Menin tänään ultraan ja aika vaisuna ja mietteliäänä odottelin vuoroani. Kun sitten vuoroni tuli, lääkäri kysyi, onko ollut raskausoireita ja onhan niitä ollut. Sitten katsottiin taas sillä sisäultralla ja siellä näkyi, kuin näkyikin pienen pieni sikiön sydän kaiku. Sellainen läpätys siinä ruudussa näkyi. Lääkäri sanoi, että siellä näkyy sydän kaiku, eikö näykin. Sanoin vaan, että en osaa kyllä sanoa, kun minun mielestä tuo koko näyttöruutu läpättää. Uudelleen katsottuna kuvassa näkyi pieni läpätys. Ja kyllä se uskoa täytyy, siellä on sittenkin elämää. 
Kyyneleet tuli silmiin ja juttelin lääkärin kanssa ja koko ajan vaan itketti. Soitin yhdelle työkaverille, joka tiesi asiasta ja ultraan menosta ja kerroin hänelle uutisen. Itkin myös koko puhelun ajan. Sitten soitin miehelleni töihin ja menin käymään siellä. Sanoin vaan, että myoma-kasvaimen ja endometrioosin lisäksi kohdussa on jotain muutakin. Annoin hänelle ultraäänikuvan käteen ja hetken pyöriteltyään hän kysyi, että mikä tää nyt sitten on. Kysyin, etteikö hän aiemmin ole nähnyt tuollaista? Ei kuulemma heti tullut mieleen.Sanoin, että siellä on 7,8mm kokoinen vauva ja se on 6+4 viikolla menossa. Siihen hän tuumasi, että parempi tämäkin kai on kuin syöpä. Ei tiennyt vielä, miksi menin lääkäriin. Ihan hyvillä mielillä hän oli, eikä vaikuttanut mitenkään pettyneeltä. Olisin tietysti halunnut kertoa jotenkin vähän pehmeämmin, mutta onpahan kerrottu. Sanoihan hän minulle, että nyt sitten täytyy ruveta huolehtimaan itsestäsi, kun ei ole enää kysymys vaan itsestä, kun sisällä kasvaa toinen. Tarkoitti, että minun pitää ruveta ulkoilemaan ja liikkumaan, kun en tällähetkellä oikein harrasta mitään liikuntaa. Huomenna varmaan puhutaan lisää. Ihanaa, kun voin tänne kirjoittaa kuulumisia. Nyt vaan täytyy toivoa, että kaikki menee hyvin ja vauva pysyy mukana alusta loppuun. :hug: Rakkain terveisin kaikille Ullukka
Kyyneleet tuli silmiin ja juttelin lääkärin kanssa ja koko ajan vaan itketti. Soitin yhdelle työkaverille, joka tiesi asiasta ja ultraan menosta ja kerroin hänelle uutisen. Itkin myös koko puhelun ajan. Sitten soitin miehelleni töihin ja menin käymään siellä. Sanoin vaan, että myoma-kasvaimen ja endometrioosin lisäksi kohdussa on jotain muutakin. Annoin hänelle ultraäänikuvan käteen ja hetken pyöriteltyään hän kysyi, että mikä tää nyt sitten on. Kysyin, etteikö hän aiemmin ole nähnyt tuollaista? Ei kuulemma heti tullut mieleen.Sanoin, että siellä on 7,8mm kokoinen vauva ja se on 6+4 viikolla menossa. Siihen hän tuumasi, että parempi tämäkin kai on kuin syöpä. Ei tiennyt vielä, miksi menin lääkäriin. Ihan hyvillä mielillä hän oli, eikä vaikuttanut mitenkään pettyneeltä. Olisin tietysti halunnut kertoa jotenkin vähän pehmeämmin, mutta onpahan kerrottu. Sanoihan hän minulle, että nyt sitten täytyy ruveta huolehtimaan itsestäsi, kun ei ole enää kysymys vaan itsestä, kun sisällä kasvaa toinen. Tarkoitti, että minun pitää ruveta ulkoilemaan ja liikkumaan, kun en tällähetkellä oikein harrasta mitään liikuntaa. Huomenna varmaan puhutaan lisää. Ihanaa, kun voin tänne kirjoittaa kuulumisia. Nyt vaan täytyy toivoa, että kaikki menee hyvin ja vauva pysyy mukana alusta loppuun. :hug: Rakkain terveisin kaikille Ullukka
hyvää vointia ja odotuksen iloa jatkoon sinulle 