Työssäkäyvät vanhemmat ja lasten harrastukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "aloittaja"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

"aloittaja"

Vieras
Tarvitseeko lapset oikeasti hirveästi harrastuksia? Jotenkin tuntuu että perheillä ei juuri ole yhteistä aikaa arkisin kun työpäivän jälkeen alkaa lasten viemiset erilaisiin harrastuksiin. Monilla on 5-vuotiaana 2-3 harrastuspäivää viikossa.

Itsellä vielä sen verran pienet lapset että harrastukset ei ole vielä ajankohtaisia, mutta kauhulla odotan sitä aikaa kun lapset alkaa harrastuksia vaatimaan. Arkihan on sitten yhtä viemistä ja hakemista ja stressiä ja yhteinen aika arkena jäisi todella vähäiseksi. Eikö vanhempien kanssa liikkuminen riittäisi?
 
Kannattaa miettiä harrastuksia valitessa sellaisia mitkä on aika lähellä. Ja joo, ei mun mielestä 5v tarvitse montaa harrastusta viikossa varsinkin jos on hoidossa tai aamupäivä- ja iltapäivähoidossa. Meillä on 8v:llä kolmena iltana viikossa ja 6v:llä kahtena iltana viikossa harrastuksia, mut lapset on muuten koululla vaan sen nelisen tuntia päivässä. Isompi kulkee harrastuksiin itse, pienempää kuskaan. Kaverimäärä naapurissa vaikuttaa myös siihen miten lapsi tarvitsee harrastuksia.
 
5 vuotiasta en vielä lähtisi kauheasti harrastuksiin viemään. Vanhemmalle harrastukset on ihan ok. Harrastuksista on myös hyötyä, liikunnasta saa monenlaista hyötyä. Joukkueessa toiminen, sosiaaliset taidot, liikunnallisuus, positiiviset kokemukset jne.
 
6v lapsella on 2 harrastusta jotka molemmat hänen itse valitsemia ja pyytämiä. En mä ainakaan koe sitä kovin raskaana tai pois meidän yhteisestä ajasta. Kummallinen ajatus. Sellaisen asian tässä olen kyllä huomannut, että kotiäidit yleensä kauhistelee lasten harrastuksia ja sitä kuinka "ei koskaan näe lasta" jos lapsi on ensin hoidossa ja sitten harrastaa. Tuntuu kummalliselta, että kotiäidit on jotenkin "peloissaan" jo pelkästä ajatuksesta, että lasta ei näe 24/7. Ei se lapsi siitä erosta rikki mene, äiti tosin saattaa mennä ;) Se ero voi myös rikastuttaa lapsen elämää, äidille se on tuskallinen ilmeisesti siitä syystä, että muuta elämää kuin lapsi ei ole ;) Mun mielestä lasta ei pidä pakottaa harrastamaan, mutta jos lapsi itse haluaa, niin aikuisen tehtävä on kannustaa ja ymmärtää, että lapsi voi oppia sieltä paljon. Eikä se vähennä millään tavoin perheen (tai äidin) merkitystä tai paikkaa lapsen elämässä.
 
Ja harrastuksien valinnasta vielä, kun sitä joku kysyi... Meillä 8v ottaisi kaikki maailman harrastukset jos saisi luvan. Alkuun oli tarkoitus, että hänkin ottaa kaksi, mutta vaati vielä kolmannen ja ihan hyvin on jaksanut käydä. Joskus, kun harrastuksia oli neljä viikossa ja pelit ja kisat päälle alkoi häntäkin jo kyllästyttää. :D 6v ei meillä ole yhtä aktiivinen tapaus, pelaisi kotona pelejä ja katsoisi telkkaria jos saisi vapaasti päättää tekemisistään. Hän on sikäli valinnut itse harrastuksensa, että toisesta alkoi itse puhua ja toista me vanhemmat suosittelimme.
 
No ei tarvitse. Meillä 8 v poika käy kerran viikossa näytelmäkerhossa ja tyttö käy kerran viikossa lasten jumpassa (itse olen salilla sen aikaa). Yhdessä käydään kerran viikossa uimahallissa, talviaikaan lasketellaan lähinnä viikonloppuisin.
 
Ja harrastuksien valinnasta vielä, kun sitä joku kysyi... Meillä 8v ottaisi kaikki maailman harrastukset jos saisi luvan. Alkuun oli tarkoitus, että hänkin ottaa kaksi, mutta vaati vielä kolmannen ja ihan hyvin on jaksanut käydä. Joskus, kun harrastuksia oli neljä viikossa ja pelit ja kisat päälle alkoi häntäkin jo kyllästyttää. :D 6v ei meillä ole yhtä aktiivinen tapaus, pelaisi kotona pelejä ja katsoisi telkkaria jos saisi vapaasti päättää tekemisistään. Hän on sikäli valinnut itse harrastuksensa, että toisesta alkoi itse puhua ja toista me vanhemmat suosittelimme.

Leikkiikö lapset vapaa-ajalla minkä verran kavereiden kanssa?
 
[QUOTE="vieras";27595105]6v lapsella on 2 harrastusta jotka molemmat hänen itse valitsemia ja pyytämiä. En mä ainakaan koe sitä kovin raskaana tai pois meidän yhteisestä ajasta. Kummallinen ajatus. Sellaisen asian tässä olen kyllä huomannut, että kotiäidit yleensä kauhistelee lasten harrastuksia ja sitä kuinka "ei koskaan näe lasta" jos lapsi on ensin hoidossa ja sitten harrastaa. Tuntuu kummalliselta, että kotiäidit on jotenkin "peloissaan" jo pelkästä ajatuksesta, että lasta ei näe 24/7. Ei se lapsi siitä erosta rikki mene, äiti tosin saattaa mennä ;) Se ero voi myös rikastuttaa lapsen elämää, äidille se on tuskallinen ilmeisesti siitä syystä, että muuta elämää kuin lapsi ei ole ;) Mun mielestä lasta ei pidä pakottaa harrastamaan, mutta jos lapsi itse haluaa, niin aikuisen tehtävä on kannustaa ja ymmärtää, että lapsi voi oppia sieltä paljon. Eikä se vähennä millään tavoin perheen (tai äidin) merkitystä tai paikkaa lapsen elämässä.[/QUOTE]

Mä käyn töissä ja opiskelen ja myönnän kauhistelevani pienten lasten harrastamista. Jos meillä lapset alkais vielä harrastamaan, niin en tiedä edes mistä repisin sen ajan viedä heitä harrastuksiin. Ja olisihan se ihan konkreettisesti pois yhteisestä ajasta. Pitkien päiväkotipäivien jälkeen ei ole montaa tuntia aikaa harrastaa.
 
[QUOTE="vieras";27595105]6v lapsella on 2 harrastusta jotka molemmat hänen itse valitsemia ja pyytämiä. En mä ainakaan koe sitä kovin raskaana tai pois meidän yhteisestä ajasta. Kummallinen ajatus. Sellaisen asian tässä olen kyllä huomannut, että kotiäidit yleensä kauhistelee lasten harrastuksia ja sitä kuinka "ei koskaan näe lasta" jos lapsi on ensin hoidossa ja sitten harrastaa. Tuntuu kummalliselta, että kotiäidit on jotenkin "peloissaan" jo pelkästä ajatuksesta, että lasta ei näe 24/7. Ei se lapsi siitä erosta rikki mene, äiti tosin saattaa mennä ;) Se ero voi myös rikastuttaa lapsen elämää, äidille se on tuskallinen ilmeisesti siitä syystä, että muuta elämää kuin lapsi ei ole ;) Mun mielestä lasta ei pidä pakottaa harrastamaan, mutta jos lapsi itse haluaa, niin aikuisen tehtävä on kannustaa ja ymmärtää, että lapsi voi oppia sieltä paljon. Eikä se vähennä millään tavoin perheen (tai äidin) merkitystä tai paikkaa lapsen elämässä.[/QUOTE]

No oho, enpä oo kyllä mä ajatellut asiaa ihan noin. :D
Sitä mä olen kyllä miettinyt, et mites sitten, kun hoidosta tullaan viiden aikaan ja puolen tunnin päästä alkaa harrastus. Miten saa lapsen syötettyä siinä välissä ja patistettua liikkeelle... Omani tuntien voisi olla vähän ongelmia ja harrastusmotivaatio varmaan laskee siitä mitä se nyt on. Ja jos hoidossa tai koululla lapsi on pitkän päivän niin harrastuksilla ei ehkä muutenkaan ole ihan samaa pointtia, kun mitä kotihoidossa olevilla.
 
Meillä harrastaa vain kouluikäiset, joten en tiedä miten se töissä olo siihen vaikuttaisi (no toki yksi alle kouluikäinen käy kerran viikossa srk:n kerhossa, onko se "harrastus"?) mutta meillä harrastukset on nimenomaan perhettä yhdistäviä, koska me vanhemmat harrastamme myös :)
 
[QUOTE="vieras";27595128]Leikkiikö lapset vapaa-ajalla minkä verran kavereiden kanssa?[/QUOTE]

Isompi leikkii melkein päivittäin ja siitä tulikin ongelmia (lähinnä lähtötilanteissa) silloin kun harrastuksia oli liikaa ja aina leikit kavereitten kanssa keskeytyi niiden takia. Pienempi leikkii ehkä keskimäärin puolet vähemmän ja kyllä niinä päivinä, kun ei ole leikkikaveria on tosi kiva, että on joku harrastus edes mihin lähteä näkemään kavereita! :) Tämä asia varmaan tulee muuttumaan sitten, kun menen töihin ja lapsi on myös iltapäivähoidossa koululla useita tunteja.
 
[QUOTE="vieras";27595167]Onko teillä jokin yhteinen hararstus?[/QUOTE]

Kyllä, siis kaikki harrastukset on yhteisiä: soitetaan eri instrumentteja (kitara, viulu, piano) eri komboilla, ratsastetaan, käydään budosalilla ja tällähetkellä tottis-harkoissa (yhden koiran kera), ennen myös agilityssä ja näyttelyissä.
 

Yhteistyössä