Työpaikka?Mutta...

[Nala78]

Sain eilen puhelun ja multa kysyttiin olisinko kiinnostunut tulemaan töihin. Mietityttää vaan kun työn kesto on lievästi sanottuna epämääräinen. Varmasti töitä olisi tammi-maaliskuu-ajalle, mutta mahdollisesti jatkuisi vielä toukokuun loppuun. En ollut tätä paikkaa itse edes hakenut, kun haen etupäässä vakituista työtä taikka pitempää, vähintään 1/2 vuoden sijaisuutta. Sovittiin että menisin sinne maanantaina käymään ja kateltaisi sitten. Sanoin kyllä jo, että olen kiinostunut jos työ kestää edes sen toukokuun loppuun. Tässä kun on vielä semmoinen "koukku" että jos työ sitten kestäisi toukokuun loppuun ja jos tämä henkilö, jota tuuraisin, hakee johtajan paikkaa, mitä hän puolestaan "tuuraa", niin minulla olisi sitten mahdollisuus saada vakiduuni... Eli ottaakko riski, vai pelatakko varman päälle? Pojan takia en haluaisi tuota lyhyttä pätkää ottaa, kun 1 1/2-vuotiasta on vähän kurja pompottaa hoitopaikkaan ja kotiin, siis jos työt ei sitten jatku. Vähän harmittaa laittaa hoitoon muutenkin, mutta minkäs teet... :attn: Noh, sainpahan purettua vähän ahdistusta... Olisikohan mulla kohtalotovereita?

 

[mammammaa]

Mä sanoisin, että ota riski. Puolessa vuodessa ehtii tapahtua vaikka mitä. Minunkin mammalomatuuraaja sai vakipaikan, ja siinä sivussa vielä toinenkin (alunperin kuukaudeksi palkattu vuokratyöläinen) kun tuli tarvetta lisäporukalle.

 

[Nelthilta]

Ota riski, jos työ itsessään on kiinnostava. Tuolla tavallahan sen pidempään kestävän homman saa.

Lasta ei tarvitse pompottaa, jos ei ota pois hoidosta lyhyiden työttömyyspätkien aikana. Kyllähän sitä työttömänä lapsen viemistä hoitoon paheksutaan, mutta ei minusta lapsen hoitosuhteen tarvitse katkeilla vain siksi, että äidin työtilanne on epämääräinen.

 

[hi-5]

Jos itse haluat mennä töihin, niin miksi et ottaisi paikkaa vastaan? Ei ole mielestäni pompottelua, jos lapsi saa jäädä vanhemman kanssa kotiin työjäkson loputtua. Jos puolestasi olet ajatellut olla lapsen kanssa kotona pidempään, niin jää ihmeessä. Töitä sinulla on mahdollisuus hakea ja saada myöhemminkin, mutta lapsuutta ei saa takaisin. Pääasia on tyytyväinen äiti, koska silloin perhekin voi hyvin.

Nethildalle vielä. Ymmärään kyllä näkökulmasi, että lasta ei oteta pois hoidosta lyhyiden työttömyysaikojen vuoksi, jotta lapsella säilyy tuttu rytmi ja rutiinit, mutta lapsi kaipaa vanhemmankin seuraa. Jos olisin itse kotona, en veisi lastani kokopäiväiseksi hoitoon. Meillä vanhempi lapsi oli pari kuukautta toisen äitiyslomani alkamisen jälkeen 6 pv kuussa hoidossa (noin 5-6 tuntia päivässä), koska tykkäsi kovasti myös hoitokavereista ja varsinkin tädeistä. Halusi kuitenkin olla myös äidin kanssa ja minä lapsen. Näin saatiin sujuva siirtyminen hoidosta kotia jäämiseen.

Minäkin kauhistelin vielä ennen ensimmäisen lapseni syntymää, että eihän kukaan voi viettää kotona montaa vuotta lapsen kanssa, mutta nyt täällä kotiäitinä olen. Samoin kävi vielä enemmän työorientoituneelle ystävälleni Täysin päinvastainen tilanne oli yhdellä työkaverillani, joka ennen lasten syntymää julisti, että hän jää sitten hoitovapaalle. Hän halusi töihin jo ennen äitiysloman päättymistä ja sanoi olevansa hyvin tyytyväinen ja parempi äiti, kun sai tehdä muutakin kuin olla kotona.

 

[Nala78]

\

Jos itse haluat mennä töihin, niin miksi et ottaisi paikkaa vastaan? Ei ole mielestäni pompottelua, jos lapsi saa jäädä vanhemman kanssa kotiin työjäkson loputtua. Jos puolestasi olet ajatellut olla lapsen kanssa kotona pidempään, niin jää ihmeessä. Töitä sinulla on mahdollisuus hakea ja saada myöhemminkin, mutta lapsuutta ei saa takaisin. Pääasia on tyytyväinen äiti, koska silloin perhekin voi hyvin.

Nethildalle vielä. Ymmärään kyllä näkökulmasi, että lasta ei oteta pois hoidosta lyhyiden työttömyysaikojen vuoksi, jotta lapsella säilyy tuttu rytmi ja rutiinit, mutta lapsi kaipaa vanhemmankin seuraa. Jos olisin itse kotona, en veisi lastani kokopäiväiseksi hoitoon. Meillä vanhempi lapsi oli pari kuukautta toisen äitiyslomani alkamisen jälkeen 6 pv kuussa hoidossa (noin 5-6 tuntia päivässä), koska tykkäsi kovasti myös hoitokavereista ja varsinkin tädeistä. Halusi kuitenkin olla myös äidin kanssa ja minä lapsen. Näin saatiin sujuva siirtyminen hoidosta kotia jäämiseen.

Minäkin kauhistelin vielä ennen ensimmäisen lapseni syntymää, että eihän kukaan voi viettää kotona montaa vuotta lapsen kanssa, mutta nyt täällä kotiäitinä olen. Samoin kävi vielä enemmän työorientoituneelle ystävälleni Täysin päinvastainen tilanne oli yhdellä työkaverillani, joka ennen lasten syntymää julisti, että hän jää sitten hoitovapaalle. Hän halusi töihin jo ennen äitiysloman päättymistä ja sanoi olevansa hyvin tyytyväinen ja parempi äiti, kun sai tehdä muutakin kuin olla kotona.

Joo. Minäkin olen sitä mieltä, että jos en ole töissä, niin en kyllä lastakaan hoidossa pidä. Alle kolmivuotiaan paras hoitopaikka on kuiteenkin koti. Itse päiväkodissa työskennelleenä (mahdollisesti työskentelevänä jatkossakin...) tiedän kyllä minkälaista se on pienen alle parivuotiaan olla hoidossa 6.30-17.00. Meillä tulisi päivät olemaan todennäköisesti näin pitkiä. Minun tekee ihan pahaa kun ajattelenkin... :'(

Eli mielellään olisinkin lapsen kanssa kotona pitempäänkin, jos rahatilanne vain sallisi. Mutta kun miehellä ei ole mitkään huipputulot, niin olisi hyvä saada työtä...

Tässä työpaikassa, jota minulle tarjotaan näen suurena miinuksena tuon lyhyen keston, siis mikäli se nyt on sen kolme kuukautta. Jotenkin ahdistaa epävarmuus ja tiedän että se painaisi sitten koko ajan niskassa kun ei oikein ole varmuutta siitä miten kauan työ kestää. Puolikin vuotta olisi parempi... Toisaalta tämä työ ei ole sitä työtä, mitä tekisin kaikkein mieluiten, vaan vähän niinkuin paremman puutteessa... Tuntuu, että päiväkotiin pääsen aina töihin jos vain haluan, mutta olisi kiva tehdä joskus muutakin...Niin, meillä on vielä semmoinen tilanne, että yritetään pikkukakkosta tässä paraillaan ja senkin takia olisi kiva päästä johonkin pikkuisen pitempään pätkään...

Ja olen kyllä hakenut muitakin, pitempiä pätkiä, (myös päiväkodeista)mutta tottakai saisin sitten tuollaisen lyhyemmän... se on tätä minun tyypillistä Aku-Ankan tuuria... :attn:

 

[Nelthilta]

\

Nethildalle vielä. Ymmärään kyllä näkökulmasi, että lasta ei oteta pois hoidosta lyhyiden työttömyysaikojen vuoksi, jotta lapsella säilyy tuttu rytmi ja rutiinit, mutta lapsi kaipaa vanhemmankin seuraa. Jos olisin itse kotona, en veisi lastani kokopäiväiseksi hoitoon.

Joo, en veisi minäkään, mutta kai siellä hoidossa voi tehdä lyhyempääkin päivää? Siis lähinnä hoitosuhteen säilyttämiseksi. Hoitotädin jatkuva vaihtuminen ei voi olla pienelle lapselle hyväksi.

Parasta toki olisi, jos äidillä olisi vakipaikka, johon palata sitten kun hyvälle tuntuu, mutta maailma nyt vain ei ole täydellinen.