Tyhjä olo, olen nuorimman kanssa kahden :(

[oi tätä]

Isommat lapset lähtivät mummolaan, olen nuorimman 2,5-vuotiaan kanssa kahden kotona ja kyllä tuli jotenkin niin orpo olo vaikka odotin tätä rauhaa ihan mielelläni. Ei tullut edes soiteltua illalla ja se harmittaa eniten. Kello oli yhtäkkiä paljon enkä enää uskaltanut soittaa miten mummolassa on mennyt, vaikka tiedän että hyvinhän siellä. Ikävä on suunnaton ja on ihan tyhjä olo. Miten tämä on mahdollista? Ja miten ikinä voi sopeutua siihen että lapset joskus lentävät pesästä? Olenko yksin tunteitteni kanssa?
Miten esim. te yksinhuoltajat kestätte kun lapset lähtevät isälleen? Voi surku että ahdistaa

 

["Myry"]

Jaan tunteen. Mulla oli alle kaksivuotias ekaa kertaa mummilassa yökylässä, ja vaikka olin illalla tyttöjen kanssa ulkona ekaa kertaa ties kuinka pitkään aikaan, oli ikävä, ja sitten seuraavana päivänä töissä ikävöin niin että melkein teki kipiää. Oli pakko rientää ajoissa illalla kotiin. Se on rakkautta vain, taitaa tulla äitiyden sivutuotteena tämä ikävöinti

 

[.,.]

Ei siihen sopeudukkaan Mulla oli kans tässä taanoin ihan tyhjä ja olematon olo, kun muut lapset oli ympäri mualimaa, vain kaks nuorinta oli kotona. Oli tosi onneton olo, laittelin tekstiviesteijä lapsille ptikin iltaa...
Ja multa on sentään jo useampi lapsi kokonaan lentänyt pesästä... On tää rankkaa!!!

 

[usein yksin]

onneksi mulla on vain yksi... kun se menee isänsä kanssa ulos, talo on tyhjä. pieni annos myrkkyä joka päivä kehittää parhaan vastustuskyvyn, toivon...

 

["vieras"]

Näin se on, mulla mieskin poissa, ja voi että kun on tyhjä koti. Ei minusta olisi yksineläjäksi ei...

 

[Mummeliisa]

Minulla puolestaan lähtevät tänä iltana mies ja nuorimmat lapset mummolaan muutamaksi päiväksi. Tiedän jo ennalta että teinineidit ja minä tulemme haahuilemaan "toimettomina" ne neljä päivää...
ellen saa liisattua tänne lapsenlapsia ja poikia sekä miniöitä.

Mitä tulee tuohon lasten siivilleen nousemiseen niin oudolla tavalla kivutonta on mielestäni ollut. Osin varmasti auttaa se, että kotiin aina on jäänyt monta täyttämään äidin arjen.
Mutta tärkein syy taitaa kuitenkin olla siinä, että on niin upeaa, helpottavaa ja kaunista nähdä, että mukulain siivet (ne joita kasvatettu 16-20 vuotta) todellakin kantavat.

Mission completed - ja uusi jakso (se, missä lapset palaavat ja kohtaavat äitinsä samanveroisina aikuisina ja mahdollisesti jopa ystävystyvät) alkaa.