Unet/painajaiset

Siitä lähtien kun sain ensimmäisen lapsen olen joka yö nähnyt unia/painajaisia jossa hän on mukana, ei yhtään unta jossa hän ei olisi.. Onko normaalia?

 

Eiköhän tuo ole.
Hormonit sekaisin, univajetta ja koko elämä muuttunut, kun vastuussa vauvasta. Helposti aiheuttaa painajaisia.

 

Alitajunta varmaankin vain tyostaa uutta elamantilannetta, ja hormonit kanssa vaikuttaa niin kuin tuossa edella todettiin. Luulenpa, etta on ihan normaalia Vaikkei tietty oikein mukavaa

 

En nyt sanois että "normaalia", mutta tuskin mitään hälyttävääkään.

Sinuna puhuisin ääneen jollekin noi unet.. ja miettisit niihin ratkaisuja..

Itse kun sain esikoiseni niin myönnän että yllätyin siitä tunteesta, että todellakin tämä lapsi tämä toinen ihminen on minun, minun minun ja minun, ja minun vastuulla.

 

Kiitos vastauksista

 

Eiköhän tuo ole.
Hormonit sekaisin, univajetta ja koko elämä muuttunut, kun vastuussa vauvasta. Helposti aiheuttaa painajaisia.

Univaje tulee väistämättä, jos ei nuku päikkäreitä yhtaikaa lpsen kanssa. Moni ei tiedä siitä, koska kukaan ei siitä puhu. Sometukseen käytettävää aikaa ei ennenvanhaan ollut olemassa kuin iille, joilla oli varaa juoruilla puhelimessa päivät pitkät. Sitä se kuitenkin on