Ulkonäkö etusijalla aikuisten ihmistenkin suhteissa?

[aikuinen nainen!]

Sukulaiseni on esitellyt meille muille mielitiettynsä nyt kesällä parissa sukujuhlissa ja suvun reaktio on saanut minut todella miettimään, miten ulkonäkökeskeisessä maailmassa oikein elämme?! Ymmärrän, jos teini-iässä tyttö- tai poikaystävän ulkonäkö on tärkeysjärjestyksessä kärkipäässä, mutta että kaski-ikäisetkin mittaavat ihmisiä näin, on minulle todella yllättävää. Eli sukulaismieheni esitteli sen uuden naisensa, joka on ehkä ulkoisilta avuiltaan vaatimattomasta päästä. Laiha, rinnaton, "veretön", maantienväriset ohuet hiukset, viivasuu, hailakka, mitätön jne. ovat sanoja joilla tätä naisparkaa on kuvailtu.

Olen varmaan ainoa, joka ylipäätään tutustui tähän naiseen. Hän on todella mukava, hauska, sanavalmis ja sydämellinen ihminen. Meillä oli kivaa ja iloitsen, jos he menevät vaikka naimisiin.

Mutta mikä tuota sukuni porukkaa vaivaa? Nainen on kuulemme komealle sukulaismiehelle liian mitätön. Tuli mieleen julkkisjuorut-palstalta, jossa arvioidaan julkkisten puolisoita samaan tapaan ja julkkiksia itseään myös. Tuntuu, ettei mitään muuta ole kuin se ainainen ulkoisen olemuksen arvostelu.

Eli eikö jokainen mies ole onnellinen löytäessään ihanan ihmisen rinnalleen? Jos ulkonäköä ei olekaan juuri suotu, niin entä sitten?? Kai aikuiset ihmiset asettavat ihan eri kriteerejä puolisolleen kuin teinit? Vai eivätkö? No ei ihme jos liitot kariutuu, jos ulkonäön mukaan sitä puolisoa valitaan...

Miusta kauneinta tässä naisessa olivat hänen huumoria ja sydämellisyyttä tuikkivat silmänsä! Ei ihme, että sukulaiseni rakastui häneen.

 

[Nii'ih!]

Sanoppa se... Samaahan sitä aina näillä palstoillakin välissä kummastelee. Monelle aikuiselle ovat aivan mah-dot-to-man tärkeitä asiat, joiden itsekin on kuvitellut kiinnostavan lähinnä teinejä. Vähänkös täälläkin ulkonäöstä messutaan, jos tosin osa kirjoittajista varmaan onkin vielä aika nuoria. Mutta silti.

 

[Sivupersoona]

Kyllä he häneen vielä kiintyvät, kun pidempään tutustuvat.

Vieraan ihmisen ulkonäössä on useinmiten ensinäkemältä jotakin outoa, tai ainakin jotain erilaista. Pikkuhiljaa niihin tottuu, kun toisen kanssa on enemmän kanssakäymisessä.

Pian voitte testata mitä tarkoitan,kun alkaa tv:ssä ohjelma maajussille morsian. Siinäkin ensin ihmiset ovat oudon näköisiä, mutta vähitellen heidän luonteisiin kiintyy jollainlailla.

 

[ihmiset ovat oikeasti pinnallisia]

Ihmiset ovat pinnallisempia, kuin yleensä antavat ymmärtää. Tietysti tietävät, ettei pinnallisuus ole "hyväksyttyä" käytöstä aikuiselta. Yrittävät siksi yleensä esittää jotain muuta.

Ne kulissit kaatuvat yleensä sellaisissa porukoissa, jossa joku uskaltaa sanoa mielipiteensä ja kohta kaikki muutkin rohkaistuvat laukomaan samanlaisia mielessään olleita asioita.

Toisaalta ovat varmaan myös katkeria, kun joku on noussut heidän pinnallisuutta korkeammalle valitsemalla elämänsä kumppanin muiden, kuin pinnallisten kriteerien perusteella.

 

[no entä tässä]

"Munansa mittainen mies"

Mitä ihmettä tällä tarkoitetaan? Eihän tässä ole mitään pointtia!

 

[korjaus!]

^ heh, meni väärän otsikon alle ;-)

 

[Kyllähän...]

...sitä yleensä ensiksi mieltyy ulkonäköön, jos kyseessä on ns. rakastuminen ensi silmäyksellä, sillä alussahan luonteesta ei tiedä mitään, mutta aikaa myöten aivan varmasti sillä, minkälainen ihminen on myös sisäisesti, on erittäin suuri merkitys - ainakin siis valtaosalle ihmisistä.

Se on sitten toinen juttu, että mitä itse kukin pitää hyvännäköisenä, se, mikä on yhden silmään maailman kauneinta, voi olla toisen mielestä mitätöntä. Kauneushan on - kuten kulunut sanonta kuuluu - katsojan silmässä.

 

[Maire T.]

Povipommi Jordan on ex-miehensä mukaan aivan hirveä ihminen. Hänen kanssaan ei kerta kaikkiaan tule toimeen. Mitä siis auttaa vaikka olisi viiden kilon silarit, jos ihminen on pinnallinen nalkuttava äksyilevä kana? Eikö olisi parempi vaikka AA-tissinen nainen, jonka kanssa on kiva elää ja olla? Jonka kanssa on yhteistä puhuttavaa ja samansuuntaiset elämänarvot ja syvällisempää kiintymystä? Ei kai joku povipommi voi olla aikuisen miehen partneritoive oikeasti?

 

[Valitettavasti näin on]

Miksi se olisi mennyt yhteen jonkun ihmishirviön kanssa ellei juuri noiden daisareiden vuoksi?

 

[onko miellyttävä ulkonäkö]

Ensivaikutelma, jopa alle muutamassa minuutissa syntyvä, on tärkeä. Yleensä silloin katsotaan ulkonäköä, tosin käyttäytyminen, liikkeet, ilmeet ja eleetkin vaikuttavat. Ja hymy. Onko ensivaikutelma totta ja oikea? Voisi vastata, että tavallaan kyllä, koska katsoja katsoo omien lasiensa läpi. Se tarkoittaa hänen mieltymyksiään, mahdollisesti kauneuskäsitystä ja arvoja laajemminkin. Ensivaikutelmassa todella mittaillaan toista sen oman mittatikun mukaan. Kaikki eivät kuitenkaan kiinnitä huomiota samoihin seikkoihin ja näe samoin.

Ensivaikutelma voi silti olla pettävä. Toisaalta ihmisen intuitio on herkimmillään juuri tuolloin. Jokin häiritsevä ja ristiriitainen piirre saattaa jäädä vaivaamaan, vaikka toinen osoittautuisi ajan myötä mukavaksi puheissaan, joita joku toinen ei noteeraa mitenkään.
Jos uusi naisystävä on saanut suvulta vähättelevän ja negatiivisen arvion heti kättelyssä, niin voipa hänen olla vaikea luoda hyviä, välittömiä suhteita miehen sukuun. Siltä osin ensivaikutelma on tavallaan eräänlainen itseään toteuttava ennuste vuorovaikutuksessa.
Vähemmän kauniina ja mitättömänä joutuu ansaitsemaan paikkansa, kun porukan mielestä kaunis ja viehättävä olisi ehkä lunastanut paikkansa oitis.

 

[N34]

Yleensä kokonaisuutena katsoen pariskunnan ominaisuudet tasapainottavat tilannetta. Näissä pariskunnissa, joissa koetaan olevan ulkoista epätasa-arvoa, on usein tilanne jossa komealla/kauniimmalla on jotain henkisiä, taloudellisia, älyllisiä, elämäntilanteellisia tms ominaisuuksia, jotka tasoittavat puntteja. Esimerkiksi huumorintajuton tosikkomainen luonne vähentää komeuden arvoa ja taas iloinen fiksu ja menestyvä luonne nostaa heikompaa ulkomuotoa. Näitä tasoittavia tekijöitä on vaikka kuinka paljon, lähtien aiemmista suhteista, lapsista, varallisuudesta ja luonteesta.

Itselläni on erittäin komea mies, joka on luonteeltaan melkoisen vaikea ja rehellisesti sanoen himpan heikompi älyllisesti kuin minä. Nokkela ja mukava halutessaan, mutta kuitenkin niin hankala ajoittain, että jos ei olisi niin komea ja valloittava muuten, tuskin sitä kukaan jaksaisi.