Olen kamppaillut vaikean uniongelman kanssa vuosikaudet. Koen itseni psyykkisesti tasapainoiseksi ihmiseksi. Ihmettelenkin miksi ei vaan nukuta. Makaan rauhassa petissä vaikka tuntikaudet ilman unta, jos en ota lääkettä. Pitäis yrittää jaksaa kahden pienen kanssa ja vielä raskauttakin tosi onnettomilla unilla. Onko kukaan saanut oikeasti vaikeaan unettomuuteen apua jostain vaihtoehtoisista hoidoista? Miten muut unettomat äidit jaksaa tai onko muita? Ja mistä olette saaneet mahdollisesti apua? Olen miettinyt, että voiko jotkin alitajuntaa vaivaavat käsittelemättömät vaikeat tunteet valvottaa? Tavallisessa elämässäni en näe syytä valvomiseen, perheasiat ym ok. Olisin kiitollinen, jos joku vastais..........
uneton äiti
- Viestiketjun aloittaja kukkanen86
- Ensimmäinen viesti
mulla on unien kanssa hankalaa päivällä nukkuisin pienet unet mut ei kerkee ja yöllä en saa unta millään ja saankin lääkettä siihen mutta aina ei viitsisi ottaa et "oppis" nukkumaan. mua rupee tossa k.19 jälkeen ahdistaa ajatuskin että pitäis mennä nukkumaan ja rupean esim siivoomaan hillittömästi tai katon telkkaria johonkin 2-4 yöhön asti mikä taas ei helpota päivällä valvomista.
mulla on kyllä kamalasti asioita jota mietin ja en ole päässy oikeen purkautumaan koskaan vaan pidän aikalailla kaikki tunteet/asiat sisälläni ja illalla rupean vääntämään asioita mielessäni mikä todella ärsyttää.
apua en ole mistään oikeestaan hakenut kuin lääkäriltä toisen asian ohessa maininnut mutta ei siinä syitä mietitty vain resepti käteen ja terve menoa... :headwall:
mulla on kyllä kamalasti asioita jota mietin ja en ole päässy oikeen purkautumaan koskaan vaan pidän aikalailla kaikki tunteet/asiat sisälläni ja illalla rupean vääntämään asioita mielessäni mikä todella ärsyttää.
apua en ole mistään oikeestaan hakenut kuin lääkäriltä toisen asian ohessa maininnut mutta ei siinä syitä mietitty vain resepti käteen ja terve menoa... :headwall:
Minulla katosi unirytmi, kun vauva oli pieni. Aloin aina odotella, että milloin se herää tissille tai yhtäkkiä säpsähdin hereille kattomaan kelloa enkä enää saanukaan unta, kun ajattelin, että kohta vauva kuitenkin herää.
Lopulta tilanne meni siihen, että valvoin helposti jonnekin aamu 3-4:ään, jos nukahti ennen kahta, se oli juhlaa! Mutta vaikka olisin saanut unenpäästä kiinni vasta aamuyöstä, heräsin kuitenkin jo kuuden-seitsemän aikaan vaikka vauva posottelikin aina 9-10:een.
Olin jatkuvasti pahalla päällä, mikään ei huvittanut ja nukkumaan meno ahdisti jo alkuillasta.
Sitten otin itteäni niskasta kiinni ja varasin yksityiselle lääkäriajan ja sain maailman ihaninta lääkettä, triptyliä. Sain ohjeeksi syödä sitä 2kpl joka ilta 2vk:n ajan jolloin "oppisin" taas nukkumaan. Se ei tee oloa tokkuraksi, sen kanssa pystyi myös imettää eikä yöllä ollut mitään ongelmaa nousta vauvan takia. Käsittääkseni sitä voi käyttää myös raskausaikana. Ja minä opin ja nukkumisesta tuli taas ihanaa!
Vieläkin, melkein pari vuotta tuosta, käytän triptyliä ajoittain kuurina jos nukkumisen kanssa tulee ongelmia. Minulle ainakaan ei aiheuta riippuvuutta eikä tee seuraavasta päivästä tokkuraista. Ja voin hyvällä omallatunnolla sanoa nukkuvani ajoittain lääkkeillä, pääasia että edes nukun. Meille kaikille se ei ole niin itsestään selvää.
Toivottavasti saatte molemmat uniasianne kuntoon, jo se helpottaa, että tietää ettei ole tämän vaikean asian kanssa yksin.
Jaksamista!
Lopulta tilanne meni siihen, että valvoin helposti jonnekin aamu 3-4:ään, jos nukahti ennen kahta, se oli juhlaa! Mutta vaikka olisin saanut unenpäästä kiinni vasta aamuyöstä, heräsin kuitenkin jo kuuden-seitsemän aikaan vaikka vauva posottelikin aina 9-10:een.
Olin jatkuvasti pahalla päällä, mikään ei huvittanut ja nukkumaan meno ahdisti jo alkuillasta.
Sitten otin itteäni niskasta kiinni ja varasin yksityiselle lääkäriajan ja sain maailman ihaninta lääkettä, triptyliä. Sain ohjeeksi syödä sitä 2kpl joka ilta 2vk:n ajan jolloin "oppisin" taas nukkumaan. Se ei tee oloa tokkuraksi, sen kanssa pystyi myös imettää eikä yöllä ollut mitään ongelmaa nousta vauvan takia. Käsittääkseni sitä voi käyttää myös raskausaikana. Ja minä opin ja nukkumisesta tuli taas ihanaa!
Vieläkin, melkein pari vuotta tuosta, käytän triptyliä ajoittain kuurina jos nukkumisen kanssa tulee ongelmia. Minulle ainakaan ei aiheuta riippuvuutta eikä tee seuraavasta päivästä tokkuraista. Ja voin hyvällä omallatunnolla sanoa nukkuvani ajoittain lääkkeillä, pääasia että edes nukun. Meille kaikille se ei ole niin itsestään selvää.
Toivottavasti saatte molemmat uniasianne kuntoon, jo se helpottaa, että tietää ettei ole tämän vaikean asian kanssa yksin.
Jaksamista!
Kukkanen86
Mulla on kans kaks pientä ja raskaana oon vajaa 30 vk:lla. Mulla unettomuuteen on syitä; Kivut, Fibromyalgia, krooninen kipuoireyhtymä +useita tules juttuja.
Tämä raskaus on menny lähestulkoon kokonaan valvoessa, makaan sängyssä vaan illasta aamuun. Lapset nukkuu, ipanoitten puolesta saisin nukkua vaikka kymmenen tuntia putkeen, mutta kroppa ei anna armoa. Useita kuukausia on mennyt nyt samoilla silmillä, kunnes paineet huiteli jo missä sattuu ja ehkä niiden perusteella sain unilääkkeitä vaikkei raskaana sais käyttää suunnilleen muutako parasetamolia, tiettyjen lääkärien mielestä.
Kysyin nyt yhdeltä kipupolin lääkäriltä vaihtoehtoja, ja yllättäen hän käski kokeilla mulle vanhaa tuttua triptyliä, jonka muut lääkärit ovat käskeneet jättämään pois raskauden takia. Sitä voi käyttää kuulemma turvallisesti ensimmäisen kolmanneksen jälkeen.
Suosittelen kans sitä kokeileen, tällä hetkellä en osaa viel sanoa ku kaks yötä vasta menny sillä, ekana nukuin useita tunteja, Wau!! -toisena pari tuntia, mutta neki on jokaikinen tunti aina eteenpäin. Mutta aiemmin, ennen tätä raskautta ja ennen kaikkia raskauksia minulla on triptylistä hyviä kokemuksia, kuukauden putkeen toiminu, sitte siihen vähä niinku tottuu. Sivuvaikutuksia mullei ole tullut ikinä.
Eihän sitä nukkumatta jaksa. SItä ei jaksa vaikkei tarttis huolehtia ku itestään, saatikka sitte lapsista ja kodista. Kaikki on yhtä samaa massaa ja väkisellä täytyy välttämättömät asiat vääntää. Ei oikee uskalla ees ajatella edessä olevaa synnytystä ja vauva-aikaa. Ennen nuorimman syntymää valvoin "vain" kuukauden mutta tuntu silti h-hetkellä etten jaksa, enkä saa puskettua vauvaa ulos.. Tulihan se sieltä, avosuisena naama eellä. Huh.
Kannattaa koettaa pyytää apua, jos sitä tällaiseen tilanteeseen saa jossain päin suomea. Meille sanoi neuvolan perhetyöntekijä ettei kuuluta hänen toimenkuvansa piiriin, hän ei kuulema tule konkreettisesti auttamaan, vaan tukemaan jaksamisessa. :ashamed:
Enempää en sieltä suunnalta kyllä kysellytkään, onhan se kaiken hullutuksen huippu jos perhetyöntekijä tuollaista heittää, luulin että se konkreettinen auttaminen olisi sitä nimenomaista jaksamisen tukemista. Ollaan oltu työssäkäyvän mummelin avun varassa, itse ehdotti että tekee meille asti ruokaa, jonka mies hakee töistä tullessaan. Siitä sitte jää seuraavaksi päiväksi lasten aamuruoka. Tosi iso juttu ollu.
Lapset menee ens kuun alusta kunnalliseen hoitoon, ikävä kyllä. Mua edelleenki kauhistuttaa ajatuskin, mutta on se vaan viisainta tällä hetkellä, sen verran heikolla hapella mennään.
Kaikkia hyvää ja toivottavasti saat(TE) jonkinlaista apua järjestymään!!
:hug:
Mulla on kans kaks pientä ja raskaana oon vajaa 30 vk:lla. Mulla unettomuuteen on syitä; Kivut, Fibromyalgia, krooninen kipuoireyhtymä +useita tules juttuja.
Tämä raskaus on menny lähestulkoon kokonaan valvoessa, makaan sängyssä vaan illasta aamuun. Lapset nukkuu, ipanoitten puolesta saisin nukkua vaikka kymmenen tuntia putkeen, mutta kroppa ei anna armoa. Useita kuukausia on mennyt nyt samoilla silmillä, kunnes paineet huiteli jo missä sattuu ja ehkä niiden perusteella sain unilääkkeitä vaikkei raskaana sais käyttää suunnilleen muutako parasetamolia, tiettyjen lääkärien mielestä.
Kysyin nyt yhdeltä kipupolin lääkäriltä vaihtoehtoja, ja yllättäen hän käski kokeilla mulle vanhaa tuttua triptyliä, jonka muut lääkärit ovat käskeneet jättämään pois raskauden takia. Sitä voi käyttää kuulemma turvallisesti ensimmäisen kolmanneksen jälkeen.
Suosittelen kans sitä kokeileen, tällä hetkellä en osaa viel sanoa ku kaks yötä vasta menny sillä, ekana nukuin useita tunteja, Wau!! -toisena pari tuntia, mutta neki on jokaikinen tunti aina eteenpäin. Mutta aiemmin, ennen tätä raskautta ja ennen kaikkia raskauksia minulla on triptylistä hyviä kokemuksia, kuukauden putkeen toiminu, sitte siihen vähä niinku tottuu. Sivuvaikutuksia mullei ole tullut ikinä.
Eihän sitä nukkumatta jaksa. SItä ei jaksa vaikkei tarttis huolehtia ku itestään, saatikka sitte lapsista ja kodista. Kaikki on yhtä samaa massaa ja väkisellä täytyy välttämättömät asiat vääntää. Ei oikee uskalla ees ajatella edessä olevaa synnytystä ja vauva-aikaa. Ennen nuorimman syntymää valvoin "vain" kuukauden mutta tuntu silti h-hetkellä etten jaksa, enkä saa puskettua vauvaa ulos.. Tulihan se sieltä, avosuisena naama eellä. Huh.
Kannattaa koettaa pyytää apua, jos sitä tällaiseen tilanteeseen saa jossain päin suomea. Meille sanoi neuvolan perhetyöntekijä ettei kuuluta hänen toimenkuvansa piiriin, hän ei kuulema tule konkreettisesti auttamaan, vaan tukemaan jaksamisessa. :ashamed:
Enempää en sieltä suunnalta kyllä kysellytkään, onhan se kaiken hullutuksen huippu jos perhetyöntekijä tuollaista heittää, luulin että se konkreettinen auttaminen olisi sitä nimenomaista jaksamisen tukemista. Ollaan oltu työssäkäyvän mummelin avun varassa, itse ehdotti että tekee meille asti ruokaa, jonka mies hakee töistä tullessaan. Siitä sitte jää seuraavaksi päiväksi lasten aamuruoka. Tosi iso juttu ollu.
Lapset menee ens kuun alusta kunnalliseen hoitoon, ikävä kyllä. Mua edelleenki kauhistuttaa ajatuskin, mutta on se vaan viisainta tällä hetkellä, sen verran heikolla hapella mennään.
Kaikkia hyvää ja toivottavasti saat(TE) jonkinlaista apua järjestymään!!
:hug:
Mulle tuli aiemmin jossain vaiheessa nukahtamislääkkeisiin lähes riippuvuus. Olen aina ollut herkkäuninen. Mutta nyt on keino, joka on hyvä! Melatoniini. Otan iltaisin 1-2 tuntia ennen nukkumaanmenoa melatoniinitabletin ja nukahdan hyvin ja nukun aamuun asti. Ongelmana mulla oli aikaisemmin nukahtamisvaikeus, saatoin valvoa jopa neljään, kun en kerta kaikkiaan saaanut nukahdetuksi. Nykyään sellaisia öitä on todella harvassa!
Mulla ei melatoniinista ollut apua 
Vuosia nukuin huonosti ja nukun edelleen. Pikkasen saatiin paranemaan erilaisten unilääkkeiden ja mielialalääkkeiden yhdistelmällä. Ja pitkä sairasloma auttoi hieman. Nyt taas töissä ollessa unettomuus paheni, tai oikeastaan se aamuyön valvominen. Mielestäni en asioita mieti tai stressaa.
Nyt olen 6. viikolla raskaana ja nukun tosi huonosti. Voipi olla, että sairaslomalla tässä joutuu taas jäämään.
Vuosia nukuin huonosti ja nukun edelleen. Pikkasen saatiin paranemaan erilaisten unilääkkeiden ja mielialalääkkeiden yhdistelmällä. Ja pitkä sairasloma auttoi hieman. Nyt taas töissä ollessa unettomuus paheni, tai oikeastaan se aamuyön valvominen. Mielestäni en asioita mieti tai stressaa.
Nyt olen 6. viikolla raskaana ja nukun tosi huonosti. Voipi olla, että sairaslomalla tässä joutuu taas jäämään.
Minä kärsin unettomuudesta ekan vauvan kanssa tasan niin kauan kun imetin, eli 9kk. En saanut nukahdettua, vaikka vauva olisikin antanut nukkua. Luulen, että tämä tilanne aiheutui raskaasta vauva-ajan alusta. Vauva valvoi joka yö 1-4 huutaen. Vaikka isä olisi ollut vauvan kanssa, kuulin huudon, en osannut nukkua. Sitten aloin pelätä nukahtamista ja sitä, että kohta pitää kuitenkin taas herätä jne. Lisäksi jatkoin vauvan synnyttyä opisntojani kotoa käsin. Luin vauvan päiväuni aikoina tentteihin. Lisäksi aloin tehdä iltaisin tuntitöitä hyvin pian, sillä olimme opiskelijapariskunta. Ilmeisesti minulla oli sata rautaa tulessa, enkä osannut rentoutua ollenkaan.
Nyt odotan toista rv 27. Esikoinen nukkuu oikein hyvin. Herää harva se yö kerran, mutta silitys ja peittely piisaa. Alkuraskaudesta minulla oli taas unettomuutta. En saanut unta illalla. Nyt nukahdan hyvin, mutta saatan herätä aamuyöstä, ja sata asiaa ja tekemtöntä tehtävää alkaa pörräämään mielessä, ja saatan valvoa tunnin. Nyt olen kuitenkin oppinut rentoutumaan. Jos uni ei tule, luen tai teen ristikkoa, tai herätän miehen Kyllä sen uni sieltä tulee.
Pelottaa, jos unettomuus alkaa kunnolla taas uuden imetyksen alettua. Jos syy ei ole vauvan nukkumattomuudessa, aion tällä kertaa ottaa asian puheeksi neuvolassa, tai vaikka varata ajan yksityiselle, jotta saan teidän tapaan jotain hoitoa, jotta osaisin nauttia imetyksestä ja vauva-ajasta ilman, että syyttäisin esim. imetystä unettomuudesta ja alkaisin inhota sen vuoksi koko touhua.
Unia, minä ainakin menen kohta... jos saan unen syötyäni sison ison karkkipussin saaden vatsan kipeäksi
Nyt odotan toista rv 27. Esikoinen nukkuu oikein hyvin. Herää harva se yö kerran, mutta silitys ja peittely piisaa. Alkuraskaudesta minulla oli taas unettomuutta. En saanut unta illalla. Nyt nukahdan hyvin, mutta saatan herätä aamuyöstä, ja sata asiaa ja tekemtöntä tehtävää alkaa pörräämään mielessä, ja saatan valvoa tunnin. Nyt olen kuitenkin oppinut rentoutumaan. Jos uni ei tule, luen tai teen ristikkoa, tai herätän miehen
Kyllä sen uni sieltä tulee.Pelottaa, jos unettomuus alkaa kunnolla taas uuden imetyksen alettua. Jos syy ei ole vauvan nukkumattomuudessa, aion tällä kertaa ottaa asian puheeksi neuvolassa, tai vaikka varata ajan yksityiselle, jotta saan teidän tapaan jotain hoitoa, jotta osaisin nauttia imetyksestä ja vauva-ajasta ilman, että syyttäisin esim. imetystä unettomuudesta ja alkaisin inhota sen vuoksi koko touhua.
Unia, minä ainakin menen kohta... jos saan unen syötyäni sison ison karkkipussin saaden vatsan kipeäksi
Aamu uninen: Käytätkö jatkuvasti melatoniinia vai satunnaisesti? Kuinka kauan olet käyttänyt? Entä onko kyseessä pitkävaikutteinen vai lyhytvaikutteinen. Itse olen ottanut melatoniinia jo puolisen vuotta, en oikein uskalla lopettaa - tavallaan siis psyykkinen riippuvuus. Kuitenkin lapset herättelevät öisin ja luulen, että saan melatoniinin avulla helpommin unen päästä kiinni.