Tyhjä olo...

Ex-mieheni, poikani isä menehtyi yllättäen toissayönä. Pojasta tuli siis puoliorpo vain 5-vuotiaana. En ymmärrä tätä vielä ja jotenkin pelkään sitä hetkeä kun se iskee tajuntaan.

Nyt vain järjästän hautajaisia miehen isän kanssa ja koetan tehdä jotain kokoajan ettei olisi aikaa romahtaa. En tiedä miten jaksan.

:'(
 
no
Alkuperäinen kirjoittaja LoruLiisa:
Alkuperäinen kirjoittaja no:
:hug:

mä hautaan isäni huomenna.
Voimia sinullekkin!
Kiitos. täytyy kyllä sanoa, että aika auttaa ihan mielettömästi. Nyt kun aikaa isän äkillisestä poismenosta on mennyt parisen viikkoa, niin elämä jatkuu. vaikka suren, niin silti olen jo hyväksynyt kuoleman. Tsemppiä!
 
plm
Alkuperäinen kirjoittaja häh:
Miten EX-miehen kuolema voi noin paljon satuttaa??
Mä olen mun exän kanssa ihan väleissä.
Kyllä mua läheisen kuolema koskettaa mutta varmaan vaikea ymmärtää noinkin kylmän ja tunnevammaisen ihmisen kuin sinä.

Lämmin osanotto, ap!
 
häh
Alkuperäinen kirjoittaja plm:
Alkuperäinen kirjoittaja häh:
Miten EX-miehen kuolema voi noin paljon satuttaa??
Mä olen mun exän kanssa ihan väleissä.
Kyllä mua läheisen kuolema koskettaa mutta varmaan vaikea ymmärtää noinkin kylmän ja tunnevammaisen ihmisen kuin sinä.

Lämmin osanotto, ap!
tunnevammanen heh
 

Yhteistyössä