Joo ei, jos on ihan kirjaimellisesti köyhä. Mä olen pienituloinen. Mun nettopalkka vaihtelee 1300-1800e välillä. Tuosta summasta sitten maksan asumiskulut, laskut, ruuan, kahden lapsen elämisen, lainan, auton kulut yms. Jos haluaisin merkkilaukun, niin koen että mulla olisi siihen mahdollisuus. Jos haluaisin ns "statusulkonäön" niin voisin oikeastaan tehdä sen heti. Hankkia merkkilaukun, merkkikellon, hienostuneet takin, siisti kengät, kivan mekon, vaikkapa ripsien pidennykset, värjätä hiukset ja ostaa laadukasta meikkivoidetta. Nuo nyt niin kuin esimerkkinä.Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;30583268:En minä nyt kyllä vieläkään allekirjoita tätä. Köyhä ja pienituloinen ei kyllä säästele kalliisiin laukkuihin (no ehkä joissakin tapauksissa johonkin yksittäiseen, muttei useampaan) eikä edes saa autoja tai asuntoja velaksi. En puhunut keskiluokasta vaan oikeasti pienituloisista ja köyhistä.
Juu ei. Köyhän elämä on hengissä selviämistä ja kituuttamista. Kyllä sitä Suomessa aina PÄRJÄÄ, mutta jos ihmisarvoinen elämä on toinen juttu. Istua sisällä talvella takki päällä, kun on niin kylmä. Ei ole varaa laittaa enempää lämpöä, koska ei ole rahaa sähkölaskuun. Elämä on jatkuvaa tukiviidakkoa, papereiden pyörittelyä, nöyryyttämistä. Nälkä lähtee, mutta terveellinen ja monipuolinen ruokavalio ei kuulu köyhän elämään. Ei vaikka kuinka yrittää.Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;30583268:En minä nyt kyllä vieläkään allekirjoita tätä. Köyhä ja pienituloinen ei kyllä säästele kalliisiin laukkuihin (no ehkä joissakin tapauksissa johonkin yksittäiseen, muttei useampaan) eikä edes saa autoja tai asuntoja velaksi. En puhunut keskiluokasta vaan oikeasti pienituloisista ja köyhistä.
Niin tuollaisethan tietysti ovat mahdollisia pienituloiselle. Tarkoitin sitä, että niitä merkkilaukkuja ei kovin monia hankita eikä sitä isoa asuntoa ja kalliita autojakaan noin vain saa. Eli jotain nämä isommat hankinnat tulotasosta kertovat. Ainakin sen, että tuloja on sen verran, että saa luottoakin.Joo ei, jos on ihan kirjaimellisesti köyhä. Mä olen pienituloinen. Mun nettopalkka vaihtelee 1300-1800e välillä. Tuosta summasta sitten maksan asumiskulut, laskut, ruuan, kahden lapsen elämisen, lainan, auton kulut yms. Jos haluaisin merkkilaukun, niin koen että mulla olisi siihen mahdollisuus. Jos haluaisin ns "statusulkonäön" niin voisin oikeastaan tehdä sen heti. Hankkia merkkilaukun, merkkikellon, hienostuneet takin, siisti kengät, kivan mekon, vaikkapa ripsien pidennykset, värjätä hiukset ja ostaa laadukasta meikkivoidetta. Nuo nyt niin kuin esimerkkinä.
Tilastojen mukaanhan me kuitenkin taidetaan elää jo köyhyysrajalla.
Mun pikkusisko voitti 60.000 poikaystävänsä kanssa pari vuotta sitten. Lähihoitaja ja varastomies, bruttotulotkin alle 2000e kummallakin, vähän kulutusluottoja, ikää 22-23v ja meillä on ainakin niin persaukinen suku, että ei mitään perintöjä tule koskaan eikä ikinä. Äiti kuollut ja isä alkkis. Siskolla ja poikaystävällä kummallakaan paria sataa enempää säästössä. Heidän elämäntyylinsä on aina ollut "kaikkimullenytheti" ja kun palkka kilahtaa, niin systeri juoksee ostamaan merkkituotteita. Pikkusiskolla on lukematon määrä hienouksia: Jeffery Cambellin kenkiä, Vuittonin laukku, Korsin laukkuja, Pradan laukku, Hilfigerin kello, Converseja, Tiger of swedenin vaaatteita iso vino pino yms...Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;30583413:Vielä kerran sanon, että tarkoitin sitä, että jos ostaa ihan uuden auton (oli se sitten minkä tahansa merkkinen tai lainarahalla ostettu), voi siitä kuitenkin päätellä, että henkilöllä on kohtuulliset säännölliset tulot.
Onpas tämä nyt hankalaa selittää, että on oikeasti ihmisiä, jotka eivät ikipäivänä saa ostettua tuloillaan upouutta autoa. Ei niitä lainojakaan ihan rajattomasti anneta.
Mutta heillähän on ollut varallisuutta. Jos sitä ei olisi ollut, heillä ei olisi noita asioita.Mun pikkusisko voitti 60.000 poikaystävänsä kanssa pari vuotta sitten. Lähihoitaja ja varastomies, bruttotulotkin alle 2000e kummallakin, vähän kulutusluottoja, ikää 22-23v ja meillä on ainakin niin persaukinen suku, että ei mitään perintöjä tule koskaan eikä ikinä. Äiti kuollut ja isä alkkis. Siskolla ja poikaystävällä kummallakaan paria sataa enempää säästössä. Heidän elämäntyylinsä on aina ollut "kaikkimullenytheti" ja kun palkka kilahtaa, niin systeri juoksee ostamaan merkkituotteita. Pikkusiskolla on lukematon määrä hienouksia: Jeffery Cambellin kenkiä, Vuittonin laukku, Korsin laukkuja, Pradan laukku, Hilfigerin kello, Converseja, Tiger of swedenin vaaatteita iso vino pino yms...
Niin mitä he sitten tekivät tuolla 60.000e? Ostivat auton, joka maksoi hieman yli 45.000e ja mitäs lopuilla? Kävivät pari kertaa jenkeissä ja sisustivat kotiaan kaikella hienolla.
Heillä on omistusasunto, mutta ei niin hyvältä paikalta, ei saunaa ja taloyhtiössä ei hissiä. Asunto on kuitenkin hienosti remontoitu ja sisustus hieno. Tekevät siellä koko ajan remonttia ja uusivat huonekaluja. Heillä on ihan järkyttävän isot lainat ja mäkin olen pari pari kertaa pelastanut pikkusiskon ulosotolta.
Kuitenkin ulospäin vaikuttavat siltä, että ovat varakkkaita nuoria: Omistusasunto, hieno auto, ulkomaanmatkoja, merkkivaatteita ja joka ikinen ostos päivitetään instragramiin.
Ei välttämättä. Me saatiin 100.000 asuntolaina, vaikka miehellä oli kulutusluottoja viitisen tonnia ja mulla autolainaa vielä muutama erä maksamatta. Säästöjä meillä ei ollut penniäkään. Tai taisi mulla oli kaksisataa. Tämä laina saatiin vähän yli vuosi sitten ja miehen äiti tuli takaajaksi. Takaaja siis tarvittiin. Miehen perhe on ihan tavallinen alempaa keskiluokkaa oleva perhe ja mun perhe/suku lähinnä sossupummeja ties monennessako polvessa.Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;30583577:Mutta heillähän on ollut varallisuutta. Jos sitä ei olisi ollut, heillä ei olisi noita asioita.
Mutta tulot teillä kuitenkin oli säännölliset, vai olitteko toimeentulotuen varassa? Edelleenkään en puhu keskiluokkaisista ja kohtuusäännöllisistä tuloista.Ei välttämättä. Me saatiin 100.000 asuntolaina, vaikka miehellä oli kulutusluottoja viitisen tonnia ja mulla autolainaa vielä muutama erä maksamatta. Säästöjä meillä ei ollut penniäkään. Tai taisi mulla oli kaksisataa. Tämä laina saatiin vähän yli vuosi sitten ja miehen äiti tuli takaajaksi. Takaaja siis tarvittiin. Miehen perhe on ihan tavallinen alempaa keskiluokkaa oleva perhe ja mun perhe/suku lähinnä sossupummeja ties monennessako polvessa.
Ei siis todellakaan tarvittu mitään omaisuutta asuntolainaan.