Tyttö 1v7kk ja ollut jo KUUKAUDEN todella kiukkuinen!!

Alan olla epätoivoinen, kun tyttömme on nyt kuukauden päivät ollut ihan mahdoton ja joka päivä ihan hirveetä raivoomista mm.vaipan vaihdosta,pukemisesta, syömisestäkin välillä!!! Nukkumaan laittokin oli ennen helppoa, senkun vei sänkyynsä ja se siitä. Nyt pitää nukuttaa ja yölläkin yleensä herää itkemään eikä rauhoitu ennenkuin pääsee vanhempien väliin Ja vanhemmat ei sit enää tahdo saada nukuttua kun tyttö kova kääntyilemään ja potkimaan :headwall:
ONKO MUILLA VASTAAVANLAISTA OLLUT TÄMÄN IKÄISENÄ? ONKO TÄMÄ JOKIN VAIHE VAIN JA KUINKA KAUAN MAHDOLLISESTI KESTÄÄ?

 

Voi Kisu :hug: Kurjaa kun ei tiedä mikä toisella mättää! Kävittekö lääkärissä, eli mahdollinen sairaus (esim. se korvatulehdus) on poissuljettu? Onko nyt hampaita tulossa, kulmurit ja poskarit voivat tehdä tosi kipeää, vaikka muut hampaat olisivat tulleet helposti. Onko ruokavaliossa ollut muutoksia? Mites niiden uusien taitojen kanssa, voisiko kiukuttaa kun melkein osaa jotain mutta sitten ei osaakkaan? Mites nukkuminen?

Sitten on tietty uhmaikä, se voi tulla toiselle kovana minä itte vaiheena (ja tyhmä äiti ei tajuuuuu!). Meidän tyttärillä ei ole vastaavaa ollut tähän mennessä. Mä en esikoisella muutenkaan ole mitään uhmista havainnut, olen tainnut päästä helpolla :heart:

Toivottavasti teillä pian helpottaa, onneksi kesä ja kesälomat ovat ihan nurkan takana, uhmiksen kanssa helpottaa jos itse pääsee välillä jotain harrastamaan =)

 

MINNAMAMMA: Ei olla tyttöä vielä lääkärissä käytetty, katsotaan vielä vähän aikaa, josko rupeis helpottamaan, mutta tosiaan reilu KUUKAUSI nyt tälläistä ollut. Tyttö kuitenkin nukkuu yönsä hyvin, joten sen puoleen tuo korvatulehdus vähän tuntuis oudolta. Kuinkahan kauan tälläistä pitäisi katsoa? Tuntuu kyllä että uhmaa taitaa olla kuitenkin, sillä kyläpaikoissa kuitenkin käyttäytyy hyvin
Noita hampaitakin olen yrittänyt kurkkia, mutten ole havainnut niitäkään olevan tulossa.
Toivon tosiaan että alkaisi helpottaa, harmittaa kun mieskin oli juuri talvilomalla ja hänelläkin koko loma taisi mennä tyttöä komentaessa

 

Meillä tuo alkoi noihin aikoihin ja on jatkunut oikeesti 1,5vuotta. Psykologilla käydään...

 

No, todennäköisesti se on uhmaa B) Hyvä että tytölle kehittyy oma tahto, sitä tarvitaan tässä maailmassa B) Pitkittynyt korvatulehdushan voi muuttua liimakorvaksi, eli periaatteessa korvatulehdus VOI kestää kuukauden, mutta kun teillä ei ollut ollut nuhaa tms. niin on se kyllä aika epätodennäköistä. Jos päädytte korvia tarkastamaan, ja jos teillä on vakuutus niin menkää suoraan korvalääkärille.

Toivotaan että helpottaa pian. Jotkuthan sanovat ettei oikeastaan mitään varsinaista uhmaikää ole vaan vähän väliä tulee vaikeampia kausia, kun lapsi koettelee omaa tahtoaan ja sitä kestää sitten murrosikään asti

Eikös tällä saitilla ollut toinenkin avaus (ihan tässä ekalla sivulla) uhmiksesta?

Tsemppiä jokatapauksessa, toivottavasti (miehen) kesäloma tasoittaa tilannetta kun pääsee tekemään tavallisuudesta poikkeavia juttuja (retket, mökkeily, vierailut, ylipäänsä enempi ulkona oleilu =) )

 

Joo, tuota uhmaa mäkin toivon sen olevan!
No, itseasiassa neiti oli la-su välisen yön mummon ja papan hoidossa ja on neiti kyllä siitä saakka kun eilen hänet haettiin ollut ihmeen kiltti (koputtaa puuta)
Mummolla ei suostunut syömään mm.iltapuuroa (jonka aina syö suurella ruokahalulla) ja aamupuuron kanssakin oli tekemistä, mutta kun kotiin pääsi ni kyllä maistui ruoka eikä ole ruokailun kanssakaan venkoilut nyt yhtään. Yönkin nukkui kuin unelma, aamulla lähes klo 08:aan ja illalla kun nukutin häntä, ei mennyt kuin n. 5min. kun tyttö oli unessa, kun tähän saakka hyvä jos ½ tuntia riittänyt nukuttamiseen
Ja mummo sanoi, että neiti oli niin kiltisti koko ajan, joten se mitä meille tekee on selvästi uhoilua vaan :headwall: Saas nyt nähdä kuinka kauan tätä "kiltteyttä" nyt sitten kestää, mutta nautitaan nyt sitten tästä ajasta senkin edestä :heart:

 

Kyllä se siitä sitten suttaantuu, tuntuu että välilä näiden vaahtosammuttimen kokoisten kanssa on helpompaa ja välillä vaikeampaa Toivottavasti teillä koittaa nyt kesänkin kunniaksi helppo aika!

Meillä muuten esikoisen patti leikataan huomenna :x

 

Jaa, enpä ole 1v8kk kuopukseni hermoromahduksista = suoraa huutoa (ei siis itkua) puolikin tuntia, jos hommat eivät mene niin kuin herra haluaa, huolestunut. Oletan, että tällä lapsella on temperamentti, joka ilmenee em. tavalla. Käyhän se hermoille, mutta on huomattavasti helpompi kestää kuin jokin tuskainen itku tms. selittämätön hätä.

Isommat lapset ovat tuossa iässä olleet varsin säyseitä tapauksia, joten olihan se aikakin että tähän perheeseen saadaan vähän vastusta

 

Tulehan MINNAMAMMA kertomaan kuulumiset leikkauksesta ja miten pikkuinen siihen reagoi! Kaikkea hyvää teille siihen "koitokseen" :flower:
sau: Joo, olen huomannut meidänkin likassa tuota temperamenttia löytyneen vähän liiankin kanssa.. Ja onhan se niin, että kun on välillä niitä "kiukuttomia" päiviä, niin niistä saa kyllä puhtia kestää sitten näihin oikuttelu päiviin.

 

Esikoisen leikkaus eilen meni oikein hyvin kYmmeneltä ilmoittauduttiin sairaalaan ja leikkaus oli sitten klo 12.30 eli aika kauan oli kyllä esikko sitten syömättä ja juomatta (edellisillasta asti) kun oltiin leikkauslistan viimeisiä. Onneksi esikko on muutenkin sellainen tyyppi ettei ruoka (varsinkaan) aamusella maistu, kakkosen kanssa olisi voinut olla nälänhillintä hankalampaa. Muutenkin tollasen 4,5v:n kanssa on kyllä ihan eri asia odotella sairaalassa kuin pienemmän. Isompaa on niiiin paljon helpompi viihdyttää peleillä, piirtämisellä, saduilla ja videoilla. Tieysti isomman kanssa etukäteen joutuu siten enemmän käymään leikkausta läpi B)

Vähän esikoinen kitisi kun herätettiin nukutuksen jälkee, mutta puolessa tunnissa oli jo ihan oma itsensä (pienemmät lapset huuta täyttä kurkkua, aika pitkään leikkauksen jälkeen tokkuraista oloaan). Olenkin tullut siihen tulokseen että jos jotain nukutusta vaativaa operaatiota täytyy tehdä se kannattaa tehdä vauvalle tai sitten yli 3 vuotiaalle, 1-3v on varmasti kaikkein haastavin tapaus B) Kakkonenhan meillä putkitettiin nukutuksessa hänen ollessaan 7kk, hän selvitteli tokkuraista päätään rauhallisesti vain tissillä lupsutellen aj torkkuen :heart:

Onneksi on nyt operaatio ohi, toki haavan kanssa täytyy vielä olla varovainen ja teipit sekä uimakiletä on seuraavat 10vrk. Mutta ohi on :saint:

 

Hienoa, että kaikki meni noin hyvin!! Nyt on sekin jännitys teillä sitten takanapäin =)
Meilläkin on neiti jo KOLMATTA päivää suhteellisen kiltti, vaikka kyllä välissä vielä on havaittavissa uhmaa. Aina jos kysyy "vaihdetaanko vaippa" "onko nälkä" "mennäänkö nukkumaan" tms. ni aina vastaus on ei No, ehkä ei pitäisikään kysyä mitään, vaan tehdä niinkuin päivärytmiin kuuluu
Olen kyllä vielä ihan pulassa sen yöunille käymisen kanssa, kun luin, että lapsi pitäisi opettaa nukahtamaan itsekseen (kuten meillä ennen olikin) ja eilen kun yritin huoneesta lähteä ennen tytön nukahtamista, niin kauhea itkuhan siitä tuli! Onkohan tämä nukuttamishommakin nyt vain jokin vaihe, vai mitä pitäisi tehdä?? Unilelua tyttö ei ikinä ole huolinut, joten sellasestakaan ei turvaa saa nukahtamiseen.. Se on vaan niin, että nyt kun hänet on joutunut nukuttamaan ja jos hän yöllä sattuu heräämään, ni ei varmasti nukahda itsekseen enää uudelleen vaan itkee lohduttomasti ja ei lopeta ennenkuin pääsee sänkyymme. Viime yönä tosin mies sai neidin jonkin ajan kuluttua kannettua takaisin omaan sänkyynsä (kun oli taas herännyt kesken unien itkemään ja halusi meidän sänkyyn) ja tällä kertaa ei herännyt kantamiseen kuten yleensä.. nukkuikin sitten erittäin hyvin lähes 08:aan Tämän nukkumismysteerin kun tässä nyt vielä selvittäisi niin olisin tyytyväinen |O