Unikoulusta

Kertokaahan te, jotka olette sitä toteuttaneet että miten olette sen tehneet ja onnistuiko? Meillä on pian 8 kk ikäinen poika jonka unet on menneet tosi risaisiksi. Kahden tunnnin välein heräilee. Olen antanut maitoa mutta nyt taitaa olla aika lopetella tuo yöpalvelu Lisäksi on mahdottoman levoton kun opettelee konttimaan, tulee hampaita ja vaikka mitä...

 

Meinasin ihan samasta aiheesta kysellä, koska meillä tilanne on aika lailla sama! Meidän tyllerö on jo 8 kk ja söi viimekin yönä vielä kolme kertaa. Yhdessä vaiheessa oltiin jo yhdessä yösyömisessä klo 5, mutta joskus kuukausi sitten alkoi taas syömään useamman kerran. Varmaan liittyy siis ikävaiheeseen tuo yöunien rikkonaisuus kun meilläkin alettiin 7kk iässä nousta itse istumaan ja seisomaan. Nyt sitten jo kontataankin. Ja hampaita on myös tehty. Vaikuttaa varmasti uniin kun uutta tulee niin hirveästi!

Itse alan vaan olemaan aika väsynyt useisiin yöherätyksiin. Varsinkin kun välit on niin lyhyitä. Viime yönnäkin herättiin syömään klo 1, klo 3.30 ja klo 5.15. Olen yrittänyt tarjota tuttia, mutta siitä seuraa vaan huutoa, joten olen lopulta antanut periksi. Olen varma, että meillä unikoulu tarkoittaisi melkoista huudattamista ja siksi varmaan olen sitä koko ajan lykännytkin... Sitä myös olen miettinyt, että mistä voi olla varma, että vauvalla ei ole yöllä oikeasti nälkä? Meidän tyttökin kun syö joka kerta ihan hanakasti eli ei halua vaan tissiä suuhunsa. Päivällä syö kuitenkin jo viisi ateriaa, joten sillä perusteella luulisi ettei nälkä olisi, mutta mistä sen oikeasti tietää?

Tännekin olisi siis kaikenlaiset neuvot unikoulu toteutuksesta ja onnistumisesta tervetulleita

 

Meillä myös kohta 8kk ikäinen pojan jässikkä. Yöt menivät meillä n. viikko sitten siihen malliin, että noin 10 kertaa herättiin 21-8.00 välillä siis tissille.. Aloin olla itse ihan rikki. Sitten tossa viime viikon torstaina mulle riitti Lopetin yötissittelyt kerrasta, kun ei hän oikein edes syönyt, imas vaan. Eka yönä sylittelin poikaa (silittely ei kelvannut) n.6 kertaa. Toisena yönä 2 kertaa ja kolmantena yönä kerran. Viime yö oli neljäs yö ja meidän jäbä nukkui 21.30-6.30 omassa sängyssään heräämättä kertaakaan. Sit sillon puol seiskalta otin jäbän kainalooni ja nukkui vielä yli 8. Päivällä hän saa tissiä edelleen aina kun haluaa, mutta en nukuta häntä tissille.

Tällä tavalla meillä siis meni "unikoulu". Lempeästi, eikä jäbä edes itkenyt yhtenäkään yönä Toki meilllä vasta yksi kokonaan nukuttu yö takana, mutta uskon ja toivon kovasti, että näin hienosti jatkuisi

Tsemppiä teille unikouluiluun!

 

Taateli81: Mä olen myös miettinyt tuota, että jos vauvalla onkin oikeasti nälkä.. Poika on pian 10kk ja syö kaks kertaa yössä kerrallaan 250ml ja kaikki menee ja syö hanakasti.. Ja päivällä tosiaan syö sen viis kertaa.

 

Meillä on unikoulu pidetty jo 5kk iässä kun meillä oli jo silloin 5kertaa päivässä säännöllisiä aterioita. Meille tällänen vauvan uneen perehtynyt henkilö sanoi että kun unikoulun aloittaa on kaikkein tärkeintä se että yöllä ei syötetä ollenkaan ja sit kun aamusta annetaan sitä maitoa/puuro niin herätään ihan selkeästi. Se voi tarkoittaa sitä että alussa aamut alkaa kello 5, mutta se tuottaa tulosta. Eli meillä oli tassuhoito käytössä, yöllä kun poika heräsi annoin tutin ja jos se ei riittänyt niin käsi turvallisen jykevästi mahan päälle ja silitin. Meillä ei tuota pidemmälle tarvinnut mennä, mutta tää unityyppi sanoi että jos se ei riitä niin ottaa syliin pystyasentoon ja silitellään selkään että rauhoittuu ja takasin sänkyyn. Kuulema kolme ensimmäistä yötä ovat pahimmat, mutta meillä ei ollut edes ne vaikeita. Vauvaa ei saa nukuttaa pullolle eikä vauvaa saa siirrellä nukkuvana. Eli lapsi viedään omaan sänkyyn hakemaan unta ! Meillä meni ekana 15min että poika oli unessa. Nyt poika 8kk ja yöt nukuttiin putkeen kunnes alkoi hampaita tulemaan. Nyttenkään meillä ei öisin syödä, riittää kuin laittaa tutin suuhun ja käy nukkumaan ! Meillä tämä oli todella hyvä kokemus ja suosittelen kaikille !

 

Taateli81 Meille tämä henkilö sanoi että silloin kun vauvalla on 4-5 säännöllistä ateriaa päivässä niin silloin vauva ei enää öisin tarvitse maitoa. Vauva tietää että saa päivällä tietyin ajoin ruokaa ja osaa myös säännöllistää sen syömis tarpeen sen mukaan !

 

Meillä poika on 9 kk ja unikoulu on ollut harkinnassa jo pidemmän aikaa. Tällä hetkellä poika herää yöllä 4-8 kertaa ja kun saa tissin suuhunsa, niin jatkaa unia. Nukutaan perhepedissä. Joulun jälkeen meidän oli tarkoitus pitää unikoulu, mutta poika tuli kipeäksi, joten se siitä sitten. Ennen joulua me käytiin miehen kanssa keskustelemassa unikoulusta yhden ns. asiantuntijan kanssa (hlö joka pitää meidän kunnassa ns. virallisia unikouluja) ja tässä tiivistettynä häneltä saadut ohjeet (osan masuilija tuossa kirjoittikin).

"etukäteisvalmistelut" vauvan sängyn siirtäminen kauemmas vanhempien sängystä (meillä tosi hankalaa) tai vanhempien pedin siirtäminen väliaikaisesti toiseen huoneeseen (meillä tulee patja olkkarin lattialle), vauvan sängyn "vuoraaminen" lakanoilla eli pinnojen (näkyvyyden) peittäminen. Unikoulun toteuttaminen tassuttelemalla Iltarutiinien jälkeen vauvan imettäminen makuuhuoneessa, mutta ei saa nukahtaa rinnalle. Nostetaan vauva omaan sänkyyn hereillä ja annetaan joku unilelu tai riepu (ei äidinmaidolle tuoksuvaa, koska se vaan ärsyttää vauvaa kun ei saa rintaa. yritetään tehdä sänkyyn laittamisesta mieluisa hetki). Lähdetään huoneesta. Kun vauva aloittaa itkemisen, kuunnellaan itkun laatua (hoitotilanteeseen ei olisi hyvä mennä liian aikaisin). Sitten kun tarve vaatii tai kun ei itse pysty itkua kuuntelemaan, mennään vauvan luo ja aloitetaan tassuttelu (vältetään katsekontaktia). Yritetään etsiä kohta, jonka painelusta tai silittelystä vauva tykkää. Jollekin se voi olla selkä, toiselle reisi tai pylly tai pää. Kun vauva rauhoittuu, lähdetään huoneesta ja annetaan vauvan etsiä itse unta. Jos ja kun itku alkaa uudestaan, arvioidaan taas itkun laatua... Tassuttelemaan joutuu kuulemma helposti 40-60 min. ja unirytmitykseen menee usein 3-7 yötä. Kun aamukoittaa, laitetaan valot päälle ja aloitetaan aamurutiinit ja sitten voi tissiä antaa. Yöllä jos vauva kovasti itkiessään hikoaa, niin voi antaa vettä. Kuulemma, jos on oikein temperamenttinen vauva, niin kovasti itkiessään voi pulauttaa / oksentaa nieluun kertynyttä limaa, mutta se ei mitenkään vaarallista. Ja tämä siis aika harvinaista. Ja kuulemma hampaiden tekeminen ei ole este unikoululle. Annetaan vain sitten särkylääkettä, jos vaikuttaa siltä, että hampaita tulisi. Niin, ja päivälläkin pitäisi noudattaa samoja nukuttamisen periaatteita kuin yöllä, eli jos nukuttaa päikkäreille sänkyyn, niin silloinkin pitäisi vauvan itse löytää se uni.

 

Meillä myös 8 kk ikäinen poika, joka on pienestä asti ollut hyvä nukkumaan. Kuitenkin siinä noin 5 kk:n iässä tuli vaihe, jolloin rupesi heräilemään tunnin, jopa puolen, välein öisin. Kiinteät oli aloitettu noin 4 kk:n iässä. Päättelin, että kovasta nälästä ei ollut kyse, koska vain imaisi pari kertaa ja kävi torkkumaan. Nukuimme perhepedissä, mutta samaan aikaan heräilyjen kanssa, pojan nukkuminen muuttui levottomaksi pyörimiseksi. Sekin häiritsi minua heräilyjen lisäksi.

Unikoulusta minulla oli täysin samat tiedot, kun Marni80:llä. Mielessä minulla oli kuitenkin pelko, että jos kuitenkin on nälkää yölläkin, olihan poika vielä niin nuori.

Me toteutimme unikoulun siten, että siirsimme pojan omaan sänkyyn ja sängyn toiselle seinälle kuin oman sänkymme (ei ole mahdollista laittaa eri huoneeseen). Minä otin käyttöön nukkuessa korvatulpat, etten jokaiseen pieneen ähkimiseen herää, enkä reagoi. Lopetin nukuttamisen tissille, sekä illalla että päivällä. Tein kuitenkin sen päätöksen, että annan maitoa vain 3 tunnin välein yöllä. Eli alan pidentää syöttövälejä niin, ettei joka ähkäisyyn saa maitoa, vaan vain nälkään. Olin jo miestäkin kerinnyt pohjustaa tassuttelusta ja mahdollisesta itkusta yöllä.

Loppujen lopuksi, vain ensimmäisenä yönä poika itki kaksi kertaa, eikä edes pitkään. Jo seuraavana yönä syöttöjä oli kaksi, klo 2 ja 5, aamuun herättiin klo 7. Pitkään meni noilla kahdella syötöllä, joita en kokenut rankoiksi, koska väliajat nukkui hyvin. Sittemmin aikaisempi syöttö jäi pois, joten nyt mennään tuolla noin neljän viiden välillä olevalla syötöllä. Poika on niin kellon tarkka, että herää aina samaan aikaan. En ole vielä raaskinut tuosta syötöstä luopua, koska ei enää syö päivällä rintaa kuin 4 kertaa.

Samalla kun yöunet paranivat, paranivat myös päiväunet. Poika ei ennen tuota unikoulua nukkunut ikinä päiväunia! Vaunuissa saattoi joskus torkkua sen ajan kun ne olivat liikkeellä, mutta ei muualla. Roikkui tississä, ja heti jos yritti irrottaa, niin havahtui. Ne olivat hänen lepohetkiään. Unikoulun jälkeen alkoi nukkumaan kolme kertaa päivässä semmoiset puolen tunnin tai tunnin unet. Kyllä oli äiti tyytyväinen!

Summa summarum, unikoulu kannattaa! Mutta sen voi toteuttaa jokainen omaa lastaan kuunnellen ja mukaillen. Ei unikouluun aina tarvitse liittyä mitään isoa operaatiota, jo pienillä muutoksilla saattaa saada parannuksia aikaan.

 

Tuota mitä Marni80 sanoi että lapsen itkunlaatua pitää kuunnella, näin meillekkin opetettiin mutta todettiin parhaaksi käydä heti laittamassa tuti suuhun koska muuten itku yltyi todella kovaksi ja oli vaikea saada rauhoittumaan. Jos pientä pininää on niin sitten annetaan olla.

 

Meillä tohon unikouluun ei liittynyt sen kummempia "operaatioita". Pojan sänky on meidän sängyn vieressä edelleen. Ja tosiaan meillä ei tuo tassuttelu auttanut vaan piti ottaa hetkeksi syliin. Mutta sitä sylittelyä kesti kerrallaan maksimissaan pari minuuttia. Nyt meillä viides yö takana ja taas puol 7 asti nukkui omassa sängyssä. Sit otin viereen, ku alkoi inistä. Siinä nukkui sitten 8 asti. =) Niin ja meilläkin on päiväunien pituus kasvanut. Nyt parina päivänä on nukuttu lähes 3 tunnin unet!!!

 

Meillä 5,5kk tyttö. Syönyt kiinteitä 4kk:n iästa asti, edelleen herää yöllä syömään. Vai herääkö syömään? Hankala sanoa, syö kyllä yöllä pullollisen maitoa/velliä, että onkohan oikeasti nälkä? Asia on vaivannut mieltäni kun en tiedä. Hampaita on alettu tekemään 3,5kk ikäisestä, yöunet muuttuivat risaisiksi 3 kk:n iässä.

Tyttö syö päivän mittaan näin:
- klo 9-10 aamulla puuro ja sosetta (sitten aamupäikkärit)
- klo 11:30-13:30 syödään liha/peruna/bataatti/riisi purkki, joskus jopa 1,5 prk
- n. klo 15 välipala,ehkä 0,5 prk hedelmä/jugurttisosetta (päikkärit jos hyvin käy)
- n. klo 16-17 taas liha prk (nokoset n. klo 17:30-18)
- klo 19 liha prk
- ja viimeinen ruoka iltapuuro n. klo 20:30-21:30
juomana päivän aikana korviketta ja vettä

Eli tyttö syö hyvin päivällä ja nukkuukin, mutta öisin herää edelleen syömään?
Yritettiin tossa pari yötä sitten olla antamatta maitoa, no kauhea huutohan siitä tuli, tuttia ei huolinut, välillä nukahti kanniskeluun ja tutti suuhun, mutta heräili tunnin välein huutamaan. Sitkeästi jaksoin aamuun asti, mutta mieleeni tuli, että jos onkin oikeasti nälkä.

Pitäisiköhän vaan kovettaa itsensä ja valvoa huutavan lapsen kanssa muutama yö että tästä päästään???

Neuvolassa ns. kiellettiin yösyöttö maidolla koska pilaa tulleet hampaat. Onko kukaan muu saanut samoja ohjeita??

Olen ihan pää sekaisin koko asian kanssa, syöttääkö vai ei, auttakaa!!:headwall:

 

Kopioin kirjoitukseni toisesta pinosta tähän. Ensin kuitenkin kommentti MinnaV:lle: jos et ole itse täysin poikki yösyöttöihin, en lopettaisi alle puolivuotiaalta niitä, vaikka kiinteitä syökin.

Ja mitä hampaisiin tulee, meillä esikoisen yösyötöt loppuivat yli yksivuotiaana, eikä tuolla ekaluokkalaisella ole reiän reikää hampaissa!

***

Unikoulusta - toteutin unikoulun suunnilleen samalla tavalla kuin aiemmillekin.

Jännää on se, että esikoisen kohdalla en ollut mistään tassuttelusta kuullutkaan, mutta jos menee äidinvaistoilla, tulee noin tehtyä luonnostaan!

Aiemmille olen toteuttanut unikoulun hiukan myöhemmin, mutta nyt huomasin väsyväni iltaroikkumiseen ja yötissittelyihin - töihinpaluukin lähestyy, joten sitä ennen olisi kiva nukkua kokonaisia öitä.

Muutamia mielestäni tärkeitä periaatteita unikoulun toteuttamiseen:

- selkeä iltarutiini, josta vauva tietää, että nyt mennään nukkumaan. Rituaalien ei tarvitse toistua tarkasti samaan aikaan joka päivä, mutta kauhean suuria heittoja ei kannata olla.
- virkeää vauvaa ei kuitenkaan kannata yrittää laittaa nukkumaan (esim. jos on jostain syystä nukkunut päikkärit tosi myöhään, kannattaa edes jonkin verran lykätä iltaunia)
- johdonmukaisuus - kun unikoulu on aloitettu, se viedään loppuun asti. Vauvallakin on turvallinen olo, kun vanhempi on varma siitä mitä tekee
- kokemukseni mukaan vanhempien ei tarvitse nukkua eri huoneessa, vaikka joissain ohjeissa näin neuvotaankin
- varmista, että olet itse riittävän virkeä ja pitkäpinnainen toteuttaaksesi unikoulun.

Meillä toimittiin näin:

Iltapalan ja iltapesun jälkeen iltaimetys makkarissa, jossa hämärä valaistus.

Tärkeää on, että vauva ei nukahda pullolle/rinnalle. Saa olla raukea ja silmät lupsua, mutta ei saa olla unessa.

Tässä vaiheessa ei kannata jutella eikä varsinkaan ottaa katsekontaktia. Itselläni on tapana hyräillä/laulaa hiljaa unilaulua.

Jos vauvalla on tapana juoda iltamaito jo aiemmin, tämän kohdan voi mielestäni korvata (lyhyellä) keinuttelulla sylissä.

Vauva lasketaan sänkyyn. Itse pidän hetken kättäni vauvan päällä ikään kuin kertomassa että ei hätää, nuku vaan. Vauva ei saa kuitenkaan nukahtaa vielä - ajatus on, että vauvan täytyy hakea uni itse omassa sängyssä - näin hän tietää, ettei siellä ole mitään hätää, ja osaa hakea unen uudelleen yöllä herätessään.

Poistu huoneesta. Mikäli vauva itkee, kuulostele hetki. Pieneen itkuun, joka ei kuulosta hätäitkulle, ei kannata ihan heti reagoida.

Käy kuitenkin huoneessa viimeistään viiden minuutin päästä. Mikäli vauva seisoo, laita hänet makuulle ja silittele/taputtele hetki - kaikilla vauvoilla on eri kohta mistä rauhoitttuu (selkä, vatsa, reisi..) - kokeilemalla löytyy oikea. Älä puhu, äläkä ota katsekontaktia.

Nosta vauva sängystä vain siinä tapauksessa, että itku on lohdutonta eikä rauhoitu millään.

Odota kunnes vauva on rauhoittunut ja poistu taas huoneesta.

Toimi samoin yöllä, mikäli vauva herää.

Meillä on kaikkien kohdalla tämä toiminut ja viimeistään kolmantena iltana nukahtaminen onnistuu hyvin - ilman turhaa huudatusta.

Ja meillä on tosiaan edelleen pinnasänky meidän makuuhuoneessa, eikä ole häirinnyt unikoulun onnistumista mitenkään.

Yöt nukutaan pääsääntöisesti heräämättä. Jouluna vaivannut flunssa sekoitti kuviot, mutta heti siitä parannuttua päästiin ihmeen helposti takaisin jo opittuun kuvioon.

Aamut ovat aikaistuneet, mutta vauva nukkuu yöt heräämättä!

 

Mä en tosta kunnollisesta unikoulusta tiedä, mutta kahden lapsen kanssa oon vaihtanut maidon veteen tuttipullossa ja siihen on loppunut aika nopeasti heräilyt Jos tälläinen poppaskonsti sallitaan tähän väliin

Täytyy lisätä siis vielä, että kyllä ne selkeä vuorokausi rytmi on ihan ehdoton myös

 

Olen unikouluttanut meidän kaksi lasta. Poika oli unikoulun alettua 3 vuotta sitten n.11kk ja tämän nuorimmaisen, tytön unikoulutin hänen ollessa 8kk. Molempien kohdalla oli sama ongelma eli maitoa piti saada yölläkin vaikka päivällä oli se 5 ateriakertaa ja illalla isot puurosatsit. Poika oli pahempi, hänen piti saada maitopulloa pahimmillaan 5x yössä. Tein kerrasta poikki menetelmän eli päätöksen (kun on tarpeeksi ärsyyntynyt yöheräilyyn) ja päätin, että maitoa en anna yöllä. Pojan kohdalla otin tuttipullot kokonaan pois käytöstä, mutta tytön kohdalla pullo sai jäädä päiväkäyttöön.

Poika valvoi ensimmäisen yön, mutta jo toinen yö meni paljon paremmin ja sitä kautta saatiin eheämmät yöt. Tosin poika ei alkanut nukkumaan kokonaisia öitä kuin vasta joskus 1.5vuotiaana, mutta se oli jo paljon kun ei maitoa tarvinnut antaa vaan jatkoi tutilla unta. Tyttö oppi neljäntenä yönä, että voi nukkua ilman maitoakin. Neiti on nyt 1v ja nukkuu 12-13h putkeen eli todellakin kannatti unikouluttaa. Kumpaakaan ei tarvinnut huudattaa vaan olin koko ajan lähellä ja turvana. Syliin en ottanut missään vaiheessa. Silittelin pinnikseen päin ja kippasin takaisin makuuasentoon ja hoin, että nyt on yö ja nyt nukutaan

Tärkeintä unikoulutuksen aloittamisessa on tehdä ensin se päätös, että nyt tämä maitotarjoilu loppuu ja periksi en anna. Koska kun sen päätöksen on tehnyt, siitä ei voi lipsua. Suosittelen kyllä lämpimästi=)

Piti vielä lisätä, että pojalla palasi ruokahalu takaisin unikoulutuksen myötä. Öisin kun lipitteli maitoa, ei ollut aamulla nälkäinen ja huonosti meni ruokaa päivälläkin...

 

No niin, aloitimme nyt osaltaan tämän keskustelun kannustamana unikoulun 8kk ikäiselle tytöllemme. Ja kun miehellä lisäksi sattuu olemaan loma niin siinä mielessä oli myös hyvä sauma toteuttaa unikoulu nyt.

Kolme yötä on nyt takana, ja tosi rikkonaisia on yöt olleet. Ensimmäisenä yönä tyttö heräsi ensimmäisen kerran klo 1 ja mies meni häntä sitten tassuttelemaan ja silittelemään. Tyttö itki tunnin ennen kuin nukahti uudelleen... Kuuntelin itkua ihan sydän syrjällään :/ Tämän yön aikana herättiin vielä pari kertaa, mutta silloin "selvittiin" sellaisilla 10-15 min huudoilla ja taputteluilla.

Toisena yönä oli myöskin tuollainen noin tunnin hereilläolojakso. Koko aikaa tyttö ei itkenyt mutta seisomaan kinkesi koko ajan. Kävin itsekin välistä tyttöä tassuttelemassa mutta se taisi olla virhe, koska sen jälkeen taas itkettiin suoraa huutoa jonkin aikaa. Viime yönä ei ollut niin pitkää valveillaoloa/huutoa, mutta tyttö heräili ainakin neljä kertaa, ehkä enemmänkin. klo 4 jälkeen taisi olla jonkun aikaa hereilläkin ennen kuin mies sai tytön taas nukkumaan.

Meillä unikoulu ei siis ainakaan näin kolmessa yössä tuonut pitempiä unijaksoja. Hieman ehkä jo kaduttaa kun aloitin koko unikoulun... Mietityttää niin kovasti se, että mitä jos meidän tyttö oikeasti vaan tarvitsisi vielä yösyöttöjä? Luulen myös, että osaksi tyttö itkee yöllä nyt sitäkin, että ei pääse meidän sänkyyn nukkumaan. Aikaisemmin kun olen nostanut hänet sinne ekan syönnin jälkeen. Tästäkin tuli ahdistus, että mitä jos tyttö nyt tuntee olonsa jotenkin hylätyksi ja turvattomaksi kun nukkuu yksinään?

Iltapuuron ja -maidon tyttö syö klo 20, joten eikö periaatteessa ole mahdollista, että hänellä olisi jo klo 4:n aikaan nälkä? Tänään aamulla sanoinkin miehelle, että voisin ihan hyvin syöttää tuolloin klo 4 tai 5, jos tyttö vaan nukkuisi sen alkuyön rauhallisesti. Kesken unikoulun ei taida kuitenkaan olla viisasta alkaa aamuyöstä maitoa taas antamaan, koska eihän vauva tajua miksi ensin ei anneta ja sitten yhtäkkiä jollakin kerralla maitoa saakin? Mitä te tekisitte?

Niin ja missä vaiheessa sitä kannattaa todeta, että unikoulu ei meillä oikeasti vaan onnistunut ja että parempi ehkä olisi yrittää vähän myöhemmin/ vanhemmalla iällä uudestaan?

 

Taateli81 Hienoa että olet kestänyt kuunnella vauvan itkua. Meille sanottiin että 3ekaa yötä on ne pahimmat ja sitten useinmiten alkaa helpottamaan, joten suosittelisin sinnikkäästi pitämään maidottomasta yöstä kiinni ainakin se 2viikkoa ! Ja kyllä vauvalla voi jo siinä 5 maissa olla nälkä ja sitten vaan noustaan ylös, tehdään normaalit aamuhommat ja meillä ainakin poika ei jaksanut valvoa aamupuuron jälkeen kun noin 15-30min eli yhteensä oli hereillä noin 60min ja sitten taas aamu-unille jotka sitten olivatkin yleensä n.2h joka oli meille todella paljon. Ja en usko, mutta varmaksi en osaa sanoa, mutta itse en usko että vauva kokee tulleen hylätyksi, nousettehan kuitenkin vauvan turvaksi sinne sängyn vierelle !

 

Kiitos masuilija vastauksesta! Tuota mietin, kun laitoit, että sitten vaan noustaan 5 maissa ylös ja tehdään puurot yms. niin ei kai se tarkoita sitä, että jatkossa aamut alkaa aina noin aikaisin? Oppiko teidän poika lopulta nukkumaan myöhempään kun "joutui" muutamana aamuna nousemaan tosi aikaisin? Itse en nimittäin välttämättä jaksaisi sitä, että joka aamu täytyy vauvan kanssa herätä pahimmassa tapauksessa ennen klo 5, esikoinen kun kuitenkin heräilee sitten klo 7:n maissa. En siis varmastikaan itse pääse enää jatkounille vaikka vauva nukahtaisikin pian taas aamu-unille...

 

Meillä muistaakseni meni noin 3viikkoa että poika alkoi nukkua seitsemään ja siitä sitten kahdeksaan ja nyt jopa jo yhdeksään. Eli ei ainakaan meidän kohalla kovin kauvaa mennyt, että saatiin nukkua ihmisten aikoihin

 

taateli: Niinkuin tuolla ylempänä kirjoitinkin, meillä poika oppi ekan yön jälkeen nukkumaan ja tyttö "vasta" neljäntenä yönä. Olin kolmannen yön jälkeen luovuttamassa, mutta onneksi en sitä tehnyt, koska se 4. yö oli ratkaiseva. Tsemppiä ja päättäväisyyttä vaan

Periaatteessahan se on niin, että yli puoli vuotias ei tarvitse yöllä sapuskaa. Yöllä syöminen on opittu tapa ja se jatkuu useimmiten hamaan tulevaisuuteen saakka jos ei vanhemmat tee sille asialle jotain.

 

Meillä kans toteutettiin unikoulu. Ekana yönä poika huusi puolisen tuntia, tokana yönä viiden maissa vartin ja sen jälkeen on nukkunut ilman maitoa ihan hyvin. Ainoa mikä enää on, on se, että tutti tippuu ja siihen herää. Mutta maito jäi kerrasta pois. Onneksi tein sen päätöksen ja ilmoitin miehelle ja veljille että vaikka kuinka huutaa yöllä, ette tule väliin. Nostin pojan syliin muutaman kerran ja muuten silittelin. Hyvin meni

 

Hienoa rikupi että teilläkin onnistunut unikoulu Auttaa kyllä omaan jaksamiseen tosi hyvin. Meillä nyt reilu viikko takana unikoulun aloituksesta ja hyvin menee. Tänäänkin otin 6.50 viereen ja ipana nukkui vielä 8.15 saakka. Ja nukahti illalla n. 20.45

 

Ihana kuulla että muillakin on onnistuneita kokemuksia unikoulusta. Meillä unikoulu pidettiin silloin n. 3.5kk sitten ja nyt ovat yöt taas vähän hankalampia kun on lähdetty konttaamaan ja seisomaan, mutta periksi en anna, unikoulun ohjeilla mennään edelleen.

 

Meillä on tämä pienin (nyt 8kk) ollut aina suht huono nukkuja. Unikoulu pidettiin ensimmäisen kerran 6 kk vanhana ja sen voimin oppi nukkumaan heräämättä kolmessa yössä kunnes n. kuukausi sitten alkoi taas yöheräily. Meillä ei auta kuin korkeintaan hetkeksi tassuttelu ja poika itkeskelee vähän väliä yöllä. Nämä yö itkut on aika paha juttu meillä koululaisten vuoksi. He heräävät kun poika itkee pari minuuttia pidempään ja kun noita itkuja osuu useampi yöhön ni ilo on irti. Unikoulu onkin pidetty nyt kaksi kertaa muualla kuin kotona, mutta tästä toisesta kerrasta ei ollut oikein hyötyä. Joku yö menee parilla pikku itkulla, mutta sitten tulee öitä jolloin itketään kovasti ja joudun sortumaan taas yöllä syöttämiseen.

Ideat alkaa olla loppu kun joka yö ei viitsi varalta isoja lähettää alakertaan nukkumaan ja itse on hankala olla alakerran olohuoneessa vauvan kanssa. Voisihan tuon pinnasänkyn alakertaan väliaikaisesti siirtää, mutta koska tosiaan voi olla yksi tai kaksi hyvää yötä ja sitten taas huudetaan ni ei siitä oikein hyötyä ole. Pysyvästi nukkuminen vauvan kanssa olohuoneessa ei myöskään ole vaihtoehto kun on pieni tila ja isot joutuisivat nököttämään omassa huoneessaan kaikki illat.

Unikoulu on siis toteutettu vauvan isän luona nyt kaksi kertaa. Siellä on sama juttu. Joku yö menee pienillä uni-itkuilla ja toisina öinä itketään kovasti. Ihan unikoulun pitäjän luota saatiin ohjeet joita on toteutettu. Ensimmäisenä yönä käydään vauvan luona n. minuutin välein, toisena yönä kahden minuutin ja kolmantena kolmen minuutin välein. Jos ei vauva rauhoitu silittelyyn ni sitten syliin hetkeksi kunnes rauhoittuu. Pelkkää tassutteluakin on kokeiltu, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä. Ongelma on siis tämä pojan tuuri nukkuminen. Viikossa on suunnilleen kaksi parempaa yötä ja loput huonoja. Päiviin ei saa kunnon rytmiä kun poika heräilee aamuisin miten sattuu klo 5-8 välillä. Päiväunet riippuvat siis tietenkin tuosta heräämisen ajankohdasta ja joku päivä jaksaa valvoa neljäkin tuntia putkeen ja toisena päivänä vain kaksi tuntia. Sen ensimmäisen unikoulun jälkeen tulikin selkeämpi rytmi päiviin kunnes meni taas sekaisin.

On kyllä jännä huomata, että vaikka on kolmas lapsi ni olen aika neuvoton nyt. Tosin poika on nyt jonossa ihan kaupungin unikouluun. Jos siitäkään ei ole hyötyä ni sitten syötellään, silitellään ja kanniskellaan. Oppiihan tuo joskus sitten nukkumaan. Usein yöllä käännytään mahalleen, eikä tajuta kääntyä takaisin. Sama asia aiheuttaa päivisinkin huutoa. Poika ei siis tajua kääntyä takaisin selälleen vaikka osaa. Tulisiko sitten tuo turhautuminen uniinkin. Noille isommille olen myös aikanaan pitänyt jonkinlaisen unikoulun saman ikäisenä ja he oppivat muutamassa yössä nukkumaan ja sille tielle jäivät. Tämä pienin onkin sitten vaativampi tapaus, mutta eiköhän tästä selvitä. Päivisin saan jonkin verran nukuttua kuitenkin kun isommat ovat koulussa.

Mutta tosiaan kahdelle lapselle olen onnistuneesti pitänyt unikoulun. Taitaakin olla, että selkeästi suurimmalle osalle perheistä on unikoulusta suurta apua. Tsemppiä vain kaikille tämän asian kanssa painiville :wave:

 

Heippa. Tungenpahan minäkin itseni tähän ketjuun. Eli samoissa ajatuksissa pyöritään täälläkin. Poika nyt viikon yli 7kk:tta ja yöllä herätään 5-10krt. Havahtuu pienestäkin ja heti alkaa huuto eli herää sen verran ettei enää nukhada vaan tissiä suuhun ja sitä imutellaan kunnes uni saapuu...Välillä siis ihan syö ja välillä vaan haluaa sen suuhunsa. Nukutaan perhepedissä. Tämä alkoi jo tyyliin synnärillä ja minä pölönä esikoislapsen saaneena lähdin huomaamattani hommaan mukaan, eli tissiä vaan suuhun jotta hiljenee ja saadaan nukuttua (kamalat univelat takana) Ennen nukkui noin.4-5h putkeen ja sit heröili vielä muutaman kerran ennen aamua, mutta parikuisena alkoi tämä jatkuva herääminen. Ja eka herätys tapahtuukin jo noin 15-60min päästä nukkumaanmenosta...Välillä nukahtaa tissille, välillä pullolle ja välillä vaan hytkytellään ja keinutellaan ja laulellaan/hyräillään...Ei osaa nukahtaa yksin(ei oo koskaan osannu/opinnu kiitos siis meidän vanhempien En edes tajunnut tämmöistä opettaa...Mutta aina vaatii syliä ja heilutusta..Vaikka laittaisin sänkyyn ja silittelisin/taputtelisin/keinuttaisin niin huuto vaan siitä tulee ja aikamoinenkin. Ei huoli tuttia. Ei unirättiä/lelua, hermostuu enemmän jo yritän semmoisen antaa. Nukkuu unipussissa ja se selkeesti vähän rauhoittanut häntä. Mutta öisin kun herää niin vaatii tissiä muuten alkaa heti ja äkkiä kamala huuto. Joskus sattuu nukahtamaa sylissä heilutuksiin tissiä hapuillen muttei aina. Mulla niin paljon univelkaa ja niin kertakaikkisen väsynyt, että välillä en edes herää vaan lykkään ikäänkuin tajuttomana sen tissin vaan suuhun ja lamppu sammuu heti molemmilta..Joskus jos nukkuu pinniksessä niin olen nsotanut pojan sieltä pois ja jopa riisunut unipussin tai makuupussin pois ja ottanut vierelle syömään ja tämän tajuan vasta joskus yöllä, että oho...

Musta ei ole poikaa huudattamaan ja siksipä olen tissiä aina suuhun lykännytkin vaan...Nyt se alkaa harmittamaan ja omat voimat alkaa olemaan loppu. Mutta mun energiataso ei riitä unikouluilemaan koska en kunnolla aina herää pojan huutoihin siis herään mutta en niin hyvin että ajatus juoksis ottamaan pojan syliin ja nukuttamaan niin vaan aina huomaamattani ikään kuin sen tissin olen suuhun laittanut, jos joku ymmärtää..
Tuohon kun poika niin pirun herkkäuninen olen miettinyt omaa huonetta??!! Vaikka sydäntä riipii ees sellaista ajatella..(äidin kainalosta pois) Mutta havahtuu kun makkariin menen ja myös miehen kuorsauksiin herää välillä...

En tiedä. Apua kaipaisin mutta en tie olenko vieläkään valmis asian eteen mitään tekemään...Tarttis varmaan saada ensin ite nukuttua muutama yö kunnolla jotta jaksaisin alkaa tuota unikoulua pitämään. Ja mites kun se maito haisee niin oisko helpompaa että isä nousis hyssyttelemään?
Poika ei oo vielä ollu yökylässä tai edes isän kanssa kaksin yötä koska tuo yö niin rankka niin en halua muiden joutuvan sitä kokemaan ja kun olen tissiä tottunut antamaan niin pelkään mikä järkytys se pojalle olisi kun tisua ei tuukkaan. Ja mites jos sellanen yös olisi ettei tisua tulisikaan niin mitenköhän se vaikuttaisi..Jatkaisinko siitä sitä tisuttomuutta vai tuleeko turhaan takapakkia jos seuraavana yönä antaisikin (kuten varmaan osaat rivien välistä lukeakkin niin tiedostan, että olen tosi kiinni pojassa)

 

Suosittelen unikoulusta kiinnostuneille Anna Keski-Rahkosen ja Minna Nalbantoglun tuoreehkoa kirjaa Unihiekkaa etsimässä (Duodecimin kirjakauppa - KAIKKI TUOTTEET - UNIHIEKKAA ETSIMÄSSÄ - RATKAISUJA VAUVAN JA TAAPERON UNIPULMIIN). Kirjasta löytyy vankkaa tutkimustietoa unikouluista sekä useita erilaisia unikouluvaihtoehtoja hyvine ja huonoine puolinen.

Meillä on pidetty 7 kk:n ikäiselle tytölle unikoulu ko. kirjassakin esitellyllä pistäytymismenetelmällä, samaan tapaan kuin moni edellä on kirjoittanut: Lapsi lasketaan omaan sänkyynsä väsyneenä mutta hereillä. Toivotetaan hyvät yöt ja jätetään nukahtamaan yksin. Välillä käydään rauhoittelemassa, jos ja kun itku yltyy. Vanhempien on helpompi pitää nämä rauhoittelut kurissa, kun niille on määritelty etukäteen sovitut välit (meillä 3 min - 6 min - 9 min, mutta voi käyttää lyhyempiäkin välejä).

Tällä menetelmällä tyttö itki ekana iltana puoli tuntia, tokana 15 minuuttia ja sen jälkeen on nukahtanut parissa minuutissa itsekseen. Päivisin nukkui jo aikaisemmin hyvin, joten siihen ei ole tullut muutosta; sen sijaan iltojen 1,5-3 tunnin nukutusmaratonit ovat nyt toivottavasti historiaa, samoin viime aikoina tihentyneet yöheräilyt (yhtenä yönä unikoulun aloittamisen jälkeen heräsi kerran, mutta rauhoittui silloinkin nopeasti). Tietysti täytyy huolehtia, että unikoulua ei aloiteta sairaana. Massukin on hyvä täyttää esim. puurolla ja maidolla ennen nukkumaanmenoa.

Ainakin toistaiseksi olen todella tyytyväinen, että "kovetin" itseni ja unikouluun ryhdyin, vaikka eka ilta olikin äidinsydämelle vähän vaikea. Levänneenä olen päivisin paljon parempi äiti lapselleni. Siksi unikoulu on usein myös lapsen etu.