Uhmaikään neuvoja

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja InCase
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

InCase

Jäsen
29.09.2011
626
0
16
Kai tää sitä on, kun marraskuussa( nyt ikää 1v10kk) alkoi kunnon raivot tulemaan pienistä asioista. Millon en suostunut laittamaan toista kertaa muumia pyörimään, suihkusta piti lähteä, ruoan kanssa vettä eikä mehua...
Tai tää yleisin: ei uutta ruokaa ennen kuin edellinen on syöty. Esim tänä aamuna tarjosin omenaa kun sitä halus, kuorin, palottelin, tarjosin. Söi pöydän ääressä puolet ja joi laihaa mehua. Sit halus alas ja meni leikkimään. Nyt halus jotain jääkaapista, en tiedä mitä eikä osannut edes itse valita. Sanoin sit et syö omenan(puolet oli siis jäljellä) ensin niin annan sit mitä haluaa. Huutokohtaus ja heittäytyi maahan ja veti kädet puuskaan. Yritti repiä mua mukaan ja kielsin kiskomasta ja muistutin et omena syödään ensin. Sanoin kans et "sua harmittaa kun sä et saanu mitä sä halusit, mutta aina ei voi saada". Huusi huutonsa ja tuli pian hakemaan leikkuulaudalta omenan.

Menikö toi nyt ihan oikein? Olisko pitänyt tehdä toisin? Janokaan ei ollut kun kysyin, olisin tietty vettä tai maitoa antanut jos janoa olisi huutanut.

Tuntuu vaan että näitä raivoja tulee "liikaa" päivässä. Oman pään pitäminen ajatuksella et kyllä se oppii ja ei tule sitten mikään kauhukakara kun perustellusti pystyn kieltämään asiat, ei aina meinaa kestää. Huuto kun on niin jumalaton ja sitten kun repii, raapii ja joskus lyö...
Paljonko uhmakohtauksia normaalisti tulee päivässä?
Poika kun ei vielä puhu niin varmaan vaikuttaa kiukun voimakkuuteen?
 
Pidä vaan ap oma pääsi äläkä anna lapselle periksi. Pidä selvät ruoka-ajat ja niiden välissä ei napostella muuta, niin ruokakin maistuu paremmin. Miksi lapsi muuten juo vettä ruualla eikä maitoa? Jos lapsi raivoaa, niin pysy itse rauhallisena ja tyynenä. Selitit lapselle ihan oikein tuon omena-asian, joten ihan oikealla tiellä olet. Jaksamista!
 
Välillä juo vettä ja välillä maitoa. Kumminkin saa kalkkitabletin jossa d-vitamiini mukana.

Ehdotan yleensä pojan rauhoituttua halia ja pusua johon lähes poikeuksetta suostuu. Antaa siis suukon minulle ja minä hänelle. Ja joskus kun palaa pinna ja huudan niin anteeksi pyytäessäni poika taputtaa selkään ja silittää poskesta :) ihana kulta tuo on kyllä. Mutta nyt meni meillä mehu pannaan kun en jaksa väätää siitä kättä kun näkee purkin kumminkin pöydällä.

Ja sekin hieman mietityttää kun eihän tuo ole edes kahta ja saa silti nióin miellettömiä tunteen purkauksia.
 
Ei se sitä maagista kahta ikävuotta tarvitse että lapsi kokeilee :) Nyt lapsi on ehkä ennemminkin tahtoiässä, tahdotaan, tahdotaan niin hemmetisti, aina ei ihan tiedä mitä, miten sitä saisi, mutta tahdottava on! Uhmaiässä sitten tahdotaan, eikun ei sittenkään, ANNA TAKAISIN - en enää syö :laugh:

Mutta oikein mallikelpoisesti hoidettu tilanne! Olet vain itse varma asiastasi, sinä olet vielä toistaiseksi se, joka tietää paremmin, ja lapsi saa tästä hakemaansa turvaa. Joillain pienillä toimenpiteillä voi noita kohtauksia vähentää, mutta toisaalta aika aikaa kutakin :) Tsemppiä!
 
Ei se sitä maagista kahta ikävuotta tarvitse että lapsi kokeilee :) Nyt lapsi on ehkä ennemminkin tahtoiässä, tahdotaan, tahdotaan niin hemmetisti, aina ei ihan tiedä mitä, miten sitä saisi, mutta tahdottava on! Uhmaiässä sitten tahdotaan, eikun ei sittenkään, ANNA TAKAISIN - en enää syö :laugh:

Mutta oikein mallikelpoisesti hoidettu tilanne! Olet vain itse varma asiastasi, sinä olet vielä toistaiseksi se, joka tietää paremmin, ja lapsi saa tästä hakemaansa turvaa. Joillain pienillä toimenpiteillä voi noita kohtauksia vähentää, mutta toisaalta aika aikaa kutakin :) Tsemppiä!

Kiitos :)
Tuntuu vaan että tässä kohtaa jos väärin toimisin niin tapahtuis jotain peruuttamatonta ja lapsi olisi "pilalla".
 

Yhteistyössä