Tyttö taas hukassa

[QUOTE="ellinoora";21962298]Ei ole aina kyllä kasvatuksesta kiinni jos on huonosti asiat!Iselläni 13vuotias aloitti karkureissut,aina olin etsimässä,sukulaiset ja ystävät atsivät myös ja tietysti ilmoitin aina poliisille siis katoamisilmoitushan asiasta kuuluu tehdä!Lapseni teki karkureissujaan n.vuoden ajan,sinä aikana hänet sijoitettiin nuorisokotiin,josta hän tietenkin jatkoi karkureissujaan.Terapioissa ja palavereissa on istuttu,on ollut tosi raskasta,tätä en ikinä toivoisi kenellekään![/QUOTE]

Poliisille ilmoitin. Katoamisilm. voi tehdä vasta maanantaina. Mutta nyt jo etsivät.

 

löytykö?

 

löytyks sitä?

 

Tuli ihan omat nuoruusajat mieleen.

Kauheaa vanhempien syyttelyä, paskat sanon minä. Ootteko te kaikki muut täällä ollu tosiaan niin kalkkiksia, että olitte viikonloput nätisti kotona pyörittelemässä peukaloitanne? Meidän nuoruudessa sellaiset tyypit oli poikkeuksia.

 

En ole mikään löysä! Olen jopa laittanut oven takalukkoon ja avaimet pois. Olis pitänyt tehdä eilen samoin. Isänsä ei ole millään tavalla mukana kasvatuksessa.

Häh?oudot sun kasvatus periaatteet.Just tuo ketoo sun löysyydestä;on helpompi laittaa ovi lukkoon ja ottaa avaimet pois,kun olla AIKUINEN ja pistä se lapsi kuriin! Monestihan väsymysen;jaksamisen tms syyn takia aikuinen jättää alaikäisen heitteille ja toimii juuri tavallasi.

 

Kyllä se routa porsaan kotiin ajaa. Ei tehoa puheet eikä saarnat, kokeiltu on. Iteppähän vastaa seurauksista jos jotain käy.

"Itseppähän vastaa seurauksistaan jos jotain käy"???Haloo???Kyllä sinä huoltajan vastaat aina alaikäisen kasvattamisesta.Turha syyllistää omaa lastaan.Ehkäpä teidän ongelma on juuri siinä että puhuessasi tyttärellesi syyllistät aina hänet ja luultavasti vedät siihen vielä juoppo isänsäkkin mukaan.Kun sinun pitäisi olla aikuinen,vastuullinen,puhua asiallisen järkevästi ja TAJUTA ETTET VOI KAATAA SYYTÄ LAPSEN NISKAAN JOS EPÄONNISTUT KASVATUKSESSA!se on ihan sinun oma moka.Nyt valitset toisen linjan ja rupeat rakentamaan luottamusta.

 

Isolla kädellä joo, tekis mieli antaa, mutta kun siitä saa syytteen!! Selkäsaunaa se on vailla, tiedän sen. Olen senverran kypsynyt tuohon temppuiluun, etten jaksa. Monta kertaa olen ajellut ja ettinyt ja löytänyt. En enää jaksa.

Väkivalta tulee kun järki loppuu.Sinulle on tainnut käydä näin.Ihan toivon että tyttäresi itse hakeutuisi lastensuojeluun ja pääsisi asumaan nuorisokotiin,jossa olisi läsnäolevia aikuisia.
Sinä et ole nimittäin missään muotoa hyvä äiti,enkä soisi kenekään käsrivän sinusta.

 

[QUOTE="ellinoora";21962298]Ei ole aina kyllä kasvatuksesta kiinni jos on huonosti asiat!Iselläni 13vuotias aloitti karkureissut,aina olin etsimässä,sukulaiset ja ystävät atsivät myös ja tietysti ilmoitin aina poliisille siis katoamisilmoitushan asiasta kuuluu tehdä!Lapseni teki karkureissujaan n.vuoden ajan,sinä aikana hänet sijoitettiin nuorisokotiin,josta hän tietenkin jatkoi karkureissujaan.Terapioissa ja palavereissa on istuttu,on ollut tosi raskasta,tätä en ikinä toivoisi kenellekään![/QUOTE]

Tässä ketjun tapauksessa kyse on minusta enemmän tämän äigin kamalasta asenteesta tyttäreensä.Joka ei siis tue millään muotoa "kuntoutumista".

 

Eli sinun tapasi on selittää kaikki vanhempien syyksi? Eikö 16-vuotiaan pitäisi kuitenkin jo osata jonkin verran toimia omin päin? Ei tässä ap ole vielä edes kertonut tietääkö tai epäileekö tietävänsä missä tyttö on.

Tällä palstalla on paljon ristiriitaisuuksia. Kuten nyt tämä tapaus. Yhtäältä monet kertoo "aikuistuneensa" ja muuttaneensa pois kotoa jo 16-vuotiaana. Monet on alle 18v. saaneet ekan lapsensa, mikä tuntuu olevan täysin hyväksyttävää ja jopa suositeltavampaa kuin yli 40-vuotiaana lapsen hankinta. Nyt sitten, kas kummaa, haukutaan äitiä, jonka 16v. on kadoksissa viikonlopun.

Tosi asiahan on kuitenkin että koti opettaa mallit,keskustelutavat jne.Sitä työtähän me teemme lapsen kanssa ensimmäiset 12-15vuotta.Sitten kuinka hyvin olemme rakentaneet luottamuksen,opit se näkyy kaikessa. Kodin arvomaailmat näkyy kavereiden valinnassa jne.Yksinkertaisissa pienissä asioissa kaikki tekemämme kasvatustyö näkyy.Jos lapsi "erehtyy" väärää kaveriseuraan,hän on myös oppinut mitä siitä seuraa omassa perheessä.Jokainen perhe on siis omanlaisensa. Ikävä kyllä teinivuosien ongelmien ratkomisessa sitten näkyy kasvatukseen käytetty aika/läsnäolo.

 

[QUOTE="Minea";21963610]Tosi asiahan on kuitenkin että koti opettaa mallit,keskustelutavat jne.Sitä työtähän me teemme lapsen kanssa ensimmäiset 12-15vuotta.Sitten kuinka hyvin olemme rakentaneet luottamuksen,opit se näkyy kaikessa. Kodin arvomaailmat näkyy kavereiden valinnassa jne.Yksinkertaisissa pienissä asioissa kaikki tekemämme kasvatustyö näkyy.Jos lapsi "erehtyy" väärää kaveriseuraan,hän on myös oppinut mitä siitä seuraa omassa perheessä.Jokainen perhe on siis omanlaisensa. Ikävä kyllä teinivuosien ongelmien ratkomisessa sitten näkyy kasvatukseen käytetty aika/läsnäolo.[/QUOTE]

ihme kakan jauhantaa taas.täällä on kaikkien kilttien lapsien äitit neuvomassa miten hankalan teinin kanssa vika on tietysti kotioloissa.minä olin teininä karkaileva nuori.kotiin en ilmotellut tuloja en menoja.kuriin koittivat saada,mutta ei onnistunut.jos eivät antaneet rahaa,varastin.jos laittoivat arestiin karkasin.
en ollut ainoa lapsi,meitä oli kolme, en esikoinen,olin vaan kaikista hankalin.meillä oli kotiin tulo ajat samat kuin useimmilla kavereilla eli ei mitään nihkeilyä vanhempien suunnalta, mutta minua ei houkuttanut niitäkään noudattaa.tai mitään muutakaan sopimuksia.
ap jaksuja jatkossa,kyllä se joskus helpottaa.

 

Voimia! Perhe-elämä osaa olla haastavaa. :hug:

Aina jaksan ihmetellä, miksi julkisessa / yleisessä keskustelussa ei panosteta enemmän vanhempien tukemiseen, ohjaamiseen ja hyvien kokemusten sekä neuvojen jakamiseen? Syyttelystä ei ole kenellekään mitään apua (paitsi ehkä "syyttäjä" saa itselleen siitä paremmuuden / ylemmyyden kokemuksia?)

 

Minulle ei kalskahtanut korvaan mikään muu, kuin että 16v. tyttö liikkuu samoissa piireissä, joissa isänsä liikkuu? Siis oliko tämä vertauskuvallista, vai liikkuuko tyttö oikeesti samojen alkoholistien kanssa?

Tyttö ei ole hänen isänsä, hän on täysin eri ihminen. Älä näe häntä väärin. Toisaalta... hän on jo 16-vuotias lukiolainen. Aika iso jo, minusta aika vanha karkailemaan. Luulisi osaavan jo ottaa vastuun itsestään jossakin määrin.

Minulla ei ole teini-ikäistä lasta eikä siis mitään kokemusta tuosta ajasta. Mutta muista, ihminen sinäkin vaan olet, ei kukaan jaksa ikuisesti. On varmaan raskasta. Voisin itse kokeilla samanlaista "välinpitämättömyyttä" hetken aikaa, ettei anna sitä huomiota mitä tyttö hakee. Selitä hänelle, ettet enää jaksa. Selitä, miten käy jos elämä karkaa käsistä viinan takia ym. Selitä, että tytöllä on oma vastuu elämästää. Hän on pian aikuinen ja hänen pitää elättää itse itsensä. Uskon, että sinulla on homma hanskassa ja tunnet lapsesi. Tsemppiä

 

Itse olin samanlainen nuori 14-16v,saatoin lähteä perjantaina ja tulla sunnuntai-iltana kotiin. En tehnyt mitään suurempia tyhmyyksiä tuolloin,paitsi kaljaa vähän tuli juotua,kavereiden kanssa hengailtiin vain jossain ja ihastuksen lähellä oli pakko olla. Vanhemmista tämä ei todellakaan johtunut,kunnon perhe oli,kaikkensa yrittivät,oli kotiarestia-karkasin,todella huolissaan aina olivat. Sitä vaan meni,eikä paljon muita ajatellut. Oman lemmikin katoaminen herätti tajuamaan,mikä huoli ja hätä voi olla kun ei yhtään tiedä missä on ja onko jotain sattunut. Kyllä,olin ajattelematon.

 

ihme kakan jauhantaa taas.täällä on kaikkien kilttien lapsien äitit neuvomassa miten hankalan teinin kanssa vika on tietysti kotioloissa.minä olin teininä karkaileva nuori.kotiin en ilmotellut tuloja en menoja.kuriin koittivat saada,mutta ei onnistunut.jos eivät antaneet rahaa,varastin.jos laittoivat arestiin karkasin.
en ollut ainoa lapsi,meitä oli kolme, en esikoinen,olin vaan kaikista hankalin.meillä oli kotiin tulo ajat samat kuin useimmilla kavereilla eli ei mitään nihkeilyä vanhempien suunnalta, mutta minua ei houkuttanut niitäkään noudattaa.tai mitään muutakaan sopimuksia.
ap jaksuja jatkossa,kyllä se joskus helpottaa.

Niin,no,joissakin tapauksissa lapsi on vaan tyhmempi,niin kuin luultavasti sinun tapauksessa.
Ja silloin ei vanhemmat voi tuijottaa ikää kotiintulo aikoja ym määritättäessä vaan älykkyyttä

 

Tuossa oli asiaa aiemmin vanhempien esimerkistä vaikutuksena lapseen, sai ajattelemaan myös omaa vanhemmuuttani. Itselläni oli lapsena paha murkkuikä, mutta siinä vaiheessa, kun muu porukka alkoi vetämään huumeita, minä sanoin EI ja menin lukioon ja sitä kautta yliopistoon ja minusta tuli oikein kunnollinen perheenäiti.

Muistan sen hetken kuin eilisen. Silloin muistin vanhempien esimerkin, ovat olleet urheilullisia ja juoneet vähän alkoholia ja tehneet työnsä hyvin, muistin heidän arvonsa ym. Esimerkillä on väliä, lapsi on peili. Säännöt ilman esimerkkiä ovat epäjohdonmukaisuutta.

Sitä en tiedä mihin ap:n lapsi reagoi. On myös surullista, jos isä on luovuttanut. Teinin kanssa moni äiti voi ylikuormittua ja syyllistyä, vaikka kaikkensa tekisi. Itselläni lapset ovat pieniä, mutta huomaan heidän tarvitsevan isän sanaa. Itselläni ei ole samanlaista auktoriteettia vaikka kuinka jäkättäisin.

 

tuliko tyttö yöksi kotiin? jaksuja sinne!!

 

[QUOTE="ellinoora";21962369]Niin lisään vielä,että tein itse lapsestani lastensuojeluilmoituksen ja vaadin päästä heidän juttusille.Kävin myös lapseni kanssa kriisipäivystyksessä ja pyysin aina huumeseulat+puhallustestin.Sinun kannattaa ehdottomasti hakea apua itsellesi ja tyttärellesi![/QUOTE]

Suosittelen myös tyttö pitää "pysäyttää"

 

Kyllä perhe tarvii apua, kun ei omat voima riitä.

Toivottavasti mulle ei koskaan tule mieleen ajatus käännyttää sinne mistä on tullutkin; kotiin pitäs aina voida kumminkin tulla. Jos pois käännytetään niin sit on peli menetetty lopullisesti.

 

Mulla on yksi tuttu, joka teini-iässä teki juuri noita katoamistemppuja, kapinoi kaikkea vastaan, teki jopa abortin (josta hänen äitinsä ei tiedä tänäkään päivänä) ja naisella kuitenkin nyt ikää jo lähemmäs 40 kymppiä. Hänellä itsellään nyt kolme lasta.

Kun kysyin mitä silloin toivoit, että vanhempasi olisivat tehneet tai miten käyttäytynyeet, haän vastasi ettei sillä olisi ollut mitään merkitystä, koska halusi vaan jostain syystä kapinoida kaikkea vastaan ja tuottaa hämmenystä.

Aina ei todellakaan ole vikaa vanhemmissa tai kasvatuksessa. Joskus vaan tulee nuorelle niin kova kapinahenki ettei tosikaan.

Näin tämä tuttavanikin sanoi, kotona kaikki ihan ok, ei mitään kärhämöitä ei muutakaan.

 

Mulla on yksi tuttu, joka teini-iässä teki juuri noita katoamistemppuja, kapinoi kaikkea vastaan, teki jopa abortin (josta hänen äitinsä ei tiedä tänäkään päivänä) ja naisella kuitenkin nyt ikää jo lähemmäs 40 kymppiä. Hänellä itsellään nyt kolme lasta.

Kun kysyin mitä silloin toivoit, että vanhempasi olisivat tehneet tai miten käyttäytynyeet, haän vastasi ettei sillä olisi ollut mitään merkitystä, koska halusi vaan jostain syystä kapinoida kaikkea vastaan ja tuottaa hämmenystä.

Aina ei todellakaan ole vikaa vanhemmissa tai kasvatuksessa. Joskus vaan tulee nuorelle niin kova kapinahenki ettei tosikaan.

Näin tämä tuttavanikin sanoi, kotona kaikki ihan ok, ei mitään kärhämöitä ei muutakaan.

Sama täällä,kotiolot on minulla olleet aina mitä parhaimmat. Mutta olin kapinallinen nuori,karkailin ihastuksen luo, join ja poltin. Mitään syytä en osaa sanoa muuta kuin vastustamaton halu kapinoida. Vieläkin olen ihminen joka kapinoi kaikkea vastaan, en toisin noin kuin teininä minulla lapsia ja mies, alkoholiin en ole vuosiin koskenu ja olemme ihan normiperhe.. muistan vaan selvästi tuon nuoruuden"kapinoinnin palon ja huuman".

 

Kyllä oli kauheaa luettavaa nuo jotkut Minean viestit!Siinä on keinot aika vähissä jos nuori karkailee,et varmasti ymmärrä tätä asiaa jos et ole itse sitä kokenut.Kaikkia lapsia ei vain saa kuriin ja järjestykseen puhumalla,kyllä se on ihan mukava laittaa ovi takalukkoon,että saa yönsä nukkua!Ja nuorisokodista vielä sen verran,että sieltähän voi toki myös poistua,eikä ne ihmiset siellä välttämättä ole mitenkään asiansa osaavia vaikka ammattilaisia ovatkin.Voivat olla tosi nuoria eikä mitään käsitystä lasten kasvatuksesta.Minun lapsellani oli ainakin ihan karsea paikka mihin meni asumaan.Ei mitään "sääntöjä" tai kuria,onneksi sain hänet toiseen paikkaan jossa toimitaan ihan normaalilla "maalaisjärjellä".