öp
Ollaan oltu yhdessä nyt kolmisen vuotta, lapsia ei ole, asutaan tosin samassa taloudessa. Muuten menee oikein mukavasti, mutta välillä tulee hetkiä, jotka johtavat onnettomiin tilanteisiin ja niihin ei tahdo löytyä ratkaisua. Hyvin tyypillinen esimerkki: tyttöystävä tulee töistä ja hänellä on jokin asia huonosti. Hän ei välttämättä sano, mikä on huonosti ja näissä tapauksissa homma kusee jo siihen. Tavallaan huomaan jo, että kaikki ei ole aivan hyvin, mutta silti jostain syystä mitä en itsekkään ymmärrä, en välttämättä mene aina kysymään, että mikä on hätänä. Jotenkin alitajuisesti ajattelen, että se pelkkä kysyminen johtaa johonkin riitaan kun tyttöystävä on jo muutenkin pahalla tuulella, mutta se tuskin pitää paikkaansa. En tiedä mistä olen sellaisen saanut päähäni. Huomaan, että jokin asia saattaa olla huonosti, mutta jostain syystä en siihen puutu. Olen helvetin huono puhumaan ihmisille muutenkaan. Kun erittäin hyvän kaverini äiti kuoli pari vuotta sitten, sanoin vain hänelle: "No... no voihan helvetti." En osaa jotenkin vain sanoa mitään. Omassa elämässänikin on ollut kuolemaa sun muuta onnetonta, joten periaatteessa osaan kyllä varmasti samaistua, mutta en vain osaa sanoa tai tehdä mitään. Mistä se voi johtua? Se ei tosiaankaan johdu siitä, ettenkö haluaisi. Tunnen erittäin suurta rakkautta, mielenkiintoa ja myötätuntoa tyttöystävääni kohtaan (ainakin omasta mielestäni), mutta silti en osaa lohduttaa. Tyttöystävä siis luulee, ettei minua kiinnosta hänen asiat, eikä minua kiinnosta lohduttaa häntä, vaikka asia ei niin ole, en tiedä vian miten sen teen, siis osoitan kiinnostuneisuuteni tai lohdutan. Eikö tällainen kyky pitäisi olla jo ihan jokaisella ihmisellä vakiona? Olenko empatiakyvytön vai narsisti, vaiko vain idiootti? Kenties niitä kaikkia? Olen toki hyvin vähäpuheinen mies jo muutenkin; meidän perheessä ei lapsena paljon tunteista puhuttu ja heikkoutta ei näytetty. Uskon, että se on tavallaan nyt kostautunut. Mitä minun pitäisi tehdä vai onko tehtävissä mitään? Joka ikinen riita mitä meillä on ollut johtaa aina tähän samaan tilanteeseen tai alkaa siitä. Nyt pikkuhiljaa tyttöystäväkin on huomannut sen, enkä oikeasti enää tiedä kauanko hän sitä jaksaa ennenkuin heittää minut kartanolle. Miten minun tulisi muuttaa omaa käytöstäni.