Tyttö onkin sitten keskivaikeasti kehitysvammainen

Täytyy myöntää että oli yllätys saada kuulla testitulokset. Oltiin varauduttu siihen että joko vahvistetaan vihdoin se lievä kehitysvamma tai sekin jää saamatta. Olikin sitten noin.

Nyt jään jo miettimään onko sitä tullut vaadittua välillä liikaakin "normaalia" käytöstä ja taitoja tuolta lapselta...
 
"mii"
Onko tieto helpottava vai ahdistava? Oon itse näkövammaisen lapsen äiti ja muistan miten sekavia ja ristiriitaisia tunteita sitä kävi läpi kun dg:n sai. Toisaalta vahvistus omille aavistuksille toisaalta kamalan lopullista tjtn.
Voimia sulle joka tapauksessa :hug:
 
"vieras"
Anteeksi jos tämä kuulostaa tyhmältä kysymykseltä, mutta ihan mielenkiinnosta.. Kun teillä muistaakseni on 3 lasta, joista kaksi on erityislapsia niin onko teillä joku geeniperimävirhejuttu vai onko pelkkää sattumaa?
Ja voimia arkeen toivotan!
 
"vieras"
Oho! Varmasti yllätys. :hug: Tsemppiä jatkoon. Muista, että sama lapsi se on edelleen.

Mutta miten tuon diagnoosin kanssa kesti noin kauan? Onko epäilyä lievästä kehitysvammasta ollut pitkään vai miten ja milloin tämä ilmeni? Nyt on ihan tavallisessa eskarissa?
 
[QUOTE="mii";27930703]Onko tieto helpottava vai ahdistava? Oon itse näkövammaisen lapsen äiti ja muistan miten sekavia ja ristiriitaisia tunteita sitä kävi läpi kun dg:n sai. Toisaalta vahvistus omille aavistuksille toisaalta kamalan lopullista tjtn.
Voimia sulle joka tapauksessa :hug:[/QUOTE]

Kiitos! Lähinnä hämmentävä, olin tosissaan odottanut lievempää. Toisaalta, ei tuolla niin merkitystä ole. Käytännössä helpottaa asioita erityiskouluoikeuden, kouluun tarvittavien resurssien, hoitotuen yms saamista. Eikä se nyt lasta tietty muuta, hänellä ollut lapsuusiän autismi-diagnoosi jo 3v ikäisestä ja sen takia vaikea arvioida lapsen taitotasoa.
 
kehitysvammaisen pojan äiti
Meillä on 9v poika joka sai lievä älyllinen kehitysvammaisuus diagnoosiksi 7 -vuotiaana. Siihen asti diagnoosi oli laaja-alainen neurologinen kehityshäiriö. Itselläkin on koko ajan se pelko, että muuttuuko keskivaikeaksi kehitysvammaksi. Lisäksi autistiset piirteet, dyspraksia, TIC-oireita ym. Muistattehan etsiä vertaistukea. Ensitietokurssit ja sopeutumisvalmennuskurssit ovat todella antoisia
 
[QUOTE="vieras";27930724]Anteeksi jos tämä kuulostaa tyhmältä kysymykseltä, mutta ihan mielenkiinnosta.. Kun teillä muistaakseni on 3 lasta, joista kaksi on erityislapsia niin onko teillä joku geeniperimävirhejuttu vai onko pelkkää sattumaa?
Ja voimia arkeen toivotan![/QUOTE]

Geenipuoli tutkittiin aikanaan ja sieltä ei löydy "virhettä". Toki autismi kulkee suvussa joten sen puolesta on tietty perinnöllistä vaikkei meidän kummankaan suvuista löydy muita autisteja. Isoveljen down taas on ihan sattumaa.

Niin ja lapsia on itseasiassa neljä, kuopus juuri 2kk ikäinen. :)
 
"vieras"
Geenipuoli tutkittiin aikanaan ja sieltä ei löydy "virhettä". Toki autismi kulkee suvussa joten sen puolesta on tietty perinnöllistä vaikkei meidän kummankaan suvuista löydy muita autisteja. Isoveljen down taas on ihan sattumaa.

Niin ja lapsia on itseasiassa neljä, kuopus juuri 2kk ikäinen. :)
No on sulla sitten vilskettä, onnea vaan lapsista. :)
 
  • Tykkää
Reactions: Madicken04
[QUOTE="vieras";27930731]Oho! Varmasti yllätys. :hug: Tsemppiä jatkoon. Muista, että sama lapsi se on edelleen.

Mutta miten tuon diagnoosin kanssa kesti noin kauan? Onko epäilyä lievästä kehitysvammasta ollut pitkään vai miten ja milloin tämä ilmeni? Nyt on ihan tavallisessa eskarissa?[/QUOTE]

Kehitysviivettä on ollut aika pienestä, mutta se meni alkuun tuon autismin piikkiin. Nyt siis kolmatta kertaa jo testattiin kehitysvamman osalta ja nyt vasta sai diagnoosin.

On kuitenkin aloittanut jo eskarin erityiskoulussa tuollaisella tilapäisluvalla, autismin ongelmat ja kehitysviive katsottiin sellaisiksi ettei pärjäisi normaalikoulussa.
 
"vieras"
Siis MONTAKO lasta sun pitää tehdä, kun on odotettavissa tätä? Kristallipalloahan sulla ei ole, mutta jo kahden ensimmäisen jälkeen olisin pidättäytynyt lisääntymästä.
 
[QUOTE="muimui";27930749]mielenkiintoinen keskustelu. ikävää kuultavaa. miten tämä kolmas terve lapsi pärjää joukossa? tunteeko jäävänsä paitsi huomiosta?[/QUOTE]

Tuo 2v on onneksi tuollainen "vahva persoona", näin hyvällä tavalla. Osaa kyllä pitää puolensa ja hakea huomionsa vaikka onkin ns helppo lapsi. Isojen ollessa koulussa tai viikonloppuhoidossa pyritään antamaan pienemmälle sitten paremmin sitä omaa aikaa ja tekemistä. 1-2kertaa viikossa uimaharrastuksesta olen pitänyt kiinni aina kun vain mahdollista, äiti-tytär-aikaa nytkin kun on uusi vauva tullut. :)
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";27930806]Siis MONTAKO lasta sun pitää tehdä, kun on odotettavissa tätä? Kristallipalloahan sulla ei ole, mutta jo kahden ensimmäisen jälkeen olisin pidättäytynyt lisääntymästä.[/QUOTE]

Ne kaks viimistä taas kun taitaa olla terveitä niin miksi ihmeessä olisi pidättäytynyt lisääntymisestä?
 
kerroit
Voimia ja jaksamisia vaikka uutiset ei ohan parhaita mahdollisia ollutkaan. Niin kuin joku jo sanoi,e ttä musta sämä ihana tyttö se on oli diagnoosi mikä tahansa. ja vaatinutko liikaa? jos niin,niin onko se välttämttä ollut haitaksi

Kerroit,että sinulla on neljä lasta. Onko sinulle ensin sytnynyt sairaat lapset vai onko tullut sekaisin. Anteeksi uteluni ja ei tiettty tarvitse vastata jos tuntuu epäsopivalta kysymykseltä
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";27930806]Siis MONTAKO lasta sun pitää tehdä, kun on odotettavissa tätä? Kristallipalloahan sulla ei ole, mutta jo kahden ensimmäisen jälkeen olisin pidättäytynyt lisääntymästä.[/QUOTE]

Tuolla ajattelutavalla monta tervettä lasta jäisi syntymättä. Tunnen esim. perheen, jossa on "vain" 2 lasta, koska yksi on vaikeasti kehitysvammainen. Monesti, kuten Madickenin tapauksessakin diagnoosin saanti kestää kauan. Niin tälläkin tuttavaperheellä. Eivät olleet huomanneet mitään hälyttävää, ekasta lapsesta kun oli kyse. Terve kuopus syntyi alle kaksi vuotta esikoinen jälkeen. Vasta sen jälkeen huomattiin, ettei esikoinen olekaan ns. normaali. Eivät olisi toista hankkineet, jos diagnoosi olisi tullut aiemmin. Nyt ovat tietenkin onnellisia molemmista lapsista.
 
Voimia ja jaksamisia vaikka uutiset ei ohan parhaita mahdollisia ollutkaan. Niin kuin joku jo sanoi,e ttä musta sämä ihana tyttö se on oli diagnoosi mikä tahansa. ja vaatinutko liikaa? jos niin,niin onko se välttämttä ollut haitaksi

Kerroit,että sinulla on neljä lasta. Onko sinulle ensin sytnynyt sairaat lapset vai onko tullut sekaisin. Anteeksi uteluni ja ei tiettty tarvitse vastata jos tuntuu epäsopivalta kysymykseltä
Niin, toisaalta olisi ehkä virhekin tuudittautua liikaa kehitysvammaan ja siihen ettei lapsi kuitenkaan pysty siihen tai tähän. Rajoittaa noin mahdollisuuksiaan. Jotenkin sitä on mielessään välillä ollut niin turhautunut toisen toimintaan, tekemisiin ja tekemättä jättämisiin ja pistänyt monia asioita ihan temppuilun piikkiin. Nyt jää miettimään onko lapsella oikeasti ollut resurssejakaan siihen toimintaan mitä olen häneltä odottanut, hämmentävää...

Kaksi vanhinta on autisteja. Nuoremmat tosin vasta 2v ja vauva eli sinänsä ei voi vielä mitään vannoa. Toivotaan tietysti parasta että heidän kanssaan kaikki jatkuu normaalisti.
 
"vieras"
Saanko kysyä missä vaiheessa kahden vanhimman lapsenne kohdalla on epäilty kehitysvammaa? Onko huomattu heti syntymän jälkeen vai vasta myöhemmin? (Ei ole pakko vastata jos et halua). Voiko esim. autismin huomata jo pienestä lapsesta?
 
"Vieras"
Miten lapsesi kehitysvamma ilmenee? (Anteeksi uteliaisuuteni, ei ole tarkoitus tungetella joten tietenkään jollet halua vastata, ei ole pakko.) Paljon voimia sinne, ihanaa kuitenkin että teillä neljä lasta on ja kaksi heistä terveitä! :)
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";27930869]Tuolla ajattelutavalla monta tervettä lasta jäisi syntymättä. Tunnen esim. perheen, jossa on "vain" 2 lasta, koska yksi on vaikeasti kehitysvammainen. Monesti, kuten Madickenin tapauksessakin diagnoosin saanti kestää kauan. Niin tälläkin tuttavaperheellä. Eivät olleet huomanneet mitään hälyttävää, ekasta lapsesta kun oli kyse. Terve kuopus syntyi alle kaksi vuotta esikoinen jälkeen. Vasta sen jälkeen huomattiin, ettei esikoinen olekaan ns. normaali. Eivät olisi toista hankkineet, jos diagnoosi olisi tullut aiemmin. Nyt ovat tietenkin onnellisia molemmista lapsista.[/QUOTE]

No totta helvetissä SINÄ tunnet, just joo ja joopa joo..
 

Yhteistyössä