Hei,
itse olin työkomennukseni vuoksi koko raskausajan ulkomailla. Nyt menossa rv 35 ja muutin juuri aatonaattona takaisin Suomeen. Mulla oli aika hankalaa, sillä raskaudessa on ollut kovasti ongelmia. Olin maassa, jossa äitiyshuolto ei ole lähelläkään Suomen tasoa, joten jouduin aina kyselemään varmuuden vuoksi kaikista asioista Suomesta omasta synnytyssairaalastani, ja he taas olivat nihkeitä kommentoimaan toisessa maassa tehtyjä labrakokeita jne. Mieheni toi lääkkeet Suomesta mukanaan käydessään minua katsomassa, sillä kaikki minulle määrätyt lääkkeet olivat Suomen lääkärin mukaan sellaisia, joita ei saa käyttää raskaana ollessaan. Ja ne siis määrättiin mulle paikallisesta synnytyssairaalasta... Myös kieli oli ongelma, sillä englantia puhuvia lekureita oli vaikea löytää, ja itselläkään ei lääketieteellinen sanasto aluksi ollut täysin hanskassa.
Mutta, riippuu paljon siitä, millaiseen maahan olet menossa. Jos raskautesi on ongelmaton, en usko että sillä on väliä missä olet. Sinänsähän asiat raskautumisen jälkeen etenevät kyllä omalla painollaan

Ja sulla on mies siellä tukena koko ajan, joten lähde ihmeessä, pääseehän sitä aina takaisin Suomeen, jos liian vaikeaksi menee. Ja, on hauska huomata eroja siinä, miten raskaana oleviin naisiin suhtaudutaan eri maissa. Täällä ei kyllä (oma tai muukaan) mies pahemmin syöksy auttamaan kauppakassin ja mahan kanssa laahustavaa naista. Sinänsä ihan virkistävää kyllä!