Unikoulu alkaa

Tänä yönä pitäisi aloittaa lievä unikoulu meidän pian 9-kuiselle tissitakiaiselle, joka herää yössä maidolle ainakin viisi kertaa. Jatkossa ei enää ole yötankkauksia tarjolla. Ekat maidot irtoavat aamukuudelta. Saapa nähdä, montako yötä saamme takuta...

 

Meidänki pitäs pojan kanssa alottaa mut tuntuu vaa et itestää taipus siihen helppoon et antaa vaa sen pullon...jos oottelis et joku tulis pariks yöks kaveriks

 

Antaisin ohjeeksi sen, etta ala anna aamumaitoa sangyssa tai edes makuuhuoneessa. Aloita paiva ja mene esim. olkkariin, keittioon yms. syottamaan vauva. Nain vauva pikkuhiljaa ymmartaa etta yolla ei saa ruokaa, vain hereilla ollessa. Viime kesana pidin "menestyksekkaan" unikoulun ; )

 

Antaisin ohjeeksi sen, etta ala anna aamumaitoa sangyssa tai edes makuuhuoneessa. Aloita paiva ja mene esim. olkkariin, keittioon yms. syottamaan vauva. Nain vauva pikkuhiljaa ymmartaa etta yolla ei saa ruokaa, vain hereilla ollessa. Viime kesana pidin "menestyksekkaan" unikoulun ; )

Joo, näin olin aikonutkin tehdä. Tähän asti ollaan syöty iltaisin ja öisin meidän sängyssä; äsken syötiin iltamaito olkkarin sohvalla ja jo ennen iltahommien tekemistä. Jatkossa maito ei saa liittyä nukkumiseen millään tavalla.

 

Antaisin ohjeeksi sen, etta ala anna aamumaitoa sangyssa tai edes makuuhuoneessa. Aloita paiva ja mene esim. olkkariin, keittioon yms. syottamaan vauva. Nain vauva pikkuhiljaa ymmartaa etta yolla ei saa ruokaa, vain hereilla ollessa. Viime kesana pidin "menestyksekkaan" unikoulun ; )

Joo, näin olin aikonutkin tehdä. Tähän asti ollaan syöty iltaisin ja öisin meidän sängyssä; äsken syötiin iltamaito olkkarin sohvalla ja jo ennen iltahommien tekemistä. Jatkossa maito ei saa liittyä nukkumiseen millään tavalla.

Hyva hyva! Tsemppia! : )

 

mimmi: Kuinka vanha lapsesi oli tuolloin? Kuinka helposti sait yövieroitettua hänet?

 

mimmi: Kuinka vanha lapsesi oli tuolloin? Kuinka helposti sait yövieroitettua hänet?

Poika oli melkein 1v jo, mutta nyt kun ajattelen niin olisin voinut vieroittaa jo aikaisemmin, en vaan saanut aikaiseksi... Mentiin sitten ihan ensikodin unikouluun jossa hoitaja oli pojan luona kaksi ekaa yota ja sitten otin itse ohjat kasiin. Olin nimittain ihan uupunut ja pihalla enka olisi tuota varmaan yksin jaksanut. Loppujen lopuksi kaikki sujui aika jouhevasti. Pari ekaa yota oli pahimmat, sitten pari yota tassuttelin viela jokusen tunnin yossa ja sitten aina vaan yot paranivat kunnes poika nukkuin kuin pieni murmeli : ) Nyt 2v ja yha nukkuu hyvin!

 

Itsellä tuolla tuhisee 10 kk ikäinen tyttö, joka oppi parissa yössä nukkumaan kuuden tunnin pätkän (etenin hitaasti, ku pahimmillaan tissitakiainen puolentunnin välein...), nyt yritetään venyttää hiljalleen yötä sitte vielä pidemmäksi..

Toki edelleenkin saattaa herätä itkemään kuuden tunnin aikana, mutta riittää sylissä rauhoittelu (luulen kävelemään lähtemisen aiheuttavan sängyssä seisomaan nousemista ja sitte itkee ku väsyttäis kuitenki..)

Ja tuli välillä takapakkia, kun hampaita tuli, eikä meillä ole tutti käytössä, eikä oikeen muutakaan korvaavaa kapistusta huoli.. :xmas:

Aikamoista hommaahan tuo unikoulu on. Meillä mies yhtenä päivänä halata rutistaen sanoi, että on hienoa kuinka oon jaksanu tehdä tota unikoulua ja pahoitteli, ettei pysty heräämään ja auttamaan. B)

Kokeiltiin nimittäin sitäkin, että mies olis hoitanu yön, mutta ku jouduin herättämään joka kerta miehen ku neitiä piti rauhoitella, niin totesin, ettei hommasta tuu ku kaikki vihasiks, ku koko porukan unet jää vähiin.. Siispä olenki nukkunu tarvittaessa päivällä mieheni hoitaessa tyttöä

 

Kiitos mimmi! Mä yritän selvitä tästä kotosalla, miehen tuella. Tai on tukena siskokin, kun hän otti esikoisemme heille yöksi Esikoista imetin öisinkin puolitoistavuotiaaksi - enpä enää ryhtyisi samaan.

 

Kiitos sullekin, Lohikäärmeen silmät! Meilläkin on tarkoitus pitää lempeää unikoulua, eli en jätä lasta yksin huutamaan vaan tarjoan hänelle lohduksi lämmintä kättä, ettei hän nouse herättyään seisomaan Saa nyt nähdä, mitä tästä tulee. Onneksi mies on lomalla, joten kenenkään ei tarvitse lähteä aamuisin töihin.

 

ja kokemuksesta voin sanoa, että kun siihen ryhtyy ja sen jaksaa niin se kyllä kannattaa!!!
Meillä poika oli 11kk kun vihdoin ja viimein sain väsynyttä itseäni niskasta kiinni. Vain yksi yö oli tosi huono, ja noin viikon verran pientä rutinaa. sen jälkeen meillä on nukuttu hyvin (tietysti muutamia öitä on sairauksien yms. aikana ollut..).
Kyllä kaikkien, pojan, miehen ja minun, elämänlaatu parani kun jokaiselle suotiin rauhaisa yöuni.

tosi paljon tsemppiä ja jaksamista.... älä luovuta!

 

Kiitos kannustuksesta, Veetin äippä

 

meil on viikko mennyt ilman tissiä, siis lopetin kokonaan, ensin vähensin päivällä ja sitte lopetin kokonaan. kolme ekaa yötä itki parin tunnin välein(yleensä vaati imetystä klo 11,02.04.07) nyt herää vilelä noin kerran yössä.mut tekee hampaita ja mahakipuja on allergiasta johtuen.

mä pystyin yllättävän hyvin olemaan vierellä vaikka vauva tai siis tuo11kk huusi . silittelin selkää ja puhuin pari sanaa harvakseltaan,tyyliin nyt nukutaan.

mua tsemppasi se ajatus että on reilua lasta kohtaan olla johdonmukainen ja vetää homma kerralla läpi.
hyvää yötä! koita nukkua ite päivällä vähän lisää

 

ni ja meillä tuo lämmin käsi rauhoitti välillä tosi paljon, otti kummallakin kädellä mun sormista kiinni ja piti poskea vasten ja välillä myös yritti imeskellä sormia.

 

Huoh! Meillä pitäisi tehdä sama homma! Kun vain saisi aikaiseksi... :/

 

No niin, tuolla tyttö nyt availee ääntään. Onneksi mies oli heti asialla, joten mä saan lojua täällä koneen ääressä.

 

Ohhoh, mies oli tovin tytön sängyn vieressä ja tuli pois. Nyyhkintä loppui muutamassa minuutissa Taidanpa nakittaa miehen hoitamaan kaikki tämän yön heräämiset.

 

Vielä pari pientä inahdusta...

 

Ohhoh, mies oli tovin tytön sängyn vieressä ja tuli pois. Nyyhkintä loppui muutamassa minuutissa Taidanpa nakittaa miehen hoitamaan kaikki tämän yön heräämiset.

Muistaakseni noin juuri jossain unikoulussa suositellaan, niin ei äidin maidon tuoksut "häiritse" uudelleen nukahtamista

 

Oih ja voih, tyttö on selvästi perinyt äänijänteensä isältäni. Toivottavasti naapuritalon väki ei herää.

 

Saapa nähdä, mikä mulla tuota huutoa kuunnellessa poksahtaa ensin: korva, pää vai tissi.

 

Aaapuva, niin kuin kissalta vietäis henkeä.

 

Saakohan tuo traumoja, kun äitiä, joka aina öisin on käsivarrenmitan päässä, ei nyt näykään mailla eikä halmeilla, vaan pitää tyytyä iskään?

 

Nyt mentiin vaipanvaihdolle.

Ei kai tämä päiväkirjani häiritse ketään?

 

Nyt on väki taas sängyissään ja on oudon hiljaista. Vetääköhän pienin vain henkeä välillä?