Tyhmasti tein kun naimisiin menin

["vasynyt"]

Menin naimisiin viime kesana vuoden seurustelun jalkeen. En ole itsekkaan varma rakastanko miestani. Lahimmat tunteet ovat turhautuneisuus ja suru. Tahtoisin lapsen mutten hanen kanssaan koska mieheni on aina niin poissaoleva ja kylma. Laheisyytta oli suhteen alussa mutta kun yhteen muutettiin niin kaikki jai pois. Seksia ei harrasteta ellen mina tee aloitetta. Parhaimmillaan peti on ollut kylma miltein nelja kuukautta. Olen harkinnut avioeroa mutta menettaisin itse siina paljon. Minun nimissani on auto, kissamme, lahestulkoon kaikki kodinkoneet, astiat yms. on minun lompakosta maksettu. Eika meilla tietenkaan ole avioehtoa koska se olisi loukannut miestani. Kaikkein eniten tassa risoo se etta mita muut ajattelee. Isosiskoni on onnellisesti naimisissa mutta mina en. Mita tassa enaa voi tehda kun toisen koko olemus valilla risoo ja jos ei riso niin se sitten kyllastyttaa.. Mieheni on alkoholisti ja han valehtelee ja saatta minut hapeaan millioin millakin tavalla. Joko selvinpain tai ilman. Viimeksi kun lahdin tapaamaan vanhaa ystavaani joka nyt sattuu olemaan mies, pyysin lupaa lahtea ja luva sainkin. Lahtoni jalkeen mieheni paatti vetaa paan tayteen ja menna hairikoimaan naapureita ja vanhempiani. Paiva paattyi putkareissuun josta han ei muista mitaan. Kotia tullessani ovet oli ulos asti auki ja kissat karvat pytyssa vastassa. Tuoleja oli kaadettu ja jalka lamppu rikottu eli asunnossa oli riehuttu. Mita tammoisen ihmisen kanssa pitaisi tehda? AA-kerhoon han on luvannut menna vaan eipa tuo edes katso milloin seuraava kokoontuminen on. Ystavani sanoi etta jos han ei puolen vuoden sisaan ala sinne menna niin heita pihalle... Onko siis mahdollista etta mies muuttuisi ja kipina loytyisi vai olisiko parempi paastaa irti ja saada suvun haukut niskaan ja kestaa ne? Mita mielta te muut olette tasta? onko muilla vastaavia tilanteita ollut ja miten olette niista selvinneet? Ps:Anteeksi a:n ja o:n pisteiden puuttuminen.

 

["Mie vaan"]

Miten tuo tilanne voi olla jo NOIN paha vasta 1,5v yhdessäolon jälkeen? Miten et ole voinut huomata noita piirteitä ennen naimisiin menoa? Vai onko miehesi alkoholismi puhjennut vasta nyt viime kesän jälkeen? Onneksi en ole tilanteessasi.

 

[vierass]

Avioehdon voi tehdä vielä. Itse alottaisin siitä. Kun nimet on paperissa, niin ero. Ja ei kannata hankkia yhtään lasta alkoholistin kanssa.

 

[erinys]

jos ei AA ensimmäisellä kerralla auta, siis että menee ja yrittää, niin sitten kannattaa erota. usko pois.

 

["Hui"]

Avioehdon voi tehdä vielä. Itse alottaisin siitä. Kun nimet on paperissa, niin ero. Ja ei kannata hankkia yhtään lasta alkoholistin kanssa.

Peesi.

 

["Anne"]

AINA voi erota. Viis kodinkoneista, ota tärkeimmät ja lähde.
Luojan kiitos en jäänyt arpomaan, vaikka mietitytti, mitä muut ajattelee. Päätin että minä olen itselleni se tärkein, pakkasin tavarat ja jätin erolaput pöydälle.

 

["vasynyt"]

Olen ollut sinisilmainen kuten aina. Merkkeja juomisesta on ollut suhteen alusta asti. Esimerkiksi se etta jos lahdemme kaveriporukalla viihteelle niin mina olen se joka mieheni kantaa ja on ottamassa vastaan kun sammuu. Sekin olisi pitanyt jo laittaa kelloja soimaan etta tama kerskailee viikon putkellaan jolloin oli rahaa uponnut miltein kaksituhatta euroa baariin. Lahtokaan ei ole mitenkaan helppo kun minulla ei ole paikkaa minne menna. Mina opiskelen ja niilla rahoilla elatan myos mieheni kun talla on velvoite paalla ja han on tyoton.

 

["käyttäjänimi"]

älä missään tapauksessa hanki lasta tuon miehen kanssa!

 

["Hmh"]

[QUOTE="vasynyt";29470851] Mieheni on alkoholisti ja han valehtelee ja saatta minut hapeaan millioin millakin tavalla.[/QUOTE]

Tähän kohtaan kun pääsin, alkoi kuulostaa siltä ettei toivoa ole. Ei AA:han meno auta jos mies ei itse sinne halua mennä ja itse halua apua saada.
Sukulaisten ajatuksista ja haukuista älä välitä, sun elämä ei kuulu niille.

 

["humppa"]

No niin teit. Virhe korjataan erolla.

 

["Heidi"]

Pidemmällä tähtäimellä tulee vielä kalliimmaksi sinulle jäädä avioliittoonne, eikä eroaminen ole yhtään sen helpompaa myöhemminkään. Älä missään nimessä vaan tee lapsia tuollaisen miehen kanssa. Tässä vaiheessa on vielä helppoa erota. Yritä saada se avioehto tehdyksi. Jos ei onnistu, niin maksa oppirahasi ja pelasta itsesi. Et varmasti tule katumaan. Äläkä välitä muiden mielipiteistä, vaan kuuntele itseäsi ja ajattele omaa hyvinvointiasi ja tulevaisuuttasi. Et sinä tuollaisella ukolla tee yhtään mitään.

 

["vasynyt"]

Oma aitini saarnasi viimeksi siita kuinka minun pitaa katsoa etta han menee sinne AA-kerhoon kun ei muutenkaan mitaan aikaiseksi saa. Toita ei viitsita katsoa eika mitaan papereita toimittaa. Ennenkuin aloitin opiskelut ja meista molemmat oli tyottomia, ei mieheni suostunut hakemaan tyottomyyskirvausta laisinkaan koska siina olisi ollut paperisotaa..

 

[Bitch]

Älä ny ainakaan missään tapauksessa jää siihen liittoon vain sen takia että pelkäät mitä muut ajattelee. Ne muut ei elä sun elämääsi.

 

[Eroa hakemaan]

Noin lyhyen liiton jälkeen voit hakea ositukseen kohtuullistamista. Sijoita pari tonnia lakimieheen, niin hyvin todennäköisesti et joudu antamaan ex-aviopuolisollesi senttiäkään omaisuudestasi. Mitä pidempään vetkuttelet, sitä vaikeammaksi kohtuullistamisen hakeminen kuitenkin muuttuu. Noin lyhyen liiton jälkeen se on suunnilleen läpihuutojuttu.

 

[vieraas]

Eroaminen on todella helppoa, kun pistät puntariin oikeat asiat. Sinä siis elätät tällä hetkellä juopon miehesi? Ja mietit omaisuuden jakoa? Elä suotta. Luulen, että vaikka jakaisit nyt omaisuutesi hänen kanssaan, niin pääset halvemmalla, kuin jos jatkaisit eloa yhdessä.

Mielestäni aina kannattaa miettiä miltä tuntuu, oletko onnellinen NYT hänen ominaisuuksien kanssa? Jos et ole, niin eroa, koska oikeasti et voi muuttaa kuin itseäsi. Joko sopeudut mieheesi ja hänen kamalaan elämäntyyliin tai sitten eroat. Tuo ajattelu, että JOS hän muuttuisi, jos hän menisi AA:han, jos lopettaisi juomisen, jos menisi töihin jne ei ole kannattavaa. Sitä JOSsin toteutumista saatat mahdollisesti joutua odottamaan vuosia. Ja sitä ennen hän on kerennyt töppäillä vaikka mitä, hakannut sekopäisyydessään sinua, olet tehnyt vahinkolapsen ja odotat ja toivot hänen muuttuvan. Kyllä ihminen yleensä on juuri se mitä hän on.

Jos olisin sinä, niin pakkaisin tavarat ja lähtisin pois. Älä mieti ketään muuta kuin itseäsi, sukulaiset eivät elä miehen kanssa.

 

["vasynyt"]

Rahasta ei sinansa ole ongelma silla opiskelen ja tulot ovat hyvin pienet. Aloitin vasta nostamaan opintolainaa kun talous oli taysin kaatua. Eniten mietityttaa etta milla rahalla ostaisin uudet tavarat menetettyjen tilalle. Monet ihmettelevat miksi en havita kissoja tasta taloudesta. Rakastan niita enemman kuin miestani ja he ovat ainoa lohtu.

 

["voi"]

Pyhä esteri, mitä Sä viellä mietit ei tuossa luulisi olevan kuin yksi vaihtoehto.

 

[Eroa hakemaan]

ET menetä tavaroita, sillä noin lyhyen avioliiton jälkeen et joudu maksamaan miehelle ositusta. Eli saat pitää kaikki tavarat jotka olet itse ostanut.

Voit joko toimia nyt, tai menettää elämästäsi vuosia. Turhanpäiväinen valittaminen ilman tekoja on typerää. Mitään hyvää syytä sinulla ei ilmeisesti liittoon ole jäädä.

 

["Hanna"]

[QUOTE="vasynyt";29471098]Rahasta ei sinansa ole ongelma silla opiskelen ja tulot ovat hyvin pienet. Aloitin vasta nostamaan opintolainaa kun talous oli taysin kaatua. Eniten mietityttaa etta milla rahalla ostaisin uudet tavarat menetettyjen tilalle. Monet ihmettelevat miksi en havita kissoja tasta taloudesta. Rakastan niita enemman kuin miestani ja he ovat ainoa lohtu.[/QUOTE]

Tulevaisuudessa menet töihin ja alat tienaamaan. Omaisuutesi karttuu entisestään ja mies on edelleen elättinäsi. Parempi siis erota nyt, kun et ole vielä tienaa isoja summia. Ja kun kerran vielä tuo kohtuullistaminenkin onnistuua, niin laitahan heti töpinäksi, niin et menetä mitään.

 

[vieraas]

[QUOTE="vasynyt";29471098]Rahasta ei sinansa ole ongelma silla opiskelen ja tulot ovat hyvin pienet. Aloitin vasta nostamaan opintolainaa kun talous oli taysin kaatua. Eniten mietityttaa etta milla rahalla ostaisin uudet tavarat menetettyjen tilalle. Monet ihmettelevat miksi en havita kissoja tasta taloudesta. Rakastan niita enemman kuin miestani ja he ovat ainoa lohtu.[/QUOTE]

Eihän sinun kaikista tavaroista ja koneista tarvi luopua? Mua huolettaa miten mies suhtautuu jos lähdet jos jo nyt laittaa kodin mullinmallin kun käyt jossain. Pelottaako sinua ero?

Uusia koneita ja tavaroita saa edullisesti monesta paikasta, tai siis ei ihan uusia vaan käytettyjä, mutta kuitenkin. Pärjäät ihan varmasti.

Elä ihmeessä hävitä kissoja.

 

["vasynyt"]

Kylla ero pelottaa. Aina kun riitaa tulee niin se paattyy siihen etta mieheni alkaa itkea(han on aina ollut tunteellinen mies) ja mina menen lohduttamaan. Sen jalkeen on kuin koko riitaa ei olisi koskaan ollutkaan. Mutta jos olen jossain muualla niin silloin sarkyy tavaroita.

 

[viaras]

Lähde nyt jo siitä liitosta. Lapsia et voi saada hänen kanssaan.

Ala elään omaa elämääsi ja vaikka mies kuinka itkisi, hänen on itse selvittävä.

 

["Hanna"]

[QUOTE="vasynyt";29471178]Kylla ero pelottaa. Aina kun riitaa tulee niin se paattyy siihen etta mieheni alkaa itkea(han on aina ollut tunteellinen mies) ja mina menen lohduttamaan. Sen jalkeen on kuin koko riitaa ei olisi koskaan ollutkaan. Mutta jos olen jossain muualla niin silloin sarkyy tavaroita.[/QUOTE]

Sanon vielä kerran. Älä missään nimessä tee sitä virhettä, että tekisit tuollaisen sekopään kanssa lapsia. Ero on kuitenkin edessä ennemmin tai myöhemmin ja silloin myös lapset joutuisivat pelinappuloiksi. Eikä muutenkaan kannata lapsia tehdä tuollaiseen liittoon kärsimään.

Parempi siis erota heti ja alkaa aloittaa oman elämäsi rakentaminen uudestaan mahdollisimman nopeasti. Älä taivu miehen nyyhkyttelyn edessä. Jos mies on parantuakseen, niin hän tekee sen parhaiten erottuanne. Aika harva alkoholisti kuitenkaan riippuvuudestaan eroon pääsee. Todennäköisesti homma vain pahenee vuosien myötä.

 

["mies"]

Mitään ei ole menetetty. Kannattaa nyt vain erota nopeasti ja jatkaa elämää.

 

[? !]

Olethan aikamoisen pohjanoteerauksen elätiksi ottanut, nyt vaan nopeasti eroon.

Ota yhteyttä oikeusaputoimistoon.