Ujon lapsen vanhemmat hohoi!!

[ipodi]

Saatteko te kuulla ihmettelyä ja päivittelyä lapsenne ujoudesta? häiritseekö se teitä itseänne, jos lapsi on kovin ujo uusia ihmisiä kohtaan? minkä ikäinen lapsenne on?

Mitenkä hän suhtautuu kun teille tulee vieraita, ts. harvoin käyviä tuttuja kylään? tai kun menette kyläpaikkaan?

 

[a]

paljon ihmettelyä. jos poika ei esim lääkärissä heti vastannut kysymykseen lääkäri vänteli naamaa. pojalla menee vähän pidempään tutustuessa yms. mutta mielestäni ihan normaali sälli silti. pk on tosin sitä mieltä,että ujous on ongelma

 

[jep]

Sätitte ja komentelette niin että lapsista tulee pelkureita.

 

[ap]

paljon ihmettelyä. jos poika ei esim lääkärissä heti vastannut kysymykseen lääkäri vänteli naamaa. pojalla menee vähän pidempään tutustuessa yms. mutta mielestäni ihan normaali sälli silti. pk on tosin sitä mieltä,että ujous on ongelma

Kauheaa jos päiväkoti on sitä mieltä, että ujous on ongelma. Olen ajatellut, että on tavallista että lapset eivät vieraille heti vastaile. Minkä ikäinen sun poika on? onko kuitenkin tutussa päiväkodissa ihan reipas tuttujen seurassa?

Meillä tyttö on 2.5 v ja on kyllä hitaasti lämpiävä tapaus. Lääkärissä jos lääkäri kysyy että onko korva kipeä, niin saattaa kyllä vastata että ei, mutta ei kyllä turhia löpise. Ainoastaan ehkä, että mennään pois täältä... =0

Jos meille tulee vieraita jotka harvoin käy, haluaa tyttö olla alkuun aina sylissä ekan 5 minuuttia.

 

[ap]

Sätitte ja komentelette niin että lapsista tulee pelkureita.

huhhuh. en ole sättinyt enkä komenellut. suvusta tulee ujous.

 

[vieras]

Mun mielestä nykyään oletetaan ja vaaditaan, että lapset on tosi sosiaalisia ja ulospäinsuuntautuneita pienestä pitäen. Jotenki tuntuu, että ns. "poika-tyttö" on jotenki parempi kuin hiljainen ja rauhallinen tyttö... Itse olen ollut pienenä ujo vieraiden läsnäollessa enkä vieläkään osaa hirveästi puhua ihan outojen ihmisten kanssa (tuttujen kyllä senkin edestä ) ja hyvinhän tässä on tullut toimeen..

 

[Soiku]

Meiän neiti on myös hitaasti lämpiävää sorttia. Pienempänä varsinkin miespuoliset henkilöt ujostutti ihan kamalasti.

Tyttö aloitti päiväkodin 5-vuotiaana ja se oli alkuun ihan kamalaa, kun päiväkodissa vaihtuivat jatkuvasti hoitajat, oli sijaisia jne, eikä tyttö oikein kehenkään saanut tutustua kunnolla. Ja iso ryhmä oli kamala kauhistus.. Mutta nyt eskarivuoden aikana tyttö on reipastunut ihan hirvittävästi. Uskaltaa nykyään jo höpistä vieraillekin, touhuaa päiväkodin isossa ryhmässä siinä missä muutkin. Isossa oudossa porukassa on edelleen ujo ja monessa tilanteessa vieläkin lämpiää hitaasti, mutta enää se ei tyttöään itseään haittaa.

 

[mamma]

Meidän poika on ollut koko ikänsä ns. hitaasti lämpiävä ja ujo. Minua se ei häiritse mutta tuntuu että muita kylläkin. Esim. jos tulee oudompia vieraita menee usein 10-15 min ennenkuin poika suostuu juttelemaan. Monesti käy niin että alkuun ujostelee mutta kun pääsee leikeissä alkuun tulee itku kun pitää lopettaa. Leikkipuistossakin katselee pitkään toisten touhuja ennen kuin haluaa mukaan. Ikää on nyt pojalla 4 v ja on selvästi rohkaistunut viimeisen vuoden aikana, mutta ujo on vieläkin.

Samaa mieltä olen siinä että kovin oletetaan ja vaaditaan että kaikki ovat tosi sosiaalisia ja ulospäinsuuntautuneita. Mielestäni jokainen saa olla sellainen kun on ja sehän on vain rikkaus että on monenlaisia.

 

[up]

up

 

[Mamma italiana]

minua hàiritsee se ettà lasta kohdellaan joskus kun jotain vammaista vaikka lapsikin on IHMINEN. esimerkkinà: jos lapsi ei hymyile jollekin mummolle, tulee hirveetà puputusta rouvien suusta, ettà mitàs se on noin myrtsi... sanottaisiinko aikuiselle vastaavaa????

 

[ap]

minua hàiritsee se ettà lasta kohdellaan joskus kun jotain vammaista vaikka lapsikin on IHMINEN. esimerkkinà: jos lapsi ei hymyile jollekin mummolle, tulee hirveetà puputusta rouvien suusta, ettà mitàs se on noin myrtsi... sanottaisiinko aikuiselle vastaavaa????

Niinpä!! ja tartteeko sitä oikeasti vieraille sitten hymyillä tai puhua!? siis miksi tarvitsisi, herää kysymys. En mielestäni itsekään juuri vieraille ilman syytä hymyile.... =0

 

[Paatunut Parahdus]

Ei se oikeastaan häiritse ketään (yleensä ). Keskimmäinen on hitaasti lämpenevä (uusissa tilanteessa ja uusien ihmisten sekaan joutuessaan saattaa olla parikin tuntia tilanteesta sivussa pysyvä ) ja hiljainen ja se hänelle sallittakoon. Siitä ei siis ole minusta ongelmaa, koska se ei elämää vakavasti haittaava vaiva tai ongelma. Vastaa jos kysytään, mutta ei vapaaehtoisesti ryntää puhumaan ja ottamaan näkyvää paikkaa ja roolia. Sitä vastaamista ollaan kyllä ihan opetettukin, mm. itsensä esittelemistä aina, jos joku kätensä ojentaa tai tervehtii.

 

[Vieras]

Olisko Lea Pulkkinen kirjoittanut joskus lasten erilaisesta temperamentista... Kaikki eivät vaan yksinkertaisesti ole heti sisällä uusissa tilanteissa. Sehän on tavallaan viisauttakin ettei suinpäin ryntää rekan alle. Samaisessa artikkelissa oli siitäkin, että esim. Jenkeissä ujot lapset ovat vaikeuksissa päiväkodeissa ja koulussa kun siellä pitäisi heti olla hammastahnahymy naamalla esiintymässä ja rynnimässä eturiviin. Ja pahalta näyttää, että Suomessakin on kohta sama systeemi, jos pv-kotihenkilöstö alkaa pitää ujoja lapsia jotenkin huonompina. Eihän me kaikki olla yhtä nopeita juoksijoitakaan. T. ujohkon lapsen äiti

 

[up]

vielä nosto

 

[niin]

ja toi on tosi ikävää, että sitten lastan kuullen sanotaan "No, ujostuttaako tai Meidän Pekka on vähän ujo..." Lapsihan ei ymmärrä aina näitä juttuja. Alkaa sitten uskoa siihen, kun aikuiset niin sanovat.