Unikoulu 1,3vuotiaalle?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja unikoulu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
U

unikoulu

Vieras
Eli syliin ollaan nukuteltu, kun ei omaan sänkyyn nukahda. Nukkuu yöt ja päikkärit omassa sängyssä. Nyt parin viikon ajan heräilee yöllä tiuhaan, nukkuu levottomasti ja useana yönä parin tunnin huutojakso. Flunssassa ollut ja käydään tänään tarkistuttamassa korvat. Sitten olisi unikoulun aika.

Eli miten se yleensä hoituu? Tarkoitus olisi saada nukahtamaan yksikseen omaan sänkyyn ja nukkumaan koko yö. Ja jos herää yöllä, niin nukahtaisi sinne yksikseen...
 
Kuopukselle pidettiin unikoulu suunnilleen saman ikäsen. Ihan vaan laitoin sänkyyn sanoin hyvää yötä ja laitoin oven kiinni. Ekana iltana huusi ehkä 10 min jonka jälkeen mies kävi laittamassa takasin makuulleen ja sano vaan et nyt nukutaan ja tuli heti pois. Seuraavana iltana huutoa kesti 3 min jonka jälkeen poika nukahti. Kolmantena iltana kuulu enää pientä vikinää. Sen jälkeen ei ole ollu mitään ongelmia.
Kuopus on nyt 1v7kk ja nukuu vielä meidän makkarissa, jos herää aamuyöstä niin ilmotan vaan et nyt nukutaan, muutaman kerran jos ei heti usko ja sit jatketaan unia. Kohta siirretään isoveljen kanssa samaan huoneeseen ja sillon täytyy varmaan käydä huoneesa ilmottamassa et nukutaan vielä. Tohon ihan itsekseen uudelleen nukahtamiseen saattaa kyl mennä muutama vuosi.
 
Kaikki lähtee siitä, minne lapsi nukahtaa.
Kun lapsi nukahtaa syliin ja kesken unien herääkin toisesta paikkaa minne nukahtanut, niin se nukahtaminen ei onnistu enää niin helpolla.
Opeta siis lapsi nukahtamaan sinne sänkyyn. Tiedän kokemuksesta, että se on vaikeaa! Meillä oli samoja ongelmia nukahtamisen suhteen. Joka ilta meni 1-2h jotta lapsen sai nukahtamaan ja joutui tekemään jos minkänäköisiä sirkustemppuja.

Opetettiin lapsi tassuttelun avulla nukahtamaan sänkyynsä. Lapsen pitää olla tarpeeksi väsynyt, mutta ei liian väsynyt sänkyyn laitettaessa. Sanotaan hyvät yöt ja pusut ja huoneesta poistutaan. Kun lapsi huutaa, käydään vähän silittelemässä lapsi rauhalliseksi, ja taas peittelyt ja poistutaan.
Tätä toistetaan kymmeniäkin kertoja illassa.
Jos lapsi itkee hysteerisesti ja ei rauhotu silittelyllä, niin rauhoitetaan sylissä, jonka jälkeen lasketaan lapsi sänkyyn ja annetaan nukahtaa itse.

Tiedän, että se on raskasta ja uuvuttavaakin ravata siellä huoneessa 5 min välein, mutta se kannattaa.
Meillä meni alle viikko siihen, että oppi nukahtamaan itsekseen omaan sänkyyn.
 
Meillä unikoulua takana nyt 3 yötä ja suht hyvin on mennyt. Meillä siis myös nukahdettiin vain syliin. Ensimmäisenä iltana nukahtamiseen meni 1 tunti, poika tietty itkeskeli, mutta itkusta pääteltiin onko aika 'tassutella' vai ei.

Eli jos itku vain nousee tai kiihtyy ja kuulostaa kutsuvalta, niin silloin mennään lapsen luokse ja laitetaan käsi tukevasti, mutta hellästi lapsen rinnan päälle. Jos ei rauhotu, niin silitetään selästä (meillä poika tykkää, kun silittää kyljestä). Jos ei vieläkään rauhotu, niin lapsi pois sängystä ja tukevasti omaa rintaasi vasten samalla selkää silittäen.

Kun lapsi rauhoittuu jollain näistä tavoista, niin takas sänkyyn, tassu kontakti vielä hetken aikaa ja jätetään nukahtamaan. Sitten taas kuulostellaan, että onko itku vaimenevaa tai väsymys itkua vai kutsuvaa.

Ekana yönä herättiin melko useasti, mutta jatkettiin vain sitkeästi samaa toimintaa. Tokana iltana nukahtamiseen meni 15min eikä tarvinnut tassutella, ja poika myös nukkui koko yön heräämättä. Eilen illalla nukahtamiseen meni ehkä n. 5min ja heräsi yöllä kerran. Tällä kertaa oli kyllä selvästi nälkä ja annoin hieman maitoa, tosin en sängyssä. Lasta ei kannata syöttää sängyssä, ettei nukahda siihen.
 
Miten te viittitte? Ihan sairasta touhua. Meillä lasten sängyt on molemmin puolin parisänkyä ja lapset nukutetaan, eli paikalla ollaan, kunnes unessa. Ei huutoja ei itkuja. Kaikki käy erittäin hienosti. Sitten alkaa aikuisten laatuaika olohuoneessa.

Öisin, jos joku herää, ei tarvi itse juuri mitään tehdä, ehkä nuoremmalle pitää antaa tutti suuhun. Kukaan ei öisin huuda, vanhempien ei tarvi nousta vuoteesta, edut ovat niin hyvät. Noi menee omaan huoneeseen vasta ehkä ku ala-aste alkaa.
 
No se mikä sopii toiselle ei sovi kaikille. Meillä lapsi ei ikinä nukahtaisi tolla tavalla, ja tuttia ei ole syönyt ikinä, vaikka tarjottu on. Jos oltaisiin siinä vieressä ihan koko ajan, niin lapsi rellestäisi ties kuinka kauan väsyneenä sängyssään, ennenkuin nukahtaisi uupumukseen. Ja eihän tässäkään lasta yksin jätetä, kun lapsi selvästi kutsuu tai ei rauhoitu, niin luokse mennään ja lohdutetaan. Vanhempi auttaa lasta oppimaan nukahtamaan itsekseen.
 
[QUOTE="vieras";24666740]Miten te viittitte? Ihan sairasta touhua. Meillä lasten sängyt on molemmin puolin parisänkyä ja lapset nukutetaan, eli paikalla ollaan, kunnes unessa. Ei huutoja ei itkuja. Kaikki käy erittäin hienosti. Sitten alkaa aikuisten laatuaika olohuoneessa.

Öisin, jos joku herää, ei tarvi itse juuri mitään tehdä, ehkä nuoremmalle pitää antaa tutti suuhun. Kukaan ei öisin huuda, vanhempien ei tarvi nousta vuoteesta, edut ovat niin hyvät. Noi menee omaan huoneeseen vasta ehkä ku ala-aste alkaa.[/QUOTE]

Oletko kuullut siitä, että mikä toimii toisella ei välttämättä toimi toisella?
Meillä esim. makuuhuoneeseen ei mahdu meidän sängyn lisäksi yhtään mitään muuta. Tänne on ihan mahdotonta laittaa lasten sänkyjä. Tätä varten heillä on oma huone, jossa nukkuvat.

Eikä se ole mitään lapsen kiduttamista, niinkuin viestisi sävystä voi lukea rivien välistä. Teillä lapset nähtävästi nukahtaa, kun aikuinen vain on paikalla. Kaikilla se ei niinkään helposti mene. Meidän piti nuorimman kanssa oikeesti tehdä kunnon iltajumpat, jotta hänet sai nukahtamaan. 8 kuukautisena kun painoi lähemmäks sen 10 kiloa, alkoi nukuttamisista tulla haastavampaa. Ainoa ja hyväksi todettu vaihtoehto meillä oli juurikin tassutteluilla lapsen opettaminen nukahtamaan omaan sänkyynsä. Ja onneksi näin tehtiin. Ei se ottanut sitä muutamaa iltaa pidempään uusi tottuminen lapselle. Eikä lapsi vaikuta mitenkään jälkeenjääneeltä tai tunnevammaselta, vaikka 'joutuikin' JO 8 kuukauden iässä nukahtamaan omaan sänkyynsä! ai kauhee!
 
Oletko kuullut siitä, että mikä toimii toisella ei välttämättä toimi toisella?
Meillä esim. makuuhuoneeseen ei mahdu meidän sängyn lisäksi yhtään mitään muuta. Tänne on ihan mahdotonta laittaa lasten sänkyjä. Tätä varten heillä on oma huone, jossa nukkuvat.

Eikä se ole mitään lapsen kiduttamista, niinkuin viestisi sävystä voi lukea rivien välistä. Teillä lapset nähtävästi nukahtaa, kun aikuinen vain on paikalla. Kaikilla se ei niinkään helposti mene. Meidän piti nuorimman kanssa oikeesti tehdä kunnon iltajumpat, jotta hänet sai nukahtamaan. 8 kuukautisena kun painoi lähemmäks sen 10 kiloa, alkoi nukuttamisista tulla haastavampaa. Ainoa ja hyväksi todettu vaihtoehto meillä oli juurikin tassutteluilla lapsen opettaminen nukahtamaan omaan sänkyynsä. Ja onneksi näin tehtiin. Ei se ottanut sitä muutamaa iltaa pidempään uusi tottuminen lapselle. Eikä lapsi vaikuta mitenkään jälkeenjääneeltä tai tunnevammaselta, vaikka 'joutuikin' JO 8 kuukauden iässä nukahtamaan omaan sänkyynsä! ai kauhee!

Totta kai olen kuullut. Mutta näistä viesteistä huokuu se, että ei tämä yksin_nukahtamaan_opettelukaan nyt niin helppoa ole. Joten miksi vaivautua. En vain käsitä. Kun olisi niin paljon helpompikin ja luonnollisempi tie tuohon. Ja miten paino vaikuttaa nukuttamiseen? Jos vauvaa ei teljetä pinnasänkyyn, vaan sen ottaa esim. sivuvaunuun ja itse makaa, niin ei siinä ketään tarvitse nostella ja hyssytellä. Vauvat nousee pystyyn just sen takia, että ne teljetään pinnasänkyyn yksin ja sit niitä pinnoja on niin helppo nousta pystyyn. Väitän, että suurimmalla osalla perheistä on yks isompi huone, johon mahtuis 70 cm kapeat lastensängyt parisängyn molemmin puolin. Mut jos jaksaa nähdä vaivaa tollaisiin taisteluihin, niin be my guest. Itse en vain ymmärrä. Oikeasti.
 
[QUOTE="vieras";24666840]Totta kai olen kuullut. Mutta näistä viesteistä huokuu se, että ei tämä yksin_nukahtamaan_opettelukaan nyt niin helppoa ole. Joten miksi vaivautua. En vain käsitä. Kun olisi niin paljon helpompikin ja luonnollisempi tie tuohon. Ja miten paino vaikuttaa nukuttamiseen? Jos vauvaa ei teljetä pinnasänkyyn, vaan sen ottaa esim. sivuvaunuun ja itse makaa, niin ei siinä ketään tarvitse nostella ja hyssytellä. Vauvat nousee pystyyn just sen takia, että ne teljetään pinnasänkyyn yksin ja sit niitä pinnoja on niin helppo nousta pystyyn. Väitän, että suurimmalla osalla perheistä on yks isompi huone, johon mahtuis 70 cm kapeat lastensängyt parisängyn molemmin puolin. Mut jos jaksaa nähdä vaivaa tollaisiin taisteluihin, niin be my guest. Itse en vain ymmärrä. Oikeasti.[/QUOTE]

Helpompi tapa meillä oli tosiaankin vaan opettaa lapsi nukahtamaan itse. Ei puhettakaan, että lapsi oli nukahtanut sillä, kun vaan makaa hänen vieressään.

Ja paino vaikutti sillä tavalla (kuten jo kirjoitin aiemmin), että lapsi vaatii kunnon sylittelyt ja hyssyttelyt nukahtaakseen. Sivuvaunut ja vieressä makaamiset ei tehoa. Perhepedissäkin kun joskus ollaan koitetut nukkua, lapsi vaan innostuu siitä kun äiti on vieressä ja nukahtaminen olisi taas kestänyt ja kestänyt ja lapsi vaan piristynyt. Että niin, se mikä toimii toisella, ei välttämättä toimi toisella.

Ja ei tuota tassuttelu-unikoulu asiaa varmaan voikkaan ymmärtää, ellei itse ole joutunut taistelemaan saman asian kanssa. Kun itse käynyt läpi erilaisia ongelmia lapsen kanssa, sitä ymmärtää paremmin erilaiset vaihtoehdot. Ja kun teillä ilmeisesti lasten nukahtaminen ja nukkuminen on ollu piece of cake, niin varmaan nukahtamiseen ja nukkumiseen opettamiset lapselle kuulostaakin rajuilta ja radikaaleilta vaihtoehdoilta. Välillä ne vaan on enää ainoat vaihtoehdot perheen parempien unien takaamisiksi.


Ja mainittakoon vielä, meillä lapsi (nyt päälle 1v) on nukkunut vastasyntyneestä asti 30-90 min pätkiä ympäri vuorokauden. 8kk iässä tosiaan opetettiin hänet nukahtamaan itsekseen omaan sänkyynsä tassutteluilla, josta oli sen verran apua, että lapsi nukkuu nyt 1-2h pätkiä. Säännöllisemmät päiväuni rytmitkin tuli tassuttelujen aikoihin mukaan. Leikö sitten sattumaa vai vaikutusta. Siinä vaiheessa kun oli sen 8kk valvonut, niin oli valmis kokeilemaan mitä vaan jotta saa itsekkin levätyksi. Ja tämän vuoksi meillä nyt nukutaan jo vähän pidempiä pätkiä.
Nykyään päivällä nukkuu siis 2h päikkärit yhdellä herätyksellä. Yöllä nukkuu 10h unet 5-15 herätyksellä. Joka on jo suuri saavutus siihen, mitä se on ollut.
Ja olemme käyneet lääkäreillä ja allergiatutkimuksissa ym, mutta lapsi on terve. Seuraavana onkin ensi vuoden alussa sairaalaunikoulutus edessä, ellei mitään mullistavia muutoksia tässä tapahdu..
Että jotkut on tosiaankin helpommin nukutettavissa ja osaa nukkuakkin, toiset lapset taas ei nuku ollenkaan ja silloin tassuttelut ym. on hyväksi havaittuja vaihtoehtoja.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä