Tylsistynyt vauva??

[Miisumi]

Meidän 4kk vauva vaatii kokoajan huomiota huutamalla (tytöllä on tosi kova ääni) ja hänelle pitäisi koko ajan olla keksimässä uusia leikkejä. Ei siis viihdy oikeastaan hetkeäkään itsekseen tai edes sylissä jos ei ole kokoajan liikkeessä. Tuntuu, että kaikki muut vauvat osaavat leikkiä "kiltisti" leluillaan ja viihtyvät lattialla. Ehdotuksia? Onko kohtalotovereita? Helpottaako tämä milloin?

 

[kuuluu asiaan]

4 kk on juuri se aika kun vauva alkaa tylsistymään ja vaatii koko ajan jotain lelun heiluttelua tai muuta actionia. Eli vauvasi kehittyy juuri oppikirjojen mukaan Helpottaa sitten kun oppii enemmän liikkumaan ja pitelemään paremmin leluja kädessä. Ainakin meidän esikoisella kävi niin.

 

[Miisumi]

Kiitos "kuuluu asiaan" Toivottavasti tosiaan meilläkin aletaan jossain vaiheessa viihtymään. Välillä tuntuu rankalta olla jatkuvasti kantelemassa tuota jötikkää, mutta se taitaa kuulua tähän äitiyteen

Ollaan treffattu muutamia kertoja neuvolan kautta löytyneen mammaryhmän kanssa jossa on saman ikäisiä vauvoja. He tyrkkäävät vauvansa lattialle, menevät kahvittelemaan rauhassa ja vauvat viihtyvät lattialla itsekseen. Joo ei meidän neiti vaan vaan.. Mä jään lattialle viihdyttämään tyttöä ja yritän sieltä huudella jotain keskustelujen väliin

 

[been there...]

Mä käytännössä kantelin meidän tyttöä ensimmäiset neljä kuukautta tai sitten makasin vieressä matolla, kun koko ajan piti olla seuraa. Nyt tyttö on reilut 6 kk ja viihtyy jo yksi matolla lelujen kanssa. Ei tietty pitkiä aikoja, mutta nyt sentään voi jo keittää itselleen kahvit päivällä ja istahtaa hetkeksi ihan pöydän ääreen ne juomaan, kunhan pysyttelen näköetäisyydellä. Eli kyllä se siitä!

Nykyisin jopa joskus käy niin, että kun menen leikkimatolle jotain jutustelemaan, niin tyttö vain katsoo hetken ja kääntyy sitten takaisin jonkun lelun puoleen jota on ollut imeskelemässä

 

[No juu]

Teillä sentään on asiat hyvin, jos 6 kk iässä viihtyy hetken itsekseen. En tarkoita siis pahalla, mutta annan perspektiiviä...

Meillä lasta kannettiin ikäväli 1kk-9kk koko valveillaoloaika ympäri kämppää tai leikittiin seurana. Jos vain leikittiin seurana, niin paikkaa sohvalla, lattialla, sängyllä, huonetta jne. piti vaihtaa 10 min välein, muutoin alkoi huutaa. Ja siis suoraa huutoa, ei pientä kitinää. Tuolloin 9 kk iässä vasta alkoi keskittyä liikkumisen harjoitteluun, 10 kk ikäisenä lähti liikenteeseen ja sen jälkeen onkin sitten jo mennyt itsekseen. Vaikka senkin jälkeen vaati jatkuvaa leikin ja tekemisen ohjaamista, niin on jo voinut välillä jopa keittää ne kahvit!

Mutta no, tämä nyt on kai aika temperamenttinen tapaus muutenkin, eikä se tyytymättömyys ole rajoittunut vain noihin leikkeihin, vaan liittyy myös esim. ruokaan, liikkumiseen, nukkumiseen jne. Sanonpa vaan, että näinkin voi olla ja siitäkin on selvitty, ja nykyään lapsi on todella aurinkoinen, vaikkakin vaativa.

 

[Miisumi]

Meillä neiti täyttää kohta 5kk ja tuntuu että yksin viihtyminen menee vain huonompaan suuntaan.. Heti kun poistun näköpiiristä alkaa ihan hirveä huuto! Tämä on hieman haastavaa kun välillä ei meinaa edes vessassa päästä käymään.. Tyttö saa myös hirveitä raivareita kesken leikkien, eli esim. syö tyytyväisenä lelua ja sitten ihan yhtäkkiä alkaa huutamaan naama punaisena! Kertokaa viisaammat onko tämä ihan normaalia? Näin esikoisen kanssa kun stressiä ottaa ihan kaikesta.. Välillä tuntuu muutenkin että tytöllä ei ole kuin ON/OFF asennot, joko hymyilee ja juttelee tyytyväisenä tai sitten huutaa kurkku suorana Ei siis koskaan "vähän itkeskele" vaan huutaa aina niin kovaa kun ääntä lähtee.