Tyttären poikaystävä pakottaa tyttöäni yliopistoon

[Taru68]

Mun tytär kirjoitti vuosi sitten ja päätti pitää välivuoden, joka oli mun mielestä tosi hyvä juttu, koska hänellä ei ollu mitään hajua mitä tekis. Oli ihan hyvät paprut ja pääsi heti abina mukavaan duuniin, jossa nyt viihtynyt vuoden. Asuu vielä kotona, joka onkin hyvä, rahaa säästyy jne.

Viime kesänä oli silti saanu ammattikorkeepaikan tästä paikkakunnalta, mutta lykkäs niitä vuodella. No hänen poikaystävä sillon jo yritti saada hänet hakemaan yliopistoon, mutta ei siitä lukemisesta tullut mitään. Kävi hän silti pääsykokeissa muttei päässy.

No joulun jälkeen tää poikkis on taas alkanut painostamaan. No toisaalta se on ollu hyvä juttu, tyttö on tosiaan lukenu vaikka on töissäkin. Poika opiskelee ite Helsingissä ja on täällä vaan viikonloput, mutta nyt on kesätöissä täällä. Nyt on pääsykokeeseen enää 10 päivää ja nyt on kauhee tankkaus...

En tiiä kannattaako väkisin lähtee Helsinkiin yliopistoon kun kerran olis kumminkin varma paikka ammattikorkeessa. Siel olis lyhempi koulutus ja kun tyttärellä on jalka ovenvälissä paikalliseen firmaankin niin olis varmaan tosi mahdollista hyödyntää se koulutus täällä.

Noh, toivon silti että tyttö pääsee. Mut vaikka pääsis silti vois miettii että kannattaako mennä yliopistoon Helsinkiin vai AMK:hon täällä. Kouluun ois matkaa täällä muutama kilsa. Tietty varmaan muuttais omilleen jossain vaiheessa joka tapauksessa.

Mitäs mieltä te ootte. Onko sinne Helsinkiin (tai muualle) aina pakko ängetä vaikka kotikunnassakin olis hyviä vaihtoehtoja.

 

[vvvv]

No ihan se on kuule tyttäresi valinta. Tuntuu, että tässä sekä äiti että poikaystävä on tekemässä liian suuria päätöksiä toisen puolesta. Anna tytön itse päättää!!

 

[Vasenoikea]

Ja tyttö on aivan pyöriteltävissä.

 

["ritu"]

poika haluaa muuttaa tyttös kanssa yhteen Helsingissä

 

["vieras"]

Riippuu täysin alasta mitä aikoo lukea, sekä yliopistosta että ammattikorkeasta löytyy aloja, joilta ei työllisty tai työllistyy pienipalkkaisesti.

 

["hmm"]

Nyt otat askeleen taaksepäin, on kyse tyttäresi omasta elämästä, ei sinun. Toteat tytölle että tekee miten tekee, olet tukena, kunhan hän on 120 prosenttisesti rehellinen itselleen siitä mitä haluaa opiskella, eikä tee kenenkään painostuksesta mitään mikä ei tunnu siltä oikealta.

 

["ap"]

[QUOTE="vieras";26385284]Riippuu täysin alasta mitä aikoo lukea, sekä yliopistosta että ammattikorkeasta löytyy aloja, joilta ei työllisty tai työllistyy pienipalkkaisesti.[/QUOTE]

kaupallistahan alaa nuo molemmat. Siis hakee kauppakorkeakouluun tai mikä Aalto-yliopisto onkin nykysin. Täällä paikka kaupallisen alan opintoihin kanssa. Jos ei pääse, aloittaa AMK:ssä täällä. Ja jos pääsee, niin voi silti aloittaa täällä AMK:ssa.

Tietysti poika haluaa tytön Helsinkiin luokseen, mutta jos vaan se olis se juttu, niin kaipa tyttö olis sieltä voinu töitäkin hakee. Poika on 4 vuotta vanhempi ja opiskelee ite yliopistossa ja varmaan valmistuukin 2 vuoden päästä.

 

["niin"]

voihan se olla että noin voimakkaasti kannustava poikaystävä on sit yhtä voimakkaasti kannustamassa (=pakottamassa) tyttöä esim. urhilemaan, äippälomilta takas työelämään, laihduttamaan, vaihtamaan ystäväpiiriä jne jne. tarkoitan, et kyl ihmisellä pitää olla oma halu tehdä jotain tai olla tekemättä. pidän arveluttavana asiana, et poikaystävä pakottaa johonki noin voimallisestri. oman tyttäreni kohdallaolisi huolissani.

 

["vieras"]

No jos perus tradenomiksi olisi lukemassa, niin varmaan jossain vaiheessa työnantajat arvostaa enemmän sitä Aalto-yliopistoa kuin Kuhmoisten ammattikorkeakoulua. Eihän se mittään menetä vaikka pyrkiikin arvostetumpaan opinahjoon, usein niissä on paremmat opiskelumahdollisuudet yms. Tässä taitaa enemmän olla kyse siittä, että itse et olisi valmis katkaiseen nuoraa tyttäreesi.

 

["buu"]

Mun mielestä kauppakorkeakouluun hakeminen ei ole yhtään huono juttu. Ottaa se paikallinen firma Helsingissä koulutetun ekonominkin varmaan töihin, eikä palkkaa vain paikallisen AMK:n kasvatteja? Tulevaisuutta ajatellen suosittelisin tuota yliopistoa. Mutta siis vain jos tyttäresi sitä haluaa, kumpaankaan kouluun ei pidä mennä siksi, että joku muu sitä tahtoo.. Nuori itse jos olisin, niin kyllä Helsinki houkuttelisi kotipaikkakunnan sijaan......

 

["ap"]

Niin tuntuu vaan, että kun tyttö on kumminkin töissä joka arkipäivä 8-16 , niin lukee tai harjoittelee joka päivä sen lisäksi 1-2 tuntia ja sitten vielä viikonloppuna lisää. Onhan noita kirjoja monta, mutta tätä samaa on jatkunut jo pari kuukautta ja tahti on tässä lopussa vaan yltynyt.

Tyttö on aina ollu hyvä koulussa vaikkei olekkaan ollut mikään hikipinko. Tämä poika ei oo ollut mikään hyvä koulussa.

No toisaalta 10 päivää siihen kokeeseen enää ja sit ei tartte hänen enää lukee.

 

[hkjfk]

[QUOTE="ap";26385332]Niin tuntuu vaan, että kun tyttö on kumminkin töissä joka arkipäivä 8-16 , niin lukee tai harjoittelee joka päivä sen lisäksi 1-2 tuntia ja sitten vielä viikonloppuna lisää. Onhan noita kirjoja monta, mutta tätä samaa on jatkunut jo pari kuukautta ja tahti on tässä lopussa vaan yltynyt.

Tyttö on aina ollu hyvä koulussa vaikkei olekkaan ollut mikään hikipinko. Tämä poika ei oo ollut mikään hyvä koulussa.

No toisaalta 10 päivää siihen kokeeseen enää ja sit ei tartte hänen enää lukee.[/QUOTE]

Oisko pientä kateutta ilmassa..?

 

["ap"]

[QUOTE="vieras";26385323]No jos perus tradenomiksi olisi lukemassa, niin varmaan jossain vaiheessa työnantajat arvostaa enemmän sitä Aalto-yliopistoa kuin Kuhmoisten ammattikorkeakoulua. Eihän se mittään menetä vaikka pyrkiikin arvostetumpaan opinahjoon, usein niissä on paremmat opiskelumahdollisuudet yms. Tässä taitaa enemmän olla kyse siittä, että itse et olisi valmis katkaiseen nuoraa tyttäreesi.[/QUOTE]

Kyllä olen valmis napanuoran katkasuun. Itse ajattelin vaan, että paras vaihtoehto ois jos tyttö menis AMK:hon ja sitkun poika valmistuis niin hakis täältäpäin töitä. Tyttöhän vois asuu kotona sen pari vuotta ja sitten muuttaa pojan kans yhteen kun pojalla olis töitä.

Ehkä mua se tässä pelottaa jotenkin, että mun poika lähti tonne Helsinkiin opiskelemaan yliopistoon ja tuntuu että on menossa hunningolle. Kaksi vuotta ollu siellä eikä oo saanu oikeen mitään opiskeltua. Nyt on onneksi kesätöissä täällä ja oon sanonu sille, että olis parempi jos menis AMK:hon ja asuis kotona kunnes sais opiskelut luistamaan. Poika oli kyllä hyvä lukiossa, mutta en tiedä oliko sitten yliopisto liian vaativa.

Ei oo meinaan meidän sukua yleensä lukupäällä siunattu. Ylioppilaat on tosi harvassa. Itse olen YO, mutta se oli työn ja tuskan takana aikoinaan. Lapsilleni on kyllä koulu ollu helpompaa.

 

["vieras"]

[QUOTE="ap";26385332]Niin tuntuu vaan, että kun tyttö on kumminkin töissä joka arkipäivä 8-16 , niin lukee tai harjoittelee joka päivä sen lisäksi 1-2 tuntia ja sitten vielä viikonloppuna lisää. Onhan noita kirjoja monta, mutta tätä samaa on jatkunut jo pari kuukautta ja tahti on tässä lopussa vaan yltynyt.

Tyttö on aina ollu hyvä koulussa vaikkei olekkaan ollut mikään hikipinko. Tämä poika ei oo ollut mikään hyvä koulussa.

No toisaalta 10 päivää siihen kokeeseen enää ja sit ei tartte hänen enää lukee.[/QUOTE]

Kun hain aikoinaan yliopistoon ja asuin siinä vaiheessa vielä kotona, niin en todellakaan mennyt töihin ennen kuin vasta pääsykokeiden jälkeen. Kokeet olivat tärkeämmät. Tosin hain heti yo-kirjoituskeväänä opiskelemaan eli en pitänyt välivuotta.

 

["ap"]

Oisko pientä kateutta ilmassa..?

Ai että mä olisin tyttärelleni kateellinen? No en todellakaan. Aivan käsittämätön väite.

 

[Eila_K]

[QUOTE="vieras";26385365]Kun hain aikoinaan yliopistoon ja asuin siinä vaiheessa vielä kotona, niin en todellakaan mennyt töihin ennen kuin vasta pääsykokeiden jälkeen. Kokeet olivat tärkeämmät. Tosin hain heti yo-kirjoituskeväänä opiskelemaan eli en pitänyt välivuotta.[/QUOTE]

Riippuu varmaan siitä kuinka vaikeaan paikkaan hakee. Nykyään on kyllä vaikeempi päästä moneen paikkaan ja valmennuskurssit sun muut vaikuttaa asiaan. Itse ainakin 90-luvulla (tosin oli silloin jo valmennuskursseja) menin abina heti töihin ku kirjotukset oli ohi. Eipä sitä paljoo jaksanu lukee, mutta tuskin olis vapaanaakaan jaksanu. Silti tuli päästyä.

 

[vieras*]

[QUOTE="ap";26385359]Kyllä olen valmis napanuoran katkasuun. Itse ajattelin vaan, että paras vaihtoehto ois jos tyttö menis AMK:hon ja sitkun poika valmistuis niin hakis täältäpäin töitä. Tyttöhän vois asuu kotona sen pari vuotta ja sitten muuttaa pojan kans yhteen kun pojalla olis töitä.

Ehkä mua se tässä pelottaa jotenkin, että mun poika lähti tonne Helsinkiin opiskelemaan yliopistoon ja tuntuu että on menossa hunningolle. Kaksi vuotta ollu siellä eikä oo saanu oikeen mitään opiskeltua. Nyt on onneksi kesätöissä täällä ja oon sanonu sille, että olis parempi jos menis AMK:hon ja asuis kotona kunnes sais opiskelut luistamaan. Poika oli kyllä hyvä lukiossa, mutta en tiedä oliko sitten yliopisto liian vaativa.

Ei oo meinaan meidän sukua yleensä lukupäällä siunattu. Ylioppilaat on tosi harvassa. Itse olen YO, mutta se oli työn ja tuskan takana aikoinaan. Lapsilleni on kyllä koulu ollu helpompaa.[/QUOTE]

Jos on lukiossa päässyt ns. helpolla, eli ei ole juuri joutunut pänttäämään asioita niin yliopistossa voi tulla mutkia matkaan. Näin kävi itselläni, pitkä matematiikka ei tuottanut lukiossa mitään vaikeuksia, mutta yliopistossa pitikin sitten nöyrästi opetella opiskelemaan hieman toisin...

 

[viisikymppinen isoäiti]

hei antakaa tytön päättää. se asia ei kuulu sinulle, eikä poikaystävällekään. tytön oma elämä, tytön omat valinnat

 

["ap"]

hei antakaa tytön päättää. se asia ei kuulu sinulle, eikä poikaystävällekään. tytön oma elämä, tytön omat valinnat

Tietysti hän päättää itse.

 

[DropOut]

Heh, olis varmaan parempi että sun tytöllä olis joku paikallinen autojannu, joka pitäis huolen että tyttös pysyis siellä pikkukaupungissa eikä lähtis suureen maailmaan.

Kerran näinkin päin.

 

["Heidi"]

Minua kaduttaa, etten aikoinani hakenut kauppakorkeaan. Nyt joudun kärvistelemään paskaduunissa kateellisten ämmien keskellä. Olisi ollut paljon helpompaa vaihtaa työpaikkaa mieluisampaan ja palkkakin olisi parempi, jos olisin aikoinani valinnut toisin.

Nyt on myöhäistä enää aloittaa opintoja. Työnantajat eivät palkkaa enää viisikymppisiä töihin.

 

["Helinä"]

Ei ne koulut aina viisaaksi tee että jos on hyvä duuni niin aika turhaa lähtee viideks vuodeks opiskelee kun ei siitä mitää rahaakaa saa. Monen on vaan pakko ku ei saa mitään duunii peruskoulupapereilla tms. Itte menin duuniin 16v ja mulla oli 30-kymppisenä talot sun muut kun jokku oli opintoveloissa ja kädessä oli ehkä maisterin paperit mut ei mitään muuta.

Koulutus kannattaa, mut ei aina.

 

["Hömppö"]

[QUOTE="Heidi";26385531]Minua kaduttaa, etten aikoinani hakenut kauppakorkeaan. Nyt joudun kärvistelemään paskaduunissa kateellisten ämmien keskellä. Olisi ollut paljon helpompaa vaihtaa työpaikkaa mieluisampaan ja palkkakin olisi parempi, jos olisin aikoinani valinnut toisin.

Nyt on myöhäistä enää aloittaa opintoja. Työnantajat eivät palkkaa enää viisikymppisiä töihin.[/QUOTE]

No miksi et hakenut? Ja ei kai se niin mee, että sinne pääsee kaikki jokka hakee. Taitaapa päästä vaan harvat ja valitut.

 

[oma-valinta]

Mulla meni niin, että olin töissä. Tammikuussa iski hinku päästä opiskelemaan. Ei ollut mitään ongelmaa lukea pääsykokeisiin työn ohessa. Työ ja lukuhommat ovat niin erilaisia. Hankalampaa olisi, jos olisi koulussa ja pitäisi lukea sekä koulujutut että pääsykoekirjat. Itselläni oli epävarma olo, kun mietin lähteäkö vieraaseen kaupunkiin opiskelemaan. Kysyin äidiltäni neuvoa ja mielestäni äiti toimi fiksusti, sillä hän ei painostanut mihinkään suuntaa, mutta sanoi, että hyvin voin lähteä, kun ei ole mitään esteitä kuten perhettä tms. Sinunkin pitäisi enempi kuulostella sitä, mitä tyttäresi oikeasti haluaa ja antaa tukesi tyttäresi omille valinnoille. Poikaystävän mielipiteitä en arvioisi sen enempää enkä miettisi niitä. Kyse on tyttärestä eikä hänen poikaystävästään. Tyttäresi kaipaa rohkaisuasi eikä latistusta. On iso harppaus lähteä opiskelemaan vieraaseen kaupunkiin. Jos siinä tilanteessa äiti on ajatusta vastaan, niin voi käydä niin, että päätös onkin äidin päätös eikä se päätös., jonka tytär olisi haluunut tehdä. Jos hän päättää jäädä ammattikorkeaan, niin on tärkeää, että se on hänen oma vapaa valintansa.

 

["ap"]

No katotaan ny että pääseekö tonne. Jos pääsee niin sitten pitää miettiä. Ja jos ei pääse, niin sitten menee ainakin AMK:hon.