Tytön 8kk monet ongelmat.

Tytöllä 8kk on joku ihme vaihe menossa. Koko ajan kitistään, siis ihan melkein taukoamatta. Ainut missä olisi hyvä edes joskus niin on syli tai lattialla istuminen niin, että joku touhuaa ihan varmasti koko ajan vieressä.

Tyttö on myös monena päivänä vaikuttanut normaalia väsyneemmältä: jo 1-1,5h päästä heräämisestä voi alkaa kova väsykitinä Nukkumaan meno ei sitten taas ole kovinkaan helppoa näin lyhyen hereilläolojakson jälkeen. Tyttö haluaisi koko ajan vaan maata sylissä tutti suussa ja rätti kainalossa - ennen ei tuttia käyttänyt kuin päikkäreillä eikä ole makuuasennossakaan suostunut olemaan kuukausiin muuta kuin syödessä.

Myös rytmit tuntuvat olevan vähän hakusessa - juuri kun niihin ehdittiin tottua! Tyttö saattaa nukkua ekoja päikkäreitä joskus 3h ja joskus vain 30min eli onhan se sanomattakin selvää, että sellaisessa menee koko päivän suunnitelmat uusiksi.

Ruokaa syö vaihtelevasti: joskus menee kaksi pikkupurkkia ja vähän päällekin, joskus pari lusikallista ja sen jälkeen kova kiukkuhuuto. Kaupan ruokiin yritän pikku hiljaa totuttaa ja niitä tarjoankin aina toisella lämpimällä aterialla, tosin omalla ruualla "plissattuna" kun muuten ei kelpaa senkään vertaa.

Noh, näistä nyt vois kirjottaa vaikka koko palstan pituisen viestin, mutta eiköhän tossa tullut nuo suurimmat jutut ilmi, esittäkää lisäkysymyksiä jos tarve vaatii

 

Tuttu juttu.. Meillä vaan neiti 7kk ja muutamana päivänä ollut tuo ruokailu varsinkin yhtä suurta souta....

Aliottaa ihan hyvin syömisien ja sit kun menee herne nekkuuun niin riemu repiää... Välillä taas menee ruoka ihan hyvin...

Kitinää riittää mutta meillä vaan taitaa syynä olla puhkeavat hampaat ja se että ei viel pääse konttamaan vaikka halua olisi...

Aamu unet ovat 30-2h ja tosiaan aikasta pian on valmis taas maate.. Olen kuitenkin yrittänyt rytmistä pitää kiinni.

Taitaa olla se kun halu olis tehä ythä ja toista vaan taidot ei veil riitä....

 

Kuullostaa täysin normaalilta. Vauvalle tulee 8-10 kk iässä eroahdistus, hän tajuaa silloin olevansa erillinen olento äidistä. Sen takia pitäisi koko ajan kyöhnätä kiinni. Nukkumiset ja syömisetkin sekoontuvat tämän takia ja myös sen takia, että oppivat paljon uutta (istumaan nousu, ryömintä, konttaaminen, seisomaan nousu jne.) .

Eli kuullostaa tutulta, meillä ihan samanlaista.

 

Laitan vähän vielä meidän NORMAALIA rytmiä tähän jos joku siitä keksis jotain... eli:

9.30-10 herää
11 ruoka
12-13 ekat päikkärit
15-15.30 ruoka
17-17.30 maito
20 puuro
vähän ennen 21 maitoa ja nukkumaan.
Tokat päikkärit riippuu siitä milloin meni ja heräsi ekoilta =)

Mutta siis tänään on esim. päivä mennyt näin:
9 heräsi ja puol 10 maitoa
10.30 ruokaa
10.45 nukkumaan
13.30 maitoa
15 nukkumaan
16.30 ruokaa
17.45 nukkumaan

Normaalisti nukkuu kahdet päikkärit tänään näköjään kolmet. Oliskin kiva yrittää pitää rytmistä kiinni, mutta mun hermot ei kerta kaikkiaan kestä tota kitinää ja varsinkin kun näkee, että tyttö on ihan naatti niin en viitti hereilläkään pitää ja kuunnella kiukkuumista :/ Äskenkin oli kyllä niin hemmetinmoista tappelua koko nukkumishomma vaikka selvästi oli ihan väsy, mutta puoliväkisin sain sitten ulos nukahtamaan.
Ruoan söi nyt tosi hyvin ja yleensä se meneekin niin, että jos joku on oikein hyvin niin kaikki muut meneekin sitten ihan persiilleen :/

 

Ja vielä tämäkin lisäys, että tyttö ei osaa oikein vielä liikkua mihinkään, paljaalla laminaatilla kyllä työntää itseänsä taakse päin, mutta ei esim. ryömi. Istuu tuetta jotakin aikoja kunnes kyllästyy ja kääntyilee molemmin puolin. Kovasti alkanut "sätkimään" ja hyppimään, kovasti olis siis energiaa eteenpäin. Osittain tuo kitinä saattaakin johtua siitä, että kun mieli tekisi, mutta taidot ei riitä :/ Mutta ei kai sekään nyt ihan koko aikaa voi harmittaa

Jos kyseessä tuo eroahdistus niin voikohan sitten isänkin sylissä loikoilu siihen auttaa...? Meinaan kun tytölle kelpaa melkein yhtä hyvin miehenkin syli kunhan saa olla tutti suussa ja rätti kainalossa. Joskus jopa mummit, kummit yms. käy. Mutta olen kyllä joskus huomannut, että tyttö tietää minun tekevän kaikki tietyllä lailla ja jos isi heiluttaa "väärin" tai laittaa käden väärin niin tyttö kyllä joskus siitä ilmoittaa...

 

Mä nyt kirjotan tähän koko ajan kun aina tulee jotain mieleen :ashamed:

Eli siis mitä te tekisitte? Pidetäänkö tyttöä sitten vaan jatkuvasti niin paljon sylissä kuin on mahdollista ja hän haluaa vai antaako kitistä lattialla...? Olen miettinyt, että jos tuo vaihe kovinkin kauan kestää niin eihän tyttö "ikinä" opi liikkumaan mihinkään suuntaan jos ei ollenkaan suostu lattialla makaamaan, istumaan vain silloin tällöin... :/

Niin ja vielä tällänen, että likalla ei ole hampaita, eikä käsittääkseni tulossakaan...
*muoks* siis ainakaan vielä

 

Varmasti osittain ainakin kitinät johtuu siitä, ettei vielä osaa kaikkea mihin mieli tekisi. Meillä oli poika myös tuossa vaiheessa aika kiukkuinen, kun ei vielä päässyt liikkeelle. Mutta heti kun lähti konttaamaan ja pääsi itse tutustumaan maailmaan, on ollut yhtä aurinkoa ja huomattavasti helpottanut minunkin elämääni. Mutta mun neuvoni on, että sylissä ei voi lasta koskaan pitää liikaa! Jos hän nyt syliä haluaa niin pidä ihmeessä niin paljon kuin voit, koska kun lähtee liikkeelle, niin tuskin malttaa paljon sylissä istuskella. Näin ainakin meillä. Tuo vaihe tuskin kestää kovin kauan, vaikka tuntuukin ehkä sillä hetkellä ikuisuudelta.. Ja jollain kumman konstilla meidänkin poika siis oppi liikkumaankin, vaikka itsestäkin tuntui että miten vois oppia kun haluaa vaan sylissä olla..
Mulla poika nyt on 10kk ja kyllä on nyt selkeät rytmit sekä unissa että syömisissä.
Vielä pisti silmään teillä tuo päivärytmi, että syökö vauvasi vaan kaksi kiinteää ateriaa päivässä? Meillä kun tuo syö 6 ateriaa ja oikein hyvällä ruokahalulla. Ja siitä huolimatta on hoikka poika (75,5cm ja 9,6kg).
Siis meillä syömiset/unet näin:

Herää 7-8, jolloin puuroa 2dl ja maitoa 150ml
klo 10 purkki hedelmä/marjasosetta, jonka jälkeen ekat unet 1-1½tuntia
noin klo 12-12.30 iso purkki liharuokaa ja 120ml maitoa
klo 14 purkki hedelmä/marjasosetta ja 100ml maitoa jonka jälkeen toiset unet 1-2tuntia
klo 16.30-17 vajaa iso purkillinen liharuokaa ja 150 maitoa
Ja vielä klo 19 puuroa pari desiä+ maitoa 200-250ml
Yöunille viimeistään klo 20

 

Epuli Tyttö syö kolme kiinteää ateriaa + sormiruokia.

Syö lämpimiä aterioita 1-2prk kerrallaan + hedelmäsosetta päälle ja puuroa taitaa mennä parisen desiä marjasoseen kanssa. Enempää ei oikein saa menemään kun maitoakin pitää juoda :/ Mutta kasvaa oikein hyvin ja pituudessa kulkee yläkäyrillä...
Mitat 72cm ja n. 9,5kg =)

 

Niin siis en ajatellut että nälässä olisit pitänyt.. Mutta jospa teillä pian alkaisi helpottaa, tiedän kyllä miten rassaavaa tuo kitinä on. onneksi tosin myös unohtuu äkkiä, sit kun se vaihe on ohi..
Jaksamista teille ja sylitelkää :hug:

 

Tosiaankin tutun kuulosta. Meillä on poika 9 kk.Päikkärirytki meilläkin menny uusiksi, tai ei siis mitään rytmiä siinä enää ole. Ulkona nukkuminen ei ole enää paras päikkäritapa.. Sylissä kannattaa pitää niin paljon kun ehtii. Mä kattelen digiboxilta lempparisarjoja ja poika köllöttää tyytyväisenä tutin ja rätin kans sylissä. Ja sit nukahataa, jos nukuttaa. Mä aloin antaa kaikki soseet huoneenlämpösenä, kun ei lämmitettynä menny. Syönti saatto kostää 45 min, mut sit ajattelin antaa lämmittämättä, niin alko uppoamaan. Meidän poika ei myöskään liiku vielä kunnolla, joten sekin turhauttaa varmasti. Meillä on kavereilta lainassa semmoinen kävelykärry, jossa lapsi seisoo, pääsee eteenpäin eikä voi kaatua. Sitä käytän JOSKUS, kun on saatava tehtyä joku homma. Poika suorastaan rakastaa sitä, kun pääsee tulee perässä ja tutkii erilailla paikkoja. Se kärry kyllä jakaa mielipiteitä kovasti, ei välttis paras viihdytyskeino, mutta kun lainaksi saatiin ja antaa meille aikuisille joskus hetken aikaa tehdä kotiaskareita, niin ajateltiin että hyvin pieninä annoksina tarvittaessa. Voimia, kyllä se varmasti pian helpottaa!!!

 

Olin tulossa tänne vauvat-palstalle kirjoittelemaan ihan samaa asiaa. Arjaana sun vauva on ihan samanikäinen kun mun!
Kun mietityttää se, että mitenkähän kauan mä pysyn selväjärkisenä, kun toinen melskaa ja kiukkuaa taukoamatta. Syönneistä on tullu ihan kauheeta häslinkiä. Ennen syötiin aina purkillinen ruoka-aikana ja nykyään hyvä jos menee edes puolipurkkia. Tänä iltana puuroa ei mennyt kuin pari lusikallista, vaikka syötin poikaa n. 45 min :| Nesteytyksestä oon hiukan huolestunut kun vaipat eivät ole olleet märkiä niinkuin yleensä. :/

Täälläkään ei osata ryömiä eikä kontata, vaan pyöritään rullailemalla. Jos lasken poitsun viltille makoilemaan, niin taatusti alle minuutissa alkaa huutamaan, mutta jos meen itse pelleilemään siihen viereen, niin ukkeli on ihan tyytyväinen ja nauraa räkättää vaan. Päivät on siis vuorotellen nauramista huutamista. Syliä selvästi täälläkin kaipaillaan, muttei oikein "hyväksy" että istun sohvalla vaan minun pitäisi seistä Sekin tuppaa olemaan aika raskasta pidemmän päälle. Poika varmaan läheemmäs 10 Kg.

Päikkäreistä sen verran, että meillä nukuttiin melkein aina se 3 tuntia putkeen ulkona, muttei enää. Tällähetkellä 1,5 tuntia on pisimmät päikkärit. Tosin pojalle se ei riitä kun on jo valmiiksi väsynyt. Myöhemmin ei meinaa enää mennä toisille unille vaan taistelee viimeiseen asti. Joskus tehdään sitten ihan niin, että viedään poika ajelulle ja nukahtaa sinne sitten suht helposti. Tuntuu, että on menny kaikki asiat jotenkin niin vaikeeks, että päivät on yhtä selviytymistä vauvan kanssa. Illalla saa sitten hengittää syvään kun poika on yöunilla.
Tosin voin kertoa, että viime yönä poika heräs kolmen aikaan "riehumaan" ja hekottelemaan itsekseen. Lopulta halusi minusta vielä seuraa ja suuttui kauheesti kun yritin tassutella ja antaa tuttia. Tunti siinä varmaan meni Meillä on yötissistä luovuttu.
Mitähän vielä, aika sekavaa tekstiä uskoisin Mutta tunnistin heti itseni ja vauvan Ap:n tekstistä.

 

Hohhoijaa, juu teillä hassu näyttää olevan täsin sama homma...

Viime yö meni tosi "kivasti" kun tyttö heräs kitisemään 1-2h välein |O Tutin laitoin aina suuhun ja jatko uniaan. Välillä neiti oli siellä silmät suurina ja juttelutuulella keskellä yötä...

Tänään oon nyt sitten ihan koko aamupäivän pitänyt tyttöä vaan sylissä ja hän on ollut oikein tyytyväinen. Mä olen katellut telkkaria ja tyttö jotain lelua, välillä tarkistanut olkansa yli, että "olenhan mä varmasti äitin sylissä"

Mietityttää vaan, että mitä toi jatkuva sylissäolo kehitykselle tekee ja miten suostuu enää olemaan esim. lattialla jos nyt koko ajan sylitellään...? Ja miten tutista pääsee eroon kun sitä södään nyt sitten melkein 24/7

Mutta jotenkin tätä on nyt helpompi kestää kun tälle kaikelle on joku nimi - eroahdistukselta tää vaikuttais. Mies on aika hiilenä eikä tajua näitä juttuja, oon yrittäny sille koneelta jotain lukea ja mietein, että voisin ettiä sille netistä tästä ahdistuksesta tietoa jos se yhtään auttais ymmärtämään ja hillitsemään hermoja =)

 

Jepjep, meillä on ihan sama kuvio käynnissä... Poitsu tosin oppi konttaamaan tossa reilu viikko sitten mutta eipä oo yöt siitä rauhoittuneet. Ja ruoka ei maistu ei sitten millään, ennen puuro oli herkkua ja sitä meni 1,5dl, nykyään hyvä jos kymmenen lusikallista saan upotettua. Neuvolassa tänään sanoivat, että yleinen vaihe tän ikäsillä, lohduttavaa... Se on siis joko eroahdistus tai vaan joku muu vaihe (meillä poika ei vierasta vieläkään ollenkaan), saattaa mennä ohi tai sitten ei eikä muuta voi tehdä kuin yrittää olla läsnä ja kestää... Yleensä viimeistään kai vuotiaana helpottaa. Että jee.
Arjaana: eikös meillä ollut samanikäiset lapset päivälleen ja vielä samassa sairaalassa työstetyt..? (kättäri 7.6.07)

 

Sisi sama päivä mutta tyttö syntyi täällä Porissa Satks =)

 

Tänään oon nyt sitten ihan koko aamupäivän pitänyt tyttöä vaan sylissä ja hän on ollut oikein tyytyväinen. Mä olen katellut telkkaria ja tyttö jotain lelua, välillä tarkistanut olkansa yli, että "olenhan mä varmasti äitin sylissä"

Mietityttää vaan, että mitä toi jatkuva sylissäolo kehitykselle tekee ja miten suostuu enää olemaan esim. lattialla jos nyt koko ajan sylitellään...?

Sylittely ei tee vauvalle mitään hallaa, jos häntä ei väkisin sylissä pidetä. Usein sanotaan, että kun vauva saa tankata läheisyyttä silloin kun kokee sitä tarvitsevansa, hänestä kasvaa reipas ja itsenäinen ihminen. Eli sellainen, jollaista tänä aikana paljon ihannoidaan

Voin olla satavarma, että jossain vaiheessa vauvasi ei tule syliin silloin, kun sinä haluaisit häntä sylitellä En minä ainakaan ole kuullut yhdestäkään (terveestä) lapsesta, joka haluaisi vain ja ainoastaan olla äitinsä sylissä eikä viihdy yhtään lattialla/omissa oloissaan tms., kun on saanut syliä vauvana tarpeeksi...

 

Tuttua...Meillä nyt jo vähän parempi,hampaista oireili myös.2 tuli ihan peräkkäin suukkoon.
Mä istun päivisin toosi paljon lattialla,isompi siinä leikki ja mä kanssa.POika ryömii perässä ja nousee syliiin.
Nyt vähän kitinä lakannut kun osaa kiivetä syliin mutta auta armias jos huoneestä lähtee...
Ja jos toisella puolella huonetta ja otan katsekontaktin niin huuto ja ryömii kaameella vauhdilla syliin.Sama jos näkee jalat jossain,tarkastaa heti että äitikö siinä ja jalkaan kiinni!!

Yöt on yhtä hulinaa,meillä mies on ollut koko ajan pojan kanssa yöt ja on ihan rättiväsy.Ei vaan anna mun auttaa,vois jakaa öitä niin olis helpompaa.

Aamuyöt todellakin heräilee tunnin välein.Tarkastaa kai että isi se siinä.Ja todellakin ota mies avuksi tuohon rumbaan älä ole yhtä jäärä kun mun ukkeli!!

Uskon että helpottaa kun teilläkin lähdetään liikkeelle.Meillä ei riittänyt pelkkä sylissäolo vaan piti kävellä.Musta tuntui että olin maratoonari kun päivät kuljin ja titi-nallen tahdissa tanssin sillä tuo 2,5 vee tarvii omansa myös.Ja poika ei viihtynyt missään.

Ootko kokeillut hyppykiikkua taikka kävelytuolia?
Toiset vannoon näiden nimeen,meilläkin tuo hyppykiikku antaa toisinaan 5 minsaa rauhaa.

Ja tosiaan anna syliä,ihan komppaan tässä edelleolevia,ei voi antaa liikaa syliä.
Meillä kaikki 5 on olleet sylissä todella paljon ja mitään haittaa ei siitä ole,päinvastoin.Lapsi ottaa sen sylinkaipuun jossain vaiheessa oli sitten alle yks taikka jo yli kaks!

Helpompi pienempää on sylkissä raijata!!
Jaksamisia sinne!! :hug:

 

kata-74 juu kyllä mulle apu kelpaa ja annan auttaa, mutta ois miehen vähän hankalaa osallistua arkisin noihin öihin kun lähtee aamulla neljäksi tai viideksi töihin :/ Eli hänellä jäis unet tosi vähiin, eikä hän varmaan itekään ois kovin innostunut jos pistäsin yöllä hoitamaan. Ja ei sen puoleen, en mäkään haluis että sitten töissä nukahtais rattiin tms. Viikonloppuisin kyllä auttaa...

Kävelytuolia ja hyppykiikkua ei ole, tilaa on aika minimaalisesti täällä meidän kämpässä eikä ne oikein ole kovin suositeltaviakaan. Sitterissä tykkää istua ja katsella aina välillä kun teen keittiössä hommia, mutta en viitsi siinäkään koko päivää istuttaa.

Ja sitten jos olen koko päivän tytön kanssa lattialla niin enhän mä muuta ehdi tehdäkään Toisaalta meneehän lapsi toki kaiken muun edelle, mutta mä en kestä tätä ikuista sekasotkua varsinkaan pienessä kämpässä. Muutenkin tekemättömiä teitä tuntuu olevan miljoonia päällekkäin niin edes keittiö olisi kiva yrittää pitää kunnossa :/ Mies kyllä auttaa kivasti kotitöissä, mutta onhan hänkin sitten väsynyt töistä tullessaan kun nukkuu öisin n.6h ja tekee 10-14h päiviä...

 

Ja sitten jos olen koko päivän tytön kanssa lattialla niin enhän mä muuta ehdi tehdäkään

Entä, jos laittaisit vauvan kantoliinaan/kantoreppuun, jolloin hän saisi läheisyyttä ja sinä kädet vapaiksi kotihommille? Tai sitten kannat vauvaa sylissä ilman liinaa (kun vauva "istuu" lonkalla jalat levällään, asento on ihan ok eikä painokaan niin tunnu), ja siivoat tms. yksikätisenä

Onneksi vauvat kasvavat verrattain nopeasti

 

Ja sitten jos olen koko päivän tytön kanssa lattialla niin enhän mä muuta ehdi tehdäkään

Entä, jos laittaisit vauvan kantoliinaan/kantoreppuun, jolloin hän saisi läheisyyttä ja sinä kädet vapaiksi kotihommille? Tai sitten kannat vauvaa sylissä ilman liinaa (kun vauva "istuu" lonkalla jalat levällään, asento on ihan ok eikä painokaan niin tunnu), ja siivoat tms. yksikätisenä

Onneksi vauvat kasvavat verrattain nopeasti

Joo tossa lonkalla likka kulkeekin sen verran minkä jaksan, eli max. 10min Toi 10kg klöntti rupee niin kauheesti tuntumaan käsissä ja muuallakin, että ei kauaa jaksa. Ja kun tyttö yrittää kuikuilla ja tutkia joka paikkaa samalla niin täytyy se toinenkin käsi olla sitten valmiudessa jos tekee jonkun yhtäkkisen liikkeen.
Niin ja mä olen vähän sellanen, että haluaisin huitoa ja painaa vauhdilla kun aloitan jotain tekemään, eli sellanen yhden käden "hipsutus" ei oo oikein mun juttu

Ai niin, kantoliinat yms. ei oo oikein meidän juttu. Kantopussi ja liina on ollut, mutta myin ne pois. Rintarepussa tyttö oli pikkuisempana pieniä hetkiä, mutta nyt en kyllä siinä jaksais enää kantaa.

 

Repusta tuli mielee,Ergo ihan ykkönen...Siinä meilläkin tä aamu poju ollut,ihan kaameeta kiukkuumista. Siinä jaksaa kantaa ja lapsi viihtyy kyllä,ainakin meillä.Ei syö eikä nuku.Nyt ylähampaat kai sitte tulossa!!
Mentäväää!!!

Ja mä tosiaan annan huushollin olla,siivoon kun ehdin.meillä liki 200 neliöö siivottavaa en millään pysty kaikkeen.Se myönnettävä.
ei tätä kestä kauaa,mä lupaan sen sulle!!! :wave:

 

Arjaana: meniköhän minulta ihan ohitse, vai oletko maininnut onko teillä jo hampaita tai mahdollisesti tulossa.

Meillä neidillä kaksi hammas (täytti su:na 8kk) ja minulla on ollut ihan kuin eri lapsi aina hampaiden tulon alla. Silloin rinsessani on mahdoton tapaus: kiukkuaa, ei nuku, ei saa poistua silmistä, syliin ja takaisin lattilalle edes takaisin haluaa..ja ekana juuri ihmettelin, että mistä ihmeestä johtuu, kunnes selvisi ekan hampaan kohdalla, että siinäpäs se vika. Ja toisen hampaan kohdalla sama juttu...

Ja jos et jaksa kantaa tyttöä rintarepussa tms., niin minä olen ottanut syöttötuoliin, kun tiskaan, imuroin, luutuan..jos siis neiti ei ole viihtynyt lattialla (sairaana ollessa tai hampaiden tulon aikaan)--syöttötuolissa sitten katselee menoa..ja itsekin touhuaa omiaan. Tai sitten olen antanut keittiössä tiskatessani neidille lattialle kattiloita ja kapustaa, niin saa paukutella..mutta tuo syöttötuolissa perässä vetäminen esimerkiksi imuroidessa on kätevää- ainakin minun kokemukseni mukaan.

Meillä neidin liikkuminen alkanut olla todella paljon liikkuvampaa kuin vähän aikaa sitten. Nyt tyttö vetää itseään ylävartalo yläasennossa eteenpäin ja tietty nyt sitten ollaan kaikessa kielletyssä ja sitä saa sitten katsella sen puolesta perään. Tämän ikäinen lapsi käsittääkseni kyllästyy hirmuisen nopsaan kaikkeen, joten kotitöihin mukaan ottaminen ja esim. kattiloiden jne. tarjoaminen leikkiin on kiva juttu.

Niin ja kun yhtenä päivänä kerroit pitäneesi tyttöä sylissä, tytön leikkiessä helistimellä ja sinä katsoit telkkaria, niin voisitko ajatella, että olet makuulla lattialla tv:n äärellä ja neiti leikkii siinä sinun edessäsi, niin alkaa pikku hiljaa tottua siinä lattialla oloon....ja kun hetkeksi välillä katoat, niin ei varmaan jonkun ajan päästä ehkä edes huomaa. Minä nimittäin tein noin välillä, kun hampaita tuli..otin neidin eteeni leikkimään ja olin hänen selän takanaan makuulla ja siinäpäs neiti sitten jatkoi leikkiä, vaikka välillä häivyin...

Ja jos minun on pitänyt olla toisessa huoneessa ja neiti kiukustunut, niin olen sitten leikkinyt kukkuu-leikkiä (jos siis teillä leikitty sitä muutenkin)..niin jotenkin jaksaa paremmin odottaa, että äiti tulee...tietty välillä pitää käydä sanomassa "böö"...

jaksamista ja sylittely on minustakin ihan hyväksi. Meillä ollaan nyt niin vauhdikkaita, ettei sylissä edes viihdytä ..kun koko ajan nähdään jotain mielenkiintoista, jonka perään pitää lähteä..ja tätä äitiä vähän harmittaa välillä...

muoks* niin ja vielä sitä, että miten paljon liikutte kodin ulkopuolella ? Kun meillä ainakin ollaan paljon tyytyväisempiä, kun käydään jossain. Neiti näkee ihmisiä, autoja, ja kaikkea mahdollista. Kotona tyttö selkeästi puutuu..ja äitikin.....Tämän ikäiset on niin virikkeitä vailla että..

 

uskomatonta, suurin osa jutuista on ihan kuin meillä, ja minä luulin että kaikki johtuu pienestä flunssan poikasesta joka meille tuli. Äidin sormestkin napataan niin lujaa kinni että ei vaan pääse karkaamaan, kitistään, itketään, ruoka ei maistu, yöt vallattomia erittäin seesteisen jakson jälkeen ym... Lohduttaa tietää että meitä on monta! Ja asiaankuuluvaa kitinää!

 

Pepsukka sulla oli tossa kirjoituksessa niin paljon asioita, etten edes muista mitä kaikkea mun piti kirjoittaa

Mutta siis, tuolla ylempänä mainitsin, että hampaita ei vielä ole. Ja tuo eka kappale sun kirjoituksestas oli aivan kuin meidän neidistä kerrottu, joten eroahdistuksen sijaan voisin taipua sille kannalle, että hampaita taitaa tuo meidän neito tehdä...

Tuo syöttötuolijuttu. Likka viihtyy siinä kyllä oikein hyvin, mutta on jotenkin vähän kiikkerää mallia niin en uskalla mennä metriä kauemmas varsinkaan kun likka pitää siinä kauheeta heilumista ja huojumista ja riehumista...

Tyttö on nyt lähipäivinä oppinut sen, että taaksepäin pääsee työntämällä (mahalla ollessaan ) kun eteenpäin meno ei vielä onnistu. Sitä harrastaakin aina silloin kun ei muista kiukutella lattialla Ja keittiössä olen antanut kaikkia vempeleitä käteen ja ne kiinnostavatkin ihan eri tavalla kuin omat lelut. Annankin aina joka huoneessa eri leluja ja tavaroita niin mielenkiinto pysyy edes hiukan =)

Lattialla ollaan köllötelty, mutta yleensä siinä käy niin, että se makoilu ei tytölle käy vaan äidin pitää nousta istumaan ja tytön kanssa. Sekään ei kelpaa jos laitan tyynyjä taakse ja itse olen muutaman sentin päässä sohvalla. Ja lähinnä tuota makuuttamista lattialla haluaisin tytöllä enemmän harrastaa, että oppisi liikuskelemaankin... Mutta kun ei taho niin ei taho :/

Ja myös tuon olen huomannut, että kun olen lähtenyt huoneesta niin hirveä huuto perään ja jos en ole tullut heti näkyviin niin tyttö unohtaa poissaoloni ja leikkii rauhassa. Mutta päästäppä kerran jonkun pienen äänen niin likka osaa heti yhdistää, että jaaha, se on tuolla vaikka pitäis olla täällä. Eli esim. siivoaminen hiiren hiljaa ei oikein onnistu. Pari kertaa olen keittiössä piilossa syönyt ilman pihahdustakaan :ashamed:

Muutamia kertoja viikossa liikutaan kodin ulkopuolella. Joskus joka päivä, joskus kerran tai kaksi. Ja olenkin aina sanonut, että kaikkein helpommalla pääsisi kun luuhaisi jatkuvasti kylässä tai kävelyillä =) Mutta kun äiti on vähän kotihiiri niin ei sitten aina tuu kyläiltyä :ashamed: On taitanut tyttö tulla isäänsä: tuntiakaan ei voi kotona olla paikallaan

Että tällästä =)

Niin joo ja viime yönä sitten taas klo12 eteenpäin herättiin melko tasan tunnin välein :headwall: katoin kellosta. Tyttö aina pirteenä kitisi silmät suurina sängyssä ja katseli mua. Heti kun otin tutin käteen niin tyttö kääntyi kyljelleen, pisti silmät kiinni ja suun auki = tutti suuhun niin voin jatkaa unia :headwall: :heart: