Millaisia muiden kokemukset on kun aloittaa työt pitkän hoitovapaan jälkeen???
Eniten tuntuu nykyään raskaalta kiireiset aamut-poika ei ymmärrä miksi muka kiire,aamupalaa en saa juurikaan menemään,hampaiden pesusta nyt puhumattakaan,vaatteiden pukeminen tosi hidasta,itse nääs..jne.!!!
Poika tykkää olla pk.ssa,hyvin sopeutui pitkän harjoittelun alkumetreiltä jo,
MUT äitipä ei meinaa sopeutua kodin ja työn yhteen sovittamiseen.Meillä minä vien pojan aamulla hoitoon ja päivällä isä tai mummi hakee.
Olen aivan poikki kun viiden maissa tulen kotiin...tosi lyhyt ilta tuntuu nykyään olevan ja vähäinen aika pojan kanssa olemiseen ja mikä kamala väsymys!!!!!!!!!En todellakaan jaksaisi kotitöitä tehdä...mies on mun kotona ollessa tottunut,että teen kaiken ja NYT onkin kova käden vääntö,että m iten homma hoituis tasapuolisemmin.Näin alkuun on hyvin yksipuolista ollut eli minä yritän joten kuten pitää risukasan kasassa.
Huh huh....miten tästä selviää?????? :headwall:
Eniten tuntuu nykyään raskaalta kiireiset aamut-poika ei ymmärrä miksi muka kiire,aamupalaa en saa juurikaan menemään,hampaiden pesusta nyt puhumattakaan,vaatteiden pukeminen tosi hidasta,itse nääs..jne.!!!
Poika tykkää olla pk.ssa,hyvin sopeutui pitkän harjoittelun alkumetreiltä jo,
MUT äitipä ei meinaa sopeutua kodin ja työn yhteen sovittamiseen.Meillä minä vien pojan aamulla hoitoon ja päivällä isä tai mummi hakee.
Olen aivan poikki kun viiden maissa tulen kotiin...tosi lyhyt ilta tuntuu nykyään olevan ja vähäinen aika pojan kanssa olemiseen ja mikä kamala väsymys!!!!!!!!!En todellakaan jaksaisi kotitöitä tehdä...mies on mun kotona ollessa tottunut,että teen kaiken ja NYT onkin kova käden vääntö,että m iten homma hoituis tasapuolisemmin.Näin alkuun on hyvin yksipuolista ollut eli minä yritän joten kuten pitää risukasan kasassa.
Huh huh....miten tästä selviää?????? :headwall: