermostumatta tai hätääntymättä. Käytännössä asian ratkaisee useimmiten äidin väsyneisyys, jolloin jos vain on mahdollista sovitaan isän aktiivisesta roolista. Varsinkin, jos on tarpeen päästä eroon tiheästä yöimetyksestä, isä on valintana parempi, myös vauvan kannalta. Hän ei herätä vauvassa samanlaisia assosiaatioita maidosta kuin äiti. Laajojen kokemusten mukaan isät pystyvät myös olemaan määrätietoisempia. Isät sitoutuvat kokemuksen mukaan hyvin tähän tehtävään, koska menettely on niin selkeätä. Isien ja vauvojen vuorovaikutus on usein aktivoitunut myös muina aikoina. Eduksi on, jos sama vanhempi voi hoitaa yöt projektin ajan, koska se tuo vauvan kannalta selkeyttä tilanteeseen. </p><p></p><p>Äidin kanssa sovitaan, että hän pysyttelee pois yötilanteista ja isä päättää koska hän ei selviä ilman apua. Isä tuo vauvan sovitusti äidin rinnalle ruokailemaan, jos se on tarpeen. Isä myös laittaa vauvan jo illalla nukkumaan. </p><p></p><p>Perheen huonejärjestelyistä riippuu, miten nukkumisolot järjestetään. Ei ole tarpeen, että molemmat vanhemmat valvovat vauvan takia. Monissa perheissä äiti on muuttanut nukkumaan toiseen huoneeseen korvatulppien kanssa. Joissakin tapauksissa vauvan nukkumistarve on rauhoittunut, kun vanhempi on siirtynyt joksikin aikaa siirtynyt nukkumaan vauvan huoneeseen. Vauva on aluksi kyllä heräillyt, mutta jatkanut uniaan, kun on nähnyt tutun hahmon sängystään. Tämä voi olla vaihtoehto silloin, kun ollaan uupuneita pomppimaan jatkuvasti vauvan luo. Vauvan päivärytmi suunnitellaan sellaiseksi, että se sopii perheelle. Siitä pidetään suunnilleen kiinni siitä huolimatta miten yö on mennyt. </p><p></p><p>Yleensä hyvä heräämisaika on n. klo 6-8 ja nukkumaan mennään klo 20-21 aikoihin. Päiväunet rytmittyvät n. 3-4h valveilla olo jaksojen väliin. Tavallista on n. 10h yöunet ja 3-4h yhteenlaskettua päiväunta. Sekä päivä- että yöuniin pyritään luomaan samanlainen käytäntö eli tukemaan itsekseen nukahtamista. Joillakin hyvin strukturoimattomilla vauvoilla voi olla jopa tarpeen, että oma sänky on aina kunnon nukkumisen tyyssija. </p><p></p><p>KÄYTÄNTÖ </p><p></p><p>Itkujen tulkinnasta. </p><p>Vanhemmat ovat yleensä hyvin perillä siitä, missä lähestytään hätäitkun rajaa. Vanhempia neuvotaan kuuntelemaan vauvan itkun sävyä ja toimimaan sen mukaan. Mikäli itku on pientä kitinää, vaimenee aina välillä, eikä ole intensiteetiltään kiihtynyttä, vanhemmille suositellaan malttia ja korkeintaan etäämmältä tilanteen tarkistusta. Vauva saattaa olla kevyemmän unen vaiheessa hakemassa unta ja stimuloituisi turhaan hereille, jos häntä nosteltaisiin tms. Mikäli vauvan itku kiihtyy ja siitä tulee yhtämittaista, vauvan luo mennään, mutta tyynnyttely aloitetaan lievemmin keinoin ja niitä voimistetaan vauvan tarpeen mukaan. Vauva yritetään saada tyyntymään ensisijaisesti omaan sänkyyn. </p><p></p><p>Käsi asetetaan tuntuvasti vauvan päälle, häntä voidaan rytmisesti heijata ja sivellä rauhallisin vedoin mikäli pelkkä kosketus ei tyynnytä. Rauhoittava mutina voidaan liittää mukaan. Valoja ei sytytetä eikä vauvan huomiota yritetä herättää leluilla, katsekontaktin hakemisella, nimen toistamisella tms. mikä nostaa vireystilaa. Mikäli vauva on sen ikäinen, että hän kampeaa jatkuvasti pystyyn, häntä voidaan pitää rauhallisella otteella paikallaan, ettei hän stimuloidu omasta reuhtomisestaan. </p><p></p><p>Jos vauva tuntuu rentoutuvan, käsi siirretään pois ja vauva jätetään yksin vaipumaan uneen. Mikäli vauva vain kiihtyy, hänet otetaan tukevasti rintaa vasten ja pidellään siinä, kunnes hän rentoutuu ja itkun sävy muuttuu tyynemmäksi. Vanhemmille on syytä korostaa, että sylitilanteessa vauvalla ei ole hätää, vaikka itku jatkuisikin. Tarkoitus ei suinkaan ole, että vauva nukahtaa syliin, vaan hänet lasketaan taas omaan sänkyyn ja pidetään hetki käsikontakti. Jos hän edelleen tuntuu tyyntyvän, käsikin otetaan pois ja vauvan annetaan vaipua uneen. </p><p></p><p>Joka kerta, kun vauva herää yöllä, reagoidaan tämän mallin mukaan, eli omat toimet säädellään vauvan viestiä ja hänen oloaan tulkiten. Kun vauva laitetaan nukkumaan, toimitaan myös olotilan kuuntelun periaatteella. </p><p></p><p>Jotta yöunet onnistuisivat, on oleellista, että vauva syö illalla kunnolla puuroa, velliä tms. Iltarituaalien jälkeen vauva viedään omaan sänkyynsä ja hänelle jutellaan samalla vakuuttavasti siitä, että nyt mennään nukkumaan. </p><p>Paitsi sanallista viestiä, vauva saa tällöin myös tärkeän vakuuttavan tunnetartunnan. Jos vauvalla on jo unilelu tai -rätti, se tulee mukaan unensaantia helpottamaan. Mikäli vauvalla ei syystä tai toisesta ole tällaista apuvälinettä, sellainen pyritään jo päiväaikaan ""leimaamaan"". </p><p>Tiettyä nallea tai rättiä voidaan pitää mukana esim. imetys- tai hellittelyhetkinä, jolloin siihen assosioituvat rauhoittavat tuoksut ja mielikuvat (unirätti ei ole esim. kurkkimisleikin väline hereillä ollessa !). Nopea apu voi löytyä, jos äiti luovuttaa päältään sopivasti nuhjaantuneen paidan vauvalle tyynnytysvälineeksi. Jos vauva nukkuu vaunussa päiväunetkin levottomasti, rätin voi laittaa sinnekin mukaan poskikontaktiin. Mikäli tutti on ollut nukahtamiselle oleellinen, sitä ei kannata välttämättä yrittää poistaa. </p><p></p><p>Jos vauva tuntuu heräilevän siihen, että hän havahtuu yöllä haeskelemaan suusta pois lipsunutta tuttia, tutin voi laittaa lyhyeen nauhanpätkään kiinni yöpuvun kaula-aukon reunaan. Vauvat oppivat yllättävän hyvin hamuamaan sen näin lähietäisyydeltä takaisin suuhun. Tutti saattaa menettää merkitystään, kun vauva oppii käyttämään rättiä aktiivisesti. Vauvan luo ei tarvitse jäädä nukuttamaan. Mikäli vauva on levoton sängyssään, ja esim. heittelehtii, kitisee tms. toimitaan kuten yöllä: kuunnellaan. </p><p></p><p>Kiihtymiseen vastataan samalla tavalla kuin yöllä. Käytäntö on opettanut, että alle vuoden ikäiset vauvat voivat kiusaantua nälän tunteesta aamupuolella yötä. Mikäli vauva klo 4-5 aikaan ei ole rauhoittuakseen, nopea eleetön syöttö voi olla tarpeen. Tavallisesti se auttaa vauvan nukkumaan normaaliin heräämisaikaansa asti. Kun kyseessä on tavallinen, terve vauva, uusien yötottumusten saavuttaminen kestää yleensä 3-4 yötä, osalla voi mennä viikkokin. Yleensä muutokset alkavat näkyä joko heräämisaikojen vähenemisenä tai levottomuusjaksojen keston lyhenemisenä. On myös tapauksia, joissa vanhempien vakaa, rauhoittunut päätös on vaikuttanut jo ensimmäiseen yöhön. </p><p></p><p>Yleensä on kuitenkin tarpeen antaa vanhemmille ennakkotieto, että ensimmäinen yö saattaa olla vaikea. Positiivinen yllättyminen on aina mukavaa. Tärkeää on myös ottaa esille, että vauvan uni on vaihtelevaa. Sairastelut, kiihkeät kehitystapahtumat, matkat tms. häiritsevät jo </p><p>saavutettujakin rytmejä. On myös painotettava että sairastaessaan tai ollessaan muun stressin alainen, vauva tarvitsee enemmän lohtua kuin normaalioloissa. </p><p></p><p>Yöjärjestys palautetaan tilanteen tasaannuttua samoilla keinoilla. Lopen uupuneet vanhemmat eivät välttämättä jaksa aloittaa unikoulua. Silloin jää mietittäväksi, voiko joku tuttu ja turvallinen henkilö tulla avuksi tai miettiä vauvan hoitoa muualla. Jos molemmat vanhemmat eivät koe unikoulun menettelyä hyväksyttävänä ja turvallisena, sitä ei pidä aloittaa! Vanhempien epävarmuus ja ahdistus lisäävät vauvan levottomuutta.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="-, post: 32612513"] Unikoulu H:gin pohjoisen piirin neuvolan unikoulun käytännön osuus: Psykologi Katja Rantala, Maunulan terveysasema, Helsinki Päätetään, kuka on jaksavin ottamaan yöprojektin vastuun. Ratkaisevaa on, kumpi vanhemmista sietää paremmin lohduttaa itkevää lasta itse hermostumatta tai hätääntymättä. Käytännössä asian ratkaisee useimmiten äidin väsyneisyys, jolloin jos vain on mahdollista sovitaan isän aktiivisesta roolista. Varsinkin, jos on tarpeen päästä eroon tiheästä yöimetyksestä, isä on valintana parempi, myös vauvan kannalta. Hän ei herätä vauvassa samanlaisia assosiaatioita maidosta kuin äiti. Laajojen kokemusten mukaan isät pystyvät myös olemaan määrätietoisempia. Isät sitoutuvat kokemuksen mukaan hyvin tähän tehtävään, koska menettely on niin selkeätä. Isien ja vauvojen vuorovaikutus on usein aktivoitunut myös muina aikoina. Eduksi on, jos sama vanhempi voi hoitaa yöt projektin ajan, koska se tuo vauvan kannalta selkeyttä tilanteeseen. Äidin kanssa sovitaan, että hän pysyttelee pois yötilanteista ja isä päättää koska hän ei selviä ilman apua. Isä tuo vauvan sovitusti äidin rinnalle ruokailemaan, jos se on tarpeen. Isä myös laittaa vauvan jo illalla nukkumaan. Perheen huonejärjestelyistä riippuu, miten nukkumisolot järjestetään. Ei ole tarpeen, että molemmat vanhemmat valvovat vauvan takia. Monissa perheissä äiti on muuttanut nukkumaan toiseen huoneeseen korvatulppien kanssa. Joissakin tapauksissa vauvan nukkumistarve on rauhoittunut, kun vanhempi on siirtynyt joksikin aikaa siirtynyt nukkumaan vauvan huoneeseen. Vauva on aluksi kyllä heräillyt, mutta jatkanut uniaan, kun on nähnyt tutun hahmon sängystään. Tämä voi olla vaihtoehto silloin, kun ollaan uupuneita pomppimaan jatkuvasti vauvan luo. Vauvan päivärytmi suunnitellaan sellaiseksi, että se sopii perheelle. Siitä pidetään suunnilleen kiinni siitä huolimatta miten yö on mennyt. Yleensä hyvä heräämisaika on n. klo 6-8 ja nukkumaan mennään klo 20-21 aikoihin. Päiväunet rytmittyvät n. 3-4h valveilla olo jaksojen väliin. Tavallista on n. 10h yöunet ja 3-4h yhteenlaskettua päiväunta. Sekä päivä- että yöuniin pyritään luomaan samanlainen käytäntö eli tukemaan itsekseen nukahtamista. Joillakin hyvin strukturoimattomilla vauvoilla voi olla jopa tarpeen, että oma sänky on aina kunnon nukkumisen tyyssija. KÄYTÄNTÖ Itkujen tulkinnasta. Vanhemmat ovat yleensä hyvin perillä siitä, missä lähestytään hätäitkun rajaa. Vanhempia neuvotaan kuuntelemaan vauvan itkun sävyä ja toimimaan sen mukaan. Mikäli itku on pientä kitinää, vaimenee aina välillä, eikä ole intensiteetiltään kiihtynyttä, vanhemmille suositellaan malttia ja korkeintaan etäämmältä tilanteen tarkistusta. Vauva saattaa olla kevyemmän unen vaiheessa hakemassa unta ja stimuloituisi turhaan hereille, jos häntä nosteltaisiin tms. Mikäli vauvan itku kiihtyy ja siitä tulee yhtämittaista, vauvan luo mennään, mutta tyynnyttely aloitetaan lievemmin keinoin ja niitä voimistetaan vauvan tarpeen mukaan. Vauva yritetään saada tyyntymään ensisijaisesti omaan sänkyyn. Käsi asetetaan tuntuvasti vauvan päälle, häntä voidaan rytmisesti heijata ja sivellä rauhallisin vedoin mikäli pelkkä kosketus ei tyynnytä. Rauhoittava mutina voidaan liittää mukaan. Valoja ei sytytetä eikä vauvan huomiota yritetä herättää leluilla, katsekontaktin hakemisella, nimen toistamisella tms. mikä nostaa vireystilaa. Mikäli vauva on sen ikäinen, että hän kampeaa jatkuvasti pystyyn, häntä voidaan pitää rauhallisella otteella paikallaan, ettei hän stimuloidu omasta reuhtomisestaan. Jos vauva tuntuu rentoutuvan, käsi siirretään pois ja vauva jätetään yksin vaipumaan uneen. Mikäli vauva vain kiihtyy, hänet otetaan tukevasti rintaa vasten ja pidellään siinä, kunnes hän rentoutuu ja itkun sävy muuttuu tyynemmäksi. Vanhemmille on syytä korostaa, että sylitilanteessa vauvalla ei ole hätää, vaikka itku jatkuisikin. Tarkoitus ei suinkaan ole, että vauva nukahtaa syliin, vaan hänet lasketaan taas omaan sänkyyn ja pidetään hetki käsikontakti. Jos hän edelleen tuntuu tyyntyvän, käsikin otetaan pois ja vauvan annetaan vaipua uneen. Joka kerta, kun vauva herää yöllä, reagoidaan tämän mallin mukaan, eli omat toimet säädellään vauvan viestiä ja hänen oloaan tulkiten. Kun vauva laitetaan nukkumaan, toimitaan myös olotilan kuuntelun periaatteella. Jotta yöunet onnistuisivat, on oleellista, että vauva syö illalla kunnolla puuroa, velliä tms. Iltarituaalien jälkeen vauva viedään omaan sänkyynsä ja hänelle jutellaan samalla vakuuttavasti siitä, että nyt mennään nukkumaan. Paitsi sanallista viestiä, vauva saa tällöin myös tärkeän vakuuttavan tunnetartunnan. Jos vauvalla on jo unilelu tai -rätti, se tulee mukaan unensaantia helpottamaan. Mikäli vauvalla ei syystä tai toisesta ole tällaista apuvälinettä, sellainen pyritään jo päiväaikaan ""leimaamaan"". Tiettyä nallea tai rättiä voidaan pitää mukana esim. imetys- tai hellittelyhetkinä, jolloin siihen assosioituvat rauhoittavat tuoksut ja mielikuvat (unirätti ei ole esim. kurkkimisleikin väline hereillä ollessa !). Nopea apu voi löytyä, jos äiti luovuttaa päältään sopivasti nuhjaantuneen paidan vauvalle tyynnytysvälineeksi. Jos vauva nukkuu vaunussa päiväunetkin levottomasti, rätin voi laittaa sinnekin mukaan poskikontaktiin. Mikäli tutti on ollut nukahtamiselle oleellinen, sitä ei kannata välttämättä yrittää poistaa. Jos vauva tuntuu heräilevän siihen, että hän havahtuu yöllä haeskelemaan suusta pois lipsunutta tuttia, tutin voi laittaa lyhyeen nauhanpätkään kiinni yöpuvun kaula-aukon reunaan. Vauvat oppivat yllättävän hyvin hamuamaan sen näin lähietäisyydeltä takaisin suuhun. Tutti saattaa menettää merkitystään, kun vauva oppii käyttämään rättiä aktiivisesti. Vauvan luo ei tarvitse jäädä nukuttamaan. Mikäli vauva on levoton sängyssään, ja esim. heittelehtii, kitisee tms. toimitaan kuten yöllä: kuunnellaan. Kiihtymiseen vastataan samalla tavalla kuin yöllä. Käytäntö on opettanut, että alle vuoden ikäiset vauvat voivat kiusaantua nälän tunteesta aamupuolella yötä. Mikäli vauva klo 4-5 aikaan ei ole rauhoittuakseen, nopea eleetön syöttö voi olla tarpeen. Tavallisesti se auttaa vauvan nukkumaan normaaliin heräämisaikaansa asti. Kun kyseessä on tavallinen, terve vauva, uusien yötottumusten saavuttaminen kestää yleensä 3-4 yötä, osalla voi mennä viikkokin. Yleensä muutokset alkavat näkyä joko heräämisaikojen vähenemisenä tai levottomuusjaksojen keston lyhenemisenä. On myös tapauksia, joissa vanhempien vakaa, rauhoittunut päätös on vaikuttanut jo ensimmäiseen yöhön. Yleensä on kuitenkin tarpeen antaa vanhemmille ennakkotieto, että ensimmäinen yö saattaa olla vaikea. Positiivinen yllättyminen on aina mukavaa. Tärkeää on myös ottaa esille, että vauvan uni on vaihtelevaa. Sairastelut, kiihkeät kehitystapahtumat, matkat tms. häiritsevät jo saavutettujakin rytmejä. On myös painotettava että sairastaessaan tai ollessaan muun stressin alainen, vauva tarvitsee enemmän lohtua kuin normaalioloissa. Yöjärjestys palautetaan tilanteen tasaannuttua samoilla keinoilla. Lopen uupuneet vanhemmat eivät välttämättä jaksa aloittaa unikoulua. Silloin jää mietittäväksi, voiko joku tuttu ja turvallinen henkilö tulla avuksi tai miettiä vauvan hoitoa muualla. Jos molemmat vanhemmat eivät koe unikoulun menettelyä hyväksyttävänä ja turvallisena, sitä ei pidä aloittaa! Vanhempien epävarmuus ja ahdistus lisäävät vauvan levottomuutta. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa KISSA?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Pimeyden ja taantumuksen noita: Päivi Räsänen 😈
Eilen 23:36
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Mistä tässä on kyse? Mikromuovijuttu
Eilen 23:27
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Vasemmiston hiljaisuus on huolestuttavaa
Eilen 23:08
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Demarit ja Susanne Päivärinta
Eilen 23:07
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Persujen hiljaisuus on huolestuttavaa
Eilen 23:00
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Onko SAK demareiden työttömyyskassa?
Eilen 22:38
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Antti "88" Lindtmann ehdottaa eläkeiäksi 75 vuotta.
Eilen 22:36
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Onko YTK persujen työttömyyskassa?
Eilen 22:36
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Euroviisut on pilalla 😤 Siitä tuli outojen kummajaisten temmellyskenttä. Siellä voitti kummajainen. Kaikki toimittajat, ”ammattiraati” ja yleisöstä
Started by vierailija
Sunnuntai klo 13:10
Luettu: 668
Aihe vapaa
2.
Selittäkää nyt kepulit ja punikit että miksi? ”MT:n kysely: Vornasen ampumatapaus saanut monet harkitsemaan perussuomalaisten äänestämistä.”
Started by vierailija
Maanantai klo 06:15
Luettu: 635
Aihe vapaa
3.
"Tuoreet vaaliennusteet kertovat, että Euroopan parlamentti on siirtymässä kesäkuun vaaleissa monta askelta oikealle."
Started by vierailija
Tiistai klo 08:04
Luettu: 495
Aihe vapaa
4.
Helsingin Sanomat paljastaa miten väestönvaihto etenee Suomen kunnissa
Started by vierailija
Sunnuntai klo 11:45
Luettu: 476
Aihe vapaa
5.
Duunari; SDP, Vas, Vihr. vai joku muu?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 21:39
Luettu: 468
Aihe vapaa
6.
Kysytkö puolisolta lupaa esim. takin ostamiseen?
Started by vierailija
Maanantai klo 22:11
Luettu: 468
Aihe vapaa
7.
Joku oli jättänyt tallin nurkille tyhjän kondomipakan
Started by seimittlik
Sunnuntai klo 21:47
Luettu: 460
Aihe vapaa
8.
Mikä siinä on kun tytöt eivät kestä elämää vaan ahdistuvat?
Started by vierailija
Tiistai klo 19:02
Luettu: 440
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Marraskuiset 2024
Latest: Iltatähti89
6 min sitten
Lapsen saaminen
2.
Vasemmistoliiton ja Vihreiden kuolonkorina kuuluu palstalla
Latest: vierailija
12 min sitten
Aihe vapaa
3.
Oravamusiikkia
Latest: vierailija
16 min sitten
Aihe vapaa
4.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
17 min sitten
Aihe vapaa
5.
Ketjujen KETJU 2024 (K24)
Latest: vierailija
53 min sitten
Aihe vapaa
6.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
Tänään 04:42
Aihe vapaa
7.
Sebastian Tynkkynen: ”Inspiraatiota on otettu Venäjältä”
Latest: Johnny Appleseed
Tänään 04:05
Aihe vapaa
8.
Hyväksytkö sananvapauden poistamisen suomesta, jos se tarvitaan hallituksen pelastamiseksi?
Latest: Johnny Appleseed
Tänään 03:31
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Vauvat ja taaperot
Unikoulusta
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu