anopista..

[äippä]

mua on alkanut jurppiin mun anoppi. Ihan pikku asia, mut silti. Eli siis kun olemme vaikka heillä kylässä niin anoppi pyytää vain lapsemme ja mieheni pöytään syömään/kahvittelemaan. Tai jos antaa esikoiselle jotain herkkua sanoo että anna myös isällesikin. Ei koskaan käske antaa myös minulle, eikä koskaan erikseen pyydä minua pöytään vaikka muita nimeltä pyytääkin.

Tosi turhis olen, mutta ennen anoppi kyllä minuakin pyysi, muttei nyt enää toisen lapsen syntymän jälkeen. jotenkin se vain harmittaa...

 

[vieras]

Onpa kumma, jos on enne pyytänyt. Kai sitä nyt ruokaa tarvitsee vaikka lapsia on yhden sijasta 2.

 

[höh]

onhan se kieltämättä vähän outoa käytöstä jos istutte koko perhe sohvalla vierekkäin ja anoppi pyytää nimeltä mainiten erkin, olivian ja auroran kahvipöytään. ja sitten sinä jäät siihen istumaan ja ihmettelemään että minäkö en saa tulla... se on joillain ihmisillä semmonen vallan käytön ja ylenkatseen ilmaisumuoto tommonen tahallinen huomiotta jättäminen. koita seuraavalla kerralla kun anoppi on teillä niin pyytää vaan appiukko kahvipöytään.

 

[ap]

Niin tosiaankin on ennen pyytänyt, mutta nyt ei enää. Heh, itse olen ajatellut että kaipas anoppini ei vaan viitsi ääneen sanoa että laihdutappas vähän . toisen laspen myötä on muutama kilo kertynyt vyötärölle, eli olen tukevampi kuin ennen, mutta en suinkaan lihava, aika normi varmastikin. Anoppi ei ehkä siksi pyydä kun ajattelee että ehkä laihdun kun en syö !!