Ulkopuolinen..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Väsynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Väsynyt

Vieras
En tiedä miksi mutta meillä ei ole koskaan ole ollut läheiset välit appivanhempieni kanssa vaikka miehellä on todella hyvät välit heidän kanssaan.
Minusta on vain aina tuntunut etten riitä, en ole tarpeeksi hyvä heidän pojalleen enkä tarpeeksi hyvä äiti heidän lapsenlapselleen.
Ehkä vika on vain minussa mutta jotenkin tuntuu että olen iha ulkopuolinen, kukaan ei edes huomaa että olen huoneessa vaikka mies kyllä huomioi/suukottelee ym.
Pienen pieniä esimerkkejä mutta kun näitä tulee aina, jatkuvasti kun olemme yhdessä niin nämä on vain liikaa mulle...

Viimeksi kun kävimme heillä (3päivän reissu) niin anoppi huolestui heti kun tulimme, -oletko sinä kipeenä?! (kysyi pojaltaan)
Mies vastasi, "ollaan molemmat flunssan kourissa"
Anoppi sanoi heti keittävänsä troppia ja pyysi peremmälle.
Menimme olohuoneen puolelle jonne anoppi hetken päästä tulikin ja kantoi mukanaan kupillista kuumaa teetä ja hunajapurnukkaa.
Kohensin asentoani sohvalla että voisin juoda teen siististi siinä sohvankulmassa.. mutta kuppi meni miehelle.
Anoppi pyyhälsi keittiöön joten ajattelin että käy hakemassa nyt minullekin. mutta noppi kävi vain laittamassa tepannun pois ja tuli miehen viereen istumaan ja kysyi mistä me olemme tällaisen taudin saaneet..

No..hetkeä myöhemmin istuimme miehen sisarusten ja anppiukon kanssa olohuoneessa ja anoppi huusi ulkoa kaikkia nimeltä jättäen vain minun nimeni huutamatta ja pyysi käymään. Kaikki muut nousivat mutta enhän minä mennyt kun ei minua pyydetty.. heillä kesti ja kesti joten lähdin sitten katsoaan mistä on kyse.. he olivat vainsiinä pihassa atsomassa poikamme touhuja kaikessa rauhassa, ei siinä mitään mutta miksi kaikki huudettiin nimeltä sinne jättäen minut mainitsematta?

Tuoreessa muistissa on vieläkin ne ajat kun imetin poikaa. Anoppi hääräili ruokaa keittiössä eikä sanonut mitään kun sanoin että taidan tässä ruokkia poikani odotelessa.. mutta heti kun poika oli rinnalla niin anoppi kutsui kaikki muut syömään =/ ja minä luonnollisesti imetin lapsemme ensin ja menin sitten yksin perästä pöydän ääreen syömään kun muut olivat jo nousseet..

Minulla on ihana mies joka huomioi minua muuten todella hyvin mutta tuntuu että äitinsä suhteen hän on näille jutuille sokea ja kuuro.. hän ei näe minua kohdeltavan siellä jonkin huonommin kun perheenjäseniä.. vain kerran mies on kaikkien näiden vuosien varrella huomannut koko päivän jatkuvan pienen piikittelyn mina kohtaan anopin toimesta ja silloin mies onneksi käntyi puolelleni ja sanoi ett lähdemme kotiin jos tämä ei lopu välittömästi..

Tämä n inhottava tilanne johon en keksi ratkaisua koska en tiedä edes mistä tämä voi johtua... onko muilla samankaltaisia kokemuksia ja keinoja miten jakaa tätä..?
 
sullahan on valttikortit käsissäsi; olet lapsesi äiti :)
ala "kiristää" anoppiasi sillä, ettet vie lastasi kylään. jos anoppi välittää lapsenlapsestaan, hän kyllä alkaa miettiä, missä mättää, kun pikkuihmistä ei heillä kylässä näy.

siistimpi versio olisi jutella vakavasti miehesi kanssa, mutta jos miehesi on täysin äitinsä vietävissä, on siinä sinulla kova työmaa edessäsi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Väsynyt:
Tämä n inhottava tilanne johon en keksi ratkaisua koska en tiedä edes mistä tämä voi johtua... onko muilla samankaltaisia kokemuksia ja keinoja miten jakaa tätä..?

Minulla on ollut siinä mielessä samantapainen tilanne, ettei anoppini ole tainnut koskaan perustaa minusta yhtään (murreilmaisu:tarkoittaa:välittää ) Olin siitä vuosia pahoilla mielin, mutta sittemmin päätin, että en enää välitä. Mieheni vanhemmat ovat eronneet ennen kuin me olemme menneet yhteen, joten pariskuntana en ole heitä tuntenut. Appi on melkein alusta asti pitänyt minusta,ihan alussa oli oman eronsa vuoksi nurjallaan kaikkille naisille. Koska appi jotenkin on hyvittänyt sitä, ettei anoppi pidä minusta, en enää välitä. Mutta ei meillä siis ole tuollaisia tilanteita ollut kuin sinulla, ymmärrän että mieltä pahastuttaa.
 
toiset kohtelee naisia huonommin, vanhat naiset siis. eli sun pitäs itse hakea se teekuppi ja passata itse itses?

onko ne anopin muut lapset/ihmiset joita hän huuteli, poikia vai tyttäriä?

inhottava kateellinen paska, jos ei ole kysessä tuo että naisia kuuluu kohdella huonommin kuin miehiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja törkeetä:
toiset kohtelee naisia huonommin, vanhat naiset siis. eli sun pitäs itse hakea se teekuppi ja passata itse itses?

onko ne anopin muut lapset/ihmiset joita hän huuteli, poikia vai tyttäriä?

inhottava kateellinen paska, jos ei ole kysessä tuo että naisia kuuluu kohdella huonommin kuin miehiä.

ala vaan sanomaan ääneen, että minäkin taidan tulla jne.
älä hvyäksy tuollaista sontaa.

 
Tuosta flunssasta, jos menisimme anopile, hän ei toisi kummallekaan mitän vaan itse hakisimme kuppimme.
eikö miehesi tuonut sinulle vai onko tottunut että on parempi kuin muut ihmiset,äidin kultapoju?
 
Ootko miehelles sanonut esim. tuon teekuppi jutun? Mun mielestä miehesi ois kuulunut ojentaa kuppi sinulle, jos ajattelee, että vedätte yhtä köyttä asiassa. Piaqn se anoppi sitten huomaa että ellei hän huomioi, huomioi hänen poikansa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ootko miehelles sanonut esim. tuon teekuppi jutun? Mun mielestä miehesi ois kuulunut ojentaa kuppi sinulle, jos ajattelee, että vedätte yhtä köyttä asiassa. Piaqn se anoppi sitten huomaa että ellei hän huomioi, huomioi hänen poikansa.

juuri näin. äidin kultapojulle potku persuuksille. ylös sohvalta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja törkeetä:
toiset kohtelee naisia huonommin, vanhat naiset siis. eli sun pitäs itse hakea se teekuppi ja passata itse itses?

onko ne anopin muut lapset/ihmiset joita hän huuteli, poikia vai tyttäriä?

inhottava kateellinen paska, jos ei ole kysessä tuo että naisia kuuluu kohdella huonommin kuin miehiä.

Miehiä ne kaikki on, miehen veljet ja isä joita huuteli pihalle jättäen minut mainitsematta.. mut jos meinas et mun olis itse pitänyt hakea teekuppini niin en ymmärrä miksi sanoo keittävänsä "troppia" ja tarkoittaa vain keittävänsä pojalleen joka on ihan yhtä kipeänä kun minä itsekin.. ja siis laittoi loput teevedet heti viemäriin eikä odotellut että tulen hakemaan siitä itsellenikin teetä..
Anoppi näki ja kuuli kuinka kipeä olen mutta ei noteerannut sitä puolella sanallakaan huomioidessaan poikaansa.. =(

En tiedä missä mättää mutta kyllä se pahlta tuntuu kun vielä 9vuoden yhteiselon jälkeen kohdellaan kuin ulkopuolista..tai ei edes niinkuin ulkopuolista vaan vielä pahempaa, olen ihan ilmaa, minua ei huomata ollenkaan..
Appiukko sentään kysyy kuulumisia ja jutteleekin niitä näitä mutta anoppi ei huomaa mua millään tapaa eikä juurikaan vastaile mun kommentteihin ellen oikein kysymällä kysy häneltä jotain..
 
varmaan jotain omaa huonommuuttaan, naiset saavat aina passasta ja palvella ja sylkemist saa palkakseen.
ehkä on tullut oman anoppinsa /perheensä toimesta huonosti kohdelluksi ja kostaa sinulle.

onko lapsesi poika?
en kävisi tuollaisen otuksen luona.
 
Alkuperäinen kirjoittaja törkeetä:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ootko miehelles sanonut esim. tuon teekuppi jutun? Mun mielestä miehesi ois kuulunut ojentaa kuppi sinulle, jos ajattelee, että vedätte yhtä köyttä asiassa. Piaqn se anoppi sitten huomaa että ellei hän huomioi, huomioi hänen poikansa.

juuri näin. äidin kultapojulle potku persuuksille. ylös sohvalta.

En ole sanonut ja luulen että tilanne meni mieheltä taas ohi (kuten yllä sanoin, kuuro/sokea äitinsä suhteen) koska mies hörppäsi teestään ja äiti ilmestyi heti vierelle kyselemään kaikkea niin ettei mies varmaan edes tajunnut että mulle ei sitten tarjoiltukaan..
Tuntuu että marisen niin pienistä asioista miehelle aina kun mainitsen näitä yksittäisiä juttuja mutta kai toi teejuttukin pitää sanoa ääneen jos meinaan että mies alkaa oikeesti ymmärtää mitä tarkotan sillä että tunnen olevani heillä ulkopuolinen kokoajan..
 
Alkuperäinen kirjoittaja törkeetä:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ootko miehelles sanonut esim. tuon teekuppi jutun? Mun mielestä miehesi ois kuulunut ojentaa kuppi sinulle, jos ajattelee, että vedätte yhtä köyttä asiassa. Piaqn se anoppi sitten huomaa että ellei hän huomioi, huomioi hänen poikansa.

juuri näin. äidin kultapojulle potku persuuksille. ylös sohvalta.

samaten tuo syömishomma, miehesi olisi kuulunut odottaa, kunnes olet saanut lapsenne syötettyä ja sanoa äidilleen, että haluaa syödä sinun kanssasi yhtäaikaa. ET ole mikään piika.

 
Alkuperäinen kirjoittaja kostaa sulle:
varmaan jotain omaa huonommuuttaan, naiset saavat aina passasta ja palvella ja sylkemist saa palkakseen.
ehkä on tullut oman anoppinsa /perheensä toimesta huonosti kohdelluksi ja kostaa sinulle.

onko lapsesi poika?
en kävisi tuollaisen otuksen luona.

Tiedän että anoppini ei ollut lainkaan väleissä oman anoppinsa kanssa mutta syytä minulle ei ole koskaan kerrottu. Anopin Anoppi on jo poissa..
Tiedä sitten kostaisiko minulle omia kokemuksiaan vai mistä tässä on kyse.. ja lapsi on tosiaan poika.
Siitäkin anoppi oli todella ylpeä heti kun lapsi syntyi, -oli hienoa kun saatiin POIKA. Kerrankin jostain tuli kiitosta... ja nyt kaikki mitä poikamme tekee ja miltä hän näyttää niin aina on anopin mukaan heidän sukuunsa lähtenyt ja ihan ilmetty isänsä.

Olianoppi jopa pahoittanut mielensäkin kun poika syntyi ja anopin sisko oli sanonut vauvassa olevan äitinsä näköä enemmän kun isäänsä. Anoppi sanoi minun kuulleni että hänestä poika on aivan isänsä näköinen, äidin tietää varmuudella siitä kenen vatsasta tämä tuli..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mymmyryy:
Mä en kävis tommosessa paikassa mihin en selvästikään olis tervetullut.

..helppo sanoa.. mäkin olen monesti näin mielessäni manannut.. ja tästä syystä käyn siellä vain n. joka toinen kuukausi.. mutta käyn edelleen koska itse haluaisin että joku taikasauva vielä heilahtaisi ja tilanne muuttuisi..
Haluaisin mieheni takia että hänen tärkeimmät naisensa tulisivat edes toimeen vaikkeivät ystäviksi pystykään ja lapseni takia haluaisin että meidän väliemme kireys ei painostaisi kokoajan ilmaa eikä mun tarviis pojalle selvitellä miksi en tule mukaan tai miksi mummu ei puhu minulle.
Viime käynnillä poika jopa sanoi mummulleen että "kuuletko äitiä" kun olin yrittänyt puhua, kysellä voinko olla ruuanlaitossa jotenkin avuksi ym. ja anoppi vain selkä minuun päin mumisi jotain mistä en saanut selvää.
Kun poika kysyi kuuleeko anoppi minua niin anoppi ei vilkaissutkaan minuun vaan vastasi pojalle että hän kuulee kyllä mutta ajatukset on nyt tässä ruuanlaitossa.

En sitten enää yrittänyt puhua mitään vaan lähhdin pojan kanssa pihalle. Poika kysyi vielä pihallakin että mennäänkö me enää takasin mummun luo vaikka mitään riitaa tms. poika ei joutunut kuulemaan eikä ikinä olla miehen kanssa puhuttu näistä jutuista pojan kuullen..
 
Mitä miehesi on sanonut, kun olet kertonut hänelle näistä ajatuksistasi? Miten hän on puhunut asiasta äidilleen?

Mä nimittän - palstaa jo pitkään seuranneena - voin myöntää, että jos aikanaan saan mukavan miniän, olen kuin lottovoittaja. Nuoret naiset kun eivät ainakaan tällä palstalla anna itsestään kovin hyvää kuvaa miniöinä. Mutta toivon - ja uskonkin siihen - että jos mulla ja tulevalla miniällä ei kemiat nappaa yhtään yksiin, tolla kuopuksella on pokkaa tulla sanomaan mulle asiasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Mitä miehesi on sanonut, kun olet kertonut hänelle näistä ajatuksistasi? Miten hän on puhunut asiasta äidilleen?

Mä nimittän - palstaa jo pitkään seuranneena - voin myöntää, että jos aikanaan saan mukavan miniän, olen kuin lottovoittaja. Nuoret naiset kun eivät ainakaan tällä palstalla anna itsestään kovin hyvää kuvaa miniöinä. Mutta toivon - ja uskonkin siihen - että jos mulla ja tulevalla miniällä ei kemiat nappaa yhtään yksiin, tolla kuopuksella on pokkaa tulla sanomaan mulle asiasta.

Mies kuuntelee ja yrittää ymmärtää mutta on ihan ihmeissään kun ei tunnista äitiään ollenkaan niistä jutuista mitä kerron.. hänen äitinsä tekee tätä pääasiassa silloin kun mies on jossain muualla, esim. appiukon kanssa pihalla hommissa, mutta kyllä hän näitä pieniä juttuja tekee myös miehen edessä mutta jostain syystä niistä puolet menee mieheltä ihan ohi kun ei seuraa mun ja anopin "keskusteluja" vaan puuhailee omiaan tai keskittyy vaikka tv sarjaan. Poika kuitenkin on näköjään tarkkaavaisempi ja huomauttaa mummulle kun äiti ei tule kuulluksi..

Luulen että se ruokailutilannekin meni mieheltä sen verran ohi etttei tiennyt minun juuri keittiössä sanoneen äidille että alan imettää tässä ruoka odottaessa ja kun huomasi että imetän juuri kun ruoka on katettu niin meni vain syömään kun tiesi etten mä tule ennen kun olen syöttänyt pojan..

Mutta anoppi laskelmoi ton jutun koska mä kysyin aluksi kauanko ruoka on vielä uunissa niin anopp kohautti hartioitaan ja teki salaattia Sitten kun sanoin ruokkivani lapsen niin ei tehnyt elettäkään ja kun lapsi oli rinnalla niin anoppi nousi ylös ja huusi kaikki muut syömään.. =/
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mies kuuntelee ja yrittää ymmärtää mutta on ihan ihmeissään kun ei tunnista äitiään ollenkaan niistä jutuista mitä kerron.. hänen äitinsä tekee tätä pääasiassa silloin kun mies on jossain muualla, esim. appiukon kanssa pihalla hommissa, mutta kyllä hän näitä pieniä juttuja tekee myös miehen edessä mutta jostain syystä niistä puolet menee mieheltä ihan ohi kun ei seuraa mun ja anopin "keskusteluja" vaan puuhailee omiaan tai keskittyy vaikka tv sarjaan. Poika kuitenkin on näköjään tarkkaavaisempi ja huomauttaa mummulle kun äiti ei tule kuulluksi..

Luulen että se ruokailutilannekin meni mieheltä sen verran ohi etttei tiennyt minun juuri keittiössä sanoneen äidille että alan imettää tässä ruoka odottaessa ja kun huomasi että imetän juuri kun ruoka on katettu niin meni vain syömään kun tiesi etten mä tule ennen kun olen syöttänyt pojan..

Mutta anoppi laskelmoi ton jutun koska mä kysyin aluksi kauanko ruoka on vielä uunissa niin anopp kohautti hartioitaan ja teki salaattia Sitten kun sanoin ruokkivani lapsen niin ei tehnyt elettäkään ja kun lapsi oli rinnalla niin anoppi nousi ylös ja huusi kaikki muut syömään.. =/
Meillä on tapana syödä silloin, kun ruoka on valmista. Jos mulla ruoka on uunissa, en yleensä voi sanoa mitään täsmällistä aikaa, milloin se on valmis. Se on valmis sitten, kun se on valmis. Kokeilemalla siis tiedän, että nyt ruoka on valmista. Ylikypsää tai jäähtynyttä ruokaa meillä ei kukaan halua syödä, joten ruokapöytään tullaan ruuan mukaan. Sikäli en siis ottaisi kovin nokkiini tuon ruuan vuoksi. Ja kyllä, olen itsekin ollut imettämässä, kun muut menevät ruokapöytään. Mulla on myös ruoka mennyt ylikypsäksi sillä aikaa, kun olen ollut imettämässä. Onneksi silloin ei ollut vieraita.

Minusta sun pitää istuttaa se ukkos pöydän ääreen ja kertoa, miltä susta tuntuu. Hän on sun miehesi ja anoppisi poika, joten hän on kaikista luontevin välikäsi selvittelemään teidän välejänne. Jos siis et itse halua anopin kanssa puhua. Kerro miehellesi, miten haluaisit anoppisi sua kohtelevan. Kaikki ihmiset eivät ole mitään halipusibumtsibum-ihmisiä, joten et ehkä saa täysin tahtoasi läpi. Mutta aina kannattaa yrittää :)

Miten muuten itse kohtelet anoppiasi? Kun menet heille kylään tai he tulevat teille, halaatko häntä? Soitteletko hänelle ja kyselet kuulumisia? Pyydätkö kylään? Katoatko miehesi "selän taakse"? Vai esiinnytkö anoppisi läsnäollessa kuin miehesi vasemman jalan sukka? Huomaamattomana.

Tietääkö anoppisi, mitä häneltä toivoisit? Oletko sanonut sen hänelle tai onko poikasi sanonut sen hänelle? Ehkä hänkin odottaa sinulta jotain, mitä et itse hänelle anna? Onko teidän välillänne kyse kommunikaation puutteesta?

Mulla toi kuopus täyttä kohta 18 v ja toivon itselleni miniää, joka olisi sen verran reipas, että osoittaisi myös halunsa olla mun kanssani tekemisissä. Siis jos ylipäätään haluaa olla mun kanssani tekemisissä :D. Mä en kuitenkaan ole meedio enkä muutenkaan ajatustenlukija, joten en voi tietää, mitä tuleva miniäni musta haluaa. Ellei joko se miniä itse tai poikani sitä mulle kerro.

Mä olen sitä mieltä, että suu on muutakin kuin syömistä varten. Jos jotain toiselta haluaa, se on parasta sanoa ääneen. Eikä odottaa - kenties koko ikänsä - että toinen ryhtyisi ajatustenlukijaksi.

Mua muuten pelottaa ihan sikana se päivä, kun saan miniän.

 
keittis, puhuit kyllä taas asiaa, minä melkein tiedänkin nyt miksei anoppi pidä minusta,olen justiin ollut sellainen selän taakse piiloutunut miniä :ashamed: Toisaalta, olin se kakkosversio, en koskaan tuntenut oloani tervetulleeksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Candide:
keittis, puhuit kyllä taas asiaa, minä melkein tiedänkin nyt miksei anoppi pidä minusta,olen justiin ollut sellainen selän taakse piiloutunut miniä :ashamed: Toisaalta, olin se kakkosversio, en koskaan tuntenut oloani tervetulleeksi.
Mä itse koen niin, että jos joku piiloutuu toisen selän taakse - edes henkisesti - se ihminen ei halua olla mun kanssani suoraan tekemisissä. Joten luonnollisesti silloin kohtelen häntä kuten hän antaa ymmärtää haluavansa itseään kohdeltavankin eli kuin häntä ei olisi olemassakaan.

 
Mun kaverin appivanhemmat on sellaisia "tytöt ei oo mitään, vain pojat merkkaa" -ihmisiä ja tossa vois kyse olla jostain semmosestakin. Onko se sitten jotain vanhan kansan juttuja eli suku jatkuu vain miehistä jne. tyyppistä vai mitä lie, mutta tosi surullista. Heillä siis tyttö-lapsenlapsia ei noteerata oikein mitenkään vaan pojat saa kaiken huomion. Omat tyttönsä sentään muistavat, mutta miniät taas on ihan ilmaa.
 

Uusimmat

Kuumimmat

Yhteistyössä