tyytymätön poika 9kk

Ennen melko aurinkoinen poika on muuttunut kitiseväksi ja itkeväksi.Missähän vika?Itkee syötettäessa, vaippaa vaihdettaessa ja välillä leikkiessä.Sylissä ei viihdy kauaakaan ja vaikuttaa hurjan levottomalta.Nukkuu sentään hyvin.Tosin peukkua syö nukahtaakseen.
Kylässä viihtyy hyvin ja myös, jos meillä käy vieraita, mutta kotona olo on pikkuiselle jostakin syystä kamalaa...Voiko oikeasti olla tylsistynyt?
Olen kuullut "vaativa" vauva temperamentista, muta voiko temperamentti muuttua yht`äkkiä?Alkaa pinna palaa, vaikka tätä on kestänyt vasta muutaman päivän.Miehelläkin on kesäloma, niin voi jakaa vastuuta, mutta raskaalta tuntuu ja miettii, mitähän on tehnyt väärin.Ihmetyttää myös, kun havaittavissa on selvästi uhmaa.Jos kieltää jotain, niin nousee kauhea huuto ja kapina.Eikös sen uhmaiän pitänyt alkaa vasta paljon myöhemmin..Mitähän tässä pitäisi tehdä?Ihan itkettää
Hampaita ei ole tulossa..Neljä hammasta on ja kaikista oli pientä kitinää, mutta ei mitään tähän verrattuna.

 

Tuota on siis kestänyt vasta pari päivää? ..jos hyvin käy, voi mennä ohi itsekseen. Ehkä poika on tulossa kipeäksi?

 

Kuullostaa ihan normaalilta lapsen kehitykseltä.Ei ne ikuisesti ole niitä tyytyväisiä äidin ja isän palleroita =) Alkavat tajuta jotain tuosta maailman menosta.
Välillä itketään ja välillä nauretaan,ainakin meillä =)
Eikä ne uhmat siitä ainakaan pienene
Kaksi lasta täällä =)

 

Kuullostaa ihan normaalilta lapsen kehitykseltä.Ei ne ikuisesti ole niitä tyytyväisiä äidin ja isän palleroita =) Alkavat tajuta jotain tuosta maailman menosta.
Välillä itketään ja välillä nauretaan,ainakin meillä =)
Eikä ne uhmat siitä ainakaan pienene
Kaksi lasta täällä =)

Kiitos tästä, mä olisin kyllä halunnu säilyttää haavekuvani.

Meillä tyttö melkein 10kk, ja on kyllä ollut nyt paljon tyytymättömämpi pari viikkoa. Oon kanssa ajatellut, että se on vaan joku vaihe. Kovasti hermostuu juurikin esim. kieltämisestä. Tosin tottelee silti, että on aika pientä uhma.

 

Täällä tyttö 7kk ja aivan samanlainen kuin aloittajan poika! Jatkuvasti kitisee millon mistäkin ja vaipanvaihto ja pukeminen vasta kamalaa onkin! Miten siitä onkin yht`äkkiä tullut niiiiiiin kamalaa??? :/ Välillä on kun aurinko ja reissussa ja sillon kun meillä on vieraita,on tosi hyväntuulinen mutta sit kun vaan ollaan niin sillon kitisee. Syöttäessä kitisee myös,maidon,puuron ja hedelmäsoseen syö kitinöittä mutta muuten yleensä kitisee. Meillä ootellaan hampaita,niitä on nyt 2kpl mutta tätä kitinää on ollu jo viikkoja joten ei johdu kyllä hampaista. Toki välillä on hyväntuulinen,etenkin aamusin että en usko että kipee olis mistään. Mä luulen että kyse on tylsistymisestä, sillä meillä ainakin ollaan tosi ilosia jos kokoajan tehdään jotain,etenkin uusia juttuja taikka mennään jonnekkin. Eilenkin kaupassa oikeen räkätti vieraille ihmisille. Sit pitäis myös olla seisovilteen kokoajan,ei haluis maata lattialla taikka istua ja jos ollaan sylissä niin mieluiten liikkeessä... On kyllä itelläkin hermo ja mielikuvitus tiukilla kun ei sitä kokoaikaa jaksa riekkua ympäriinsä että mukula ois tyytyväinen. Sais oppia jo konttaan niin vois itse painaa täysiä meneen minne huvittaa!

 

meillä kohta 9kk poika saman lainen..tuli joskus joku lappunen nestleltä tai jostain ja siinä oli että että onko vauvasi erilainen nyt (8kk) kuin 6kk? ja kerrottiin et iloinen lapsi voi olla yhtä myrskyä,koska vauvan minä kuva muuttuu ja hän ymmärtää että on muitakin olemassa kuin hän itse,ja eroahdistus on toinen..

 

Täällä on kans yks 10kk kiukkupussi.Mä oon kans oppinu tunnistaa hammaskiukut eikä tää oo sitä.Meilläkään ei oikeestaan sit ihan pikkuvauva ajan oo viihdytty juurikaan sylissä.Ja tosiaan kieltäminen saa aikaan hirveen raivarin kuten myös vaipanvaihto ja pukeminen. :kieh:

 

"Ihanaa" lukea että muillakin on näitä kiukkupusseja.. Oon tässä viimeajat myös mietiskelly mitä on tullu tehtyä väärin ku tuntuu että neiti (9,5kk) ei tykkää mistään! Ruoka maistuu ja unikin onnex suht hyvin, mutta kotona ollessa kyllästyy leikkeihinsä nopeasti ja sitten ryömii sinne missä olen ja roikkuu lahkeessa ja syliin pitäs päästä ja jos ei pääse ni kauheeta huutoa. Mutta kun yksinkertaisesti ei voimatkaan riitä kantaa reilu 10kg:sta kovin pitkään :headwall:
Rattaissa tykkää ihmetellä maailmaa ja kaupassa kärryissä istua, mutta koko ajan ei tuollaisiakaan ohjelmia ole tiedossa. Vierastaminen on ollu aika voimakasta jo pikkuvauvasta asti, milloinkohan helpottaa? Autossakaan ei hirmu hyvin viihdy, vissii niin tylsää vaan istua, vaikka lelujakin on tarjottu :|
Tuntuu että kaikilla kavereilla lapset on aina hymyileviä, kilttejä, seurallisia jne.. muttei meidän.. EHKÄ tää tosiaan joskus menee ohi

 

"Ihanaa" lukea että muillakin on näitä kiukkupusseja.. Oon tässä viimeajat myös mietiskelly mitä on tullu tehtyä väärin ku tuntuu että neiti (9,5kk) ei tykkää mistään! Ruoka maistuu ja unikin onnex suht hyvin, mutta kotona ollessa kyllästyy leikkeihinsä nopeasti ja sitten ryömii sinne missä olen ja roikkuu lahkeessa ja syliin pitäs päästä ja jos ei pääse ni kauheeta huutoa. Mutta kun yksinkertaisesti ei voimatkaan riitä kantaa reilu 10kg:sta kovin pitkään :headwall:
Rattaissa tykkää ihmetellä maailmaa ja kaupassa kärryissä istua, mutta koko ajan ei tuollaisiakaan ohjelmia ole tiedossa. Vierastaminen on ollu aika voimakasta jo pikkuvauvasta asti, milloinkohan helpottaa? Autossakaan ei hirmu hyvin viihdy, vissii niin tylsää vaan istua, vaikka lelujakin on tarjottu :|
Tuntuu että kaikilla kavereilla lapset on aina hymyileviä, kilttejä, seurallisia jne.. muttei meidän.. EHKÄ tää tosiaan joskus menee ohi

Meillä vähän sama juttu,ainoo että tyttö viihtyy vaunuissa tasan niin kauan kun vaunut liikkuu.Eli kaupassakin alkaa heti rutina jos ollaan paikallaan.Ja syliin kinuaa,mutta kun ottaa niin johan tuo kampeaa pois.

Meillä onneks ei vierasta juurikaan ketään eikä mitään.Mutta siis pinna on tytöllä lyhyt,pitäia koko ajan kehittää jotai uutta.Samaa leikkiä ei jaksa ku hetken.Meillä myös nukutaan oikeestaan paremmin kun hyvin,mutta toi syöminen on alusta asti ollu aika kausiluontosta .Ehkä tää tästä toisaan joskus helpottaa.Vaikka sitten kun tuo oppii kävelemään =)

 

samoja kuvioita meillä.. poika 9,5kk ja mikään ei tunnu olevan hyvin. kyllästyy nopeasti leluihinsa. syliin kun otaa, niin suoristaa itsensä ja kiljuu. seisottaa pitäisi (kaverin omasta mielestä) mutta kun kääntää varpaansa kippuraan ja tönöttää sitten niiden päällä!
meillä ei vielä ryömitä tai kontata että pyörii lattialla jonkun aikaa ja karjuu kun kyllästyy.
tosin meillä on tätä rumbaa ollut jo puolivuotiaasta asti.. :headwall:

 

tämmönen ns."valittaja" 8 kk .
pitäs olla toimintaa koko ajan

 

Peesaan edellisiä. :wave: Äidin pitää viihdyttää, kävelyttää ja aavistaa ennalta, mitä seuraavaksi halutaan... ikää 9kk. Pukeminen, vaipanvaihto jne. saa aikaa kitinää ja itkua, selkää ei saa kääntää eikä poistua huoneesta..

 

samoja kuvioita meillä.. poika 9,5kk ja mikään ei tunnu olevan hyvin. kyllästyy nopeasti leluihinsa. syliin kun otaa, niin suoristaa itsensä ja kiljuu. seisottaa pitäisi (kaverin omasta mielestä) mutta kun kääntää varpaansa kippuraan ja tönöttää sitten niiden päällä!
meillä ei vielä ryömitä tai kontata että pyörii lattialla jonkun aikaa ja karjuu kun kyllästyy.
tosin meillä on tätä rumbaa ollut jo puolivuotiaasta asti.. :headwall:

Meillä ei vieläkään ryömi tai konttaa mutta ei onneksi enää varvista ja siispä kävelytetään kun mummo siihen opetti :headwall:

 

Halleluja!! "Ihana" kuulla ! Meillä myös juuri puolivuotias poika ja tämä kaikki kuullostaa niiiiiiin tutulta... Kaikki äkäilyt alkoivat aivan yhtäkkiä! Pukeminen on kiukkua, riisuminen on kiukkua, pitkälleen laitto on kiukkua... onneksi poika kuitenkin jo ryömii ja nyt alkaa päästä vauhtiin, joten aavistuksen helpottaa. Silloin on hyvä kun on uutta tutkittavaa ja ihmeteltävää .

Kiitos vertaistuesta, tämä pelasti meidän päivän, mukava ettei ole yksin

 

Itsekkin ajattelin että sillo ku tyttö oppi ryömimään, että varmaan helpottaa toi kantaminen ja saa välillä oman rauhan ku hää varmaa tutkis paikkoja jne.. mutta ei se yleensä ainakaa tota ole!! Nyt toivosin, että lähtis jo kävelee, jospa se sit ei mankus syliin KOKO AJAN
Mutta semmosta haluaisin kysyä, että reagoitteko te muut aina lapsen kiukkuun tai miten nyt ikinä huutakaan?? Itse välillä yritän olla reagoimatta ku jos se on vaa sitä huomion hakemista.. mutta ei sekään kyl yleensä tilannetta helpota!
Kertokaa joku kauanko tälläinen vaihe kestää :headwall: ??? Yksilöitähän kaikki on ja epäilen että meilläkin hyvinkin temperamenttinen likka, mutta ois kiva jos ois edes hieman kilttiä jaksoa ennen uhmaikää