Typerät hippo-kisat

Tälläkin paikkakunnalla on joka syksy lasten hippo-kisat, johon kutsutaan lapset leikkimieliseen yhdessä oloon ja liikkumisen riemuun.

Onpa sitten tosi inhottavaa lukea seuraavan viikon paikallislehdestä kisojen tulokset. Alinsarja on 2 vuotiaille ja niin siellä lehdessä lukee montako senttiä on palloa heitetty ja montako sekuntia siihen 20 m juoksuun näiltä pienokaisilta on menny ja monesko oli sijoitus. Minua niin harmittaa niiden puolesta kenen nimi on siellä listan häntäpäässä. Minkä ihmeen takia pitää jo näin pienet ja jo isommatkin laittaa paremmuusjärjestykseen ja laittaa siitä vielä koko sivun juttu lehteen?

Kyseisiin kisoihin en kyllä lapsiani vie. Leikkimielisyys ja liikkumisen riemu on näistä kisoista kaukana, vaikka kuinka mainostetaan, että kaikki osallistujat palkitaan.

Mielipiteitä!

 

Me olemme käyneet ahkerasti myös näissä kilpailuissa. Lapset alkavat jo talvella odottamaan kesän hippo-kisoja ja lomamatkoja ei saa järjestää samaan aikaan

Ap:lle: Ei niitä tuloksia ja sijoituksia pidä niin kovin tosissaan ottaa. Eihän ne ole mitkään "oikeat" kilpailut, jos ei heittoja mitata tai juoksusta oteta aikaa. Palloa lapsi voi heittää kotonakin mutta onhan se kiva että kilpailuissa heitto oikein mitataan, eihän ne muuten ole kisat.

Pienet lapset eivät ymmärrä vielä numeroita saati sijoituksia ja jos vanhemmat siitä harmistuu, että lapsi on listan hännillä, niin saa mennä itseensä.

Kiva että jotkut tahot järjestää ko toimintaa lapsille vieläpä ilmaiseksi ja antavat kaikille palkinnon, josta ainakin meidän lapset ovat olleet tosi iloisia

 

Meillä Hämeenlinnassa tuloksia mitattiin tänä kesänä 2001 syntyneiltä ja vanhemmilta. Pienimmät olivat tuloslistalla aakkosjärjestyksessä eikä tuloksia ollut lehdessä vaan netissä.

 

Lehteen olisi varmasti riittäny pelkkä osallistujaluettelo eikä millintarkkoja sijoituksia. Kilpailuhenkiseen maailmaan ehtii kyllä myöhemminkin.

 

\

Kiva että jotkut tahot järjestää ko toimintaa lapsille vieläpä ilmaiseksi ja antavat kaikille palkinnon, josta ainakin meidän lapset ovat olleet tosi iloisia

Osuuspankki järjestää mainosmielessä ja jakaa palkinnoksi oman yrityksen aiheisia palkintoja (ainakin täällä päin). Ei vain olis pienten säästäjien kalastus mielessä!

 

\

Osuuspankki järjestää mainosmielessä ja jakaa palkinnoksi oman yrityksen aiheisia palkintoja (ainakin täällä päin). Ei vain olis pienten säästäjien kalastus mielessä!

Järjestävät kuitenkin eivätkä edellytä, että siirtyisitte rahapinon kanssa heidän pankkiinne. Ihailtavaa näinä aikoina, jolloin kaikesta pitää jo maksaa. Lapset ovat palkinnoista iloisia ja jos vanhemmatkin lopettaisivat nyrpistelyn, niin lapset saisivat iloita pienistäkin asioista. Ei palkintojen mitään julmettuja pokaaleja tarvitse olla.

 

Tyttäreni 4v. osallistui tänä vuonna ensimmäistä kertaa Hippokisoihn ja oli todella innoissaan kun sai mitallin.Kaikki hänen ryhmässään sai noin 80 osaanottajaa,eikä aikaa otettu.Meillä jäi positiivinen kuva =)

 

\ Lapset ovat palkinnoista iloisia ja jos vanhemmatkin lopettaisivat nyrpistelyn, niin lapset saisivat iloita pienistäkin asioista. Ei palkintojen mitään julmettuja pokaaleja tarvitse olla.

[/quote]

Ei tietenkään lapselta saa riistää iloa ko. palkinnoista. Mutta vanhampana minulla on oikeus suhtautua hieman kriittisesti tähän "piilomainontaan", ei se mitään nyrpistelyä ole. Mutta tosiaan, antaa lasten iloita vaan.

 

Samahan se on sitten järjestää yksi vuotiaille konttauskisa ja eikun tulokset lehteen, kun kerta jo vuotta vanhemmillekin näin tehdään.

 

Aikuiset ihmiset

höllentäkää pipoa :xmas:

 

kutistui sateessa ja jäi jumiin, helppivä! :xmas:

 

Aikoinaan mekin osallistuimme näihin hippo-kisoihin. Esikoinen oli innoissaan. Oli "liian nuorena" mukana, kun ei vielä hänen ikäiselleen ollut sarjaa. Osallistui jopa semmoseen jatkohiihtokisaan, mikä juutas se nimeltään on mutta piti kolmena tai neljänä eri kertana hiihtää se sama matka ja yhteenlaskettu aika voitti.

Me emme menneet voittamaan, tekemään ennätystä, saamaan aikaa, vaan kivoihin kisoihin. Lapsi osallistui ja sai palkinnon, oli kivaa.

On aikuisen asenne se, kuka on paras ja kuka huonoin.

Syyskisoissa silloin aikoinaan esikko kysyi innoissaan suorituksensa jälkeen: äiti vointiko minä.
Hetken mietin miten asettelen sanani, sitten sanoin: et, tulit seitsemänneksi.
Lapsi oli onnellinen ja sai jonkun hippomukin tai tinamiallin palkkioksi .
Kisassa oli 7 osallistujaa.

Vasta kun hän oli isompi, kerroin että oli ns. viimeinen. Ei se häntä silloinkaan haitannut, myöhemmin siis.

Naapurin mies "valmensi" 5-vuotiastaan, kellon kanssa hiihtivät trikoot päällä pururataa.

Meillä ei murhetta tuottanut se viimeinen sija listassa, osallistuminen oli pääsasia, sekin on muuten todella paljon, että lapsi uskaltaa kisata, laittaa parastaan, pinnistää, yrittä, pyrkii, on tavoite (voittaahan kaikki haluaa!) ja jää viimeiseksi tai seitsemänneksi.
Kaikki ei voi voittaa, aina joku on viimeinen. Se ei ole mikään mittari että onko paras, parempi, vai huono ja surkein.

Meidän aikuisten tulisi kannustaa lapsia osallistumaan, olemaan rohkeita. Häviö ja voitto on aikuisten juttuja, lapsille muu on tärkemäpää.

Omani eivät koskaan mitään kultamitalisteja olleet, silti joka vuosi ja joka kerta näihin lasten kisoihin osallistuttiin.

Nuorempi, kouluikäisenä, niinikään kiersi hippohiihdoissa hiki selkää valuen, ja sitten vasta palkintopallilla tajusi, että oli omassa sarjassaan ainoa osallistuja - kulta olisi tullut siis vähemmälläkin. En kertonut, ettei sunnuntaihiihtoa vedä ladulla tms., mutta lapsi naputtaa vieläkin tästä, hän pisti todellakin kaikkensa peliin ladulla.
Kun niin antaumuksella menee, ei harmita vaikka sija olisikin se viimeinen. Ja kisoissa on aina mukana niitä, jotka harrastaa hurjasi ja enemmän, pohjakunto ja tekniikka parempi.

:heart: