H
hermo heikko
Vieras
Nyt alkaa olemaan sen verran hermot tiukalla, etä on jo pakko purkaa tännekkin päin : ) Elikkäs meillä on 2,5-vuotias poika, joka on ollut aina ns. vaativa lapsi. Lähtenyt jo aikaisin liikkeelle (9kk) ja sitten vauhtia on riittänytkin. Tällä hetkellä meillä on kuitenkin 1kk:tta vanha pikkusisko. Ennen vielä jaksoin kaikki kiukuttelut,raivarit ja jaksoin/pystyin vahtimaan poikaa koko ajan. Nyt tilanne kuitenkin hankalampi, kun tyttö syö pelkästään tissiä eikä suostu pulloa ottamaan eikä tuttia.
Poikaa on kova karkailemaan eli meidän liikkuminen kodin ympärillä on todella hankalaa...En enää keksi millä saisin karkuun lähdöt loppumaan kun kaikki konstit joita tiedän niin oeln kokeillut..en ole lähtenyt heti perään vaan huudellut, että sisko ja äiti menee kotiin heippa ja uhkailu,kirsitys ja lahjonta myös käytetty. Eräänkin kerran mentiin läheisen päiväkodin pihalle leikkimään...300metrin matkalla poika karkasi 3 talon pihaan ja lopuksi kun sain pojan päiväkodin piha-aitauksen sisäpuolelle ja henkäsin...niin ei tarvinut kuin selkä kääntää niin poika oli portin ulkopuolella ja kaukana juoksemassa kotiin? päin.( Oli kuitenkin itse halunnut lähteä leikkimään sinne)
Kotona on myös välillä hankalaa, kun syötän vauvaa sohvalla niin poika saattaa vaan yhtäkkiä painua ovesta pihalle...Poika saa kaikki lukot auki...takaovessa meillä on lisäksi haka mutta senkin on jo tajunnut, että hakee tuolin ja kipuaa yläs avaamaan haankin. Täytyy varmaan etuoveenkin hankkia jonkinlainen haka tms. Käy jo ihan vauvaakin sääliksi, kun toista joutuu repimään tissiltä pois ja lähteä juoksemaan toisen perään.
Onneksi sentään pikku siskoa kohtaan on kiltti ja hellii ja hoivailee. Joskus kyllä huomaa, että hakee huomiota kaikenlaisella "pahanteolla" mutta sitäkin olen yrittänyt olla noteeraamatta.
Mutta kertokaa minulle, olenko ainut joiden lapsi haluaa karata eikä pelkää mitään vaaroja, kuten autoja tms.
Huh...jo pelkkä kertominenkin helpotti hiukan : )
Huumorilla täytyy jaksaa vaan eteenpäin ja osaahan tuo poika olla vaan niin ihanakin : ) :heart:
Poikaa on kova karkailemaan eli meidän liikkuminen kodin ympärillä on todella hankalaa...En enää keksi millä saisin karkuun lähdöt loppumaan kun kaikki konstit joita tiedän niin oeln kokeillut..en ole lähtenyt heti perään vaan huudellut, että sisko ja äiti menee kotiin heippa ja uhkailu,kirsitys ja lahjonta myös käytetty. Eräänkin kerran mentiin läheisen päiväkodin pihalle leikkimään...300metrin matkalla poika karkasi 3 talon pihaan ja lopuksi kun sain pojan päiväkodin piha-aitauksen sisäpuolelle ja henkäsin...niin ei tarvinut kuin selkä kääntää niin poika oli portin ulkopuolella ja kaukana juoksemassa kotiin? päin.( Oli kuitenkin itse halunnut lähteä leikkimään sinne)
Kotona on myös välillä hankalaa, kun syötän vauvaa sohvalla niin poika saattaa vaan yhtäkkiä painua ovesta pihalle...Poika saa kaikki lukot auki...takaovessa meillä on lisäksi haka mutta senkin on jo tajunnut, että hakee tuolin ja kipuaa yläs avaamaan haankin. Täytyy varmaan etuoveenkin hankkia jonkinlainen haka tms. Käy jo ihan vauvaakin sääliksi, kun toista joutuu repimään tissiltä pois ja lähteä juoksemaan toisen perään.
Onneksi sentään pikku siskoa kohtaan on kiltti ja hellii ja hoivailee. Joskus kyllä huomaa, että hakee huomiota kaikenlaisella "pahanteolla" mutta sitäkin olen yrittänyt olla noteeraamatta.
Mutta kertokaa minulle, olenko ainut joiden lapsi haluaa karata eikä pelkää mitään vaaroja, kuten autoja tms.
Huh...jo pelkkä kertominenkin helpotti hiukan : )
Huumorilla täytyy jaksaa vaan eteenpäin ja osaahan tuo poika olla vaan niin ihanakin : ) :heart: