Tutkimustietoa avioeron vaikutuksesta lapsiin

[Spirit of the Christmas Past]

Minä ainakin yllätyin...Pirjo Tuhkasaaren kirjoitus Psykoterapia-lehdessä on luettavissa Väestöliiton sivuilta (otsikko "Vanhempani erosivat - miten minulle kävi?"). Siinä tarkastellaan äskettäistä jenkkitutkimusta, jossa oli seurattu lapuudesta aikuisikään asti avioeroperheiden lapsia. Eikä se homma mene niin, että kun aikuinen on onnellinen, lapsikin on . Tolkun puitteissa, koittakaa nyt hyvät ihmiset kääntää joka kivi sen suhteenne edestä. En uskalla kopioida tekstiä ilman lupaa, mutta lukekaa itse tuosta:
http://www.vaestoliitto.fi/toimiva_parisuhde/artikkeleita2/?x13200=25769

 

[vieras]

Asiaa on.

Tämä on kyllä jo käsitelty täällä. Pitkä ketju oli.

 

[r u u s a]

Jeps. Kiitos.

:'(

 

[Tammihärkä]

Mielenkiintoiselta vaikuttava artikkeli, tutustun paremmalla ajalla ihan mielenkiinnosta.

Kiitos

 

[Borkku]

Vaan jos toinen löytää toisen ja haluaa erota niin mitä pirua siinä sit se toinen tekee


Kyllä mä ainaki tuen lastani ja toivon että osaisin sen tehdä myös oikealla tavalla tämän eronkin jälkeen.

Tuli aika paska fiilis.

 

[not so simple]

Vaan jos toinen löytää toisen ja haluaa erota niin mitä pirua siinä sit se toinen tekee

Itse olen perheen ja avioliiton kannattaja (huonoinakin vuosina) mutta minkäs teet jos toinen päättää toisin?

 

[Borkku]

Vaan jos toinen löytää toisen ja haluaa erota niin mitä pirua siinä sit se toinen tekee

Itse olen perheen ja avioliiton kannattaja (huonoinakin vuosina) mutta minkäs teet jos toinen päättää toisin?

No en mä ainaka voinu mitään muuta tehdä ku herra löysi toisen ja halus erota.

 

[not so simple]

Vaan jos toinen löytää toisen ja haluaa erota niin mitä pirua siinä sit se toinen tekee

Itse olen perheen ja avioliiton kannattaja (huonoinakin vuosina) mutta minkäs teet jos toinen päättää toisin?

No en mä ainaka voinu mitään muuta tehdä ku herra löysi toisen ja halus erota.

Tuo on se kauhuskenaario mullakin vähän merkkejäkin ilmassa on..
En itseni takia itke vaan lasten.
Paljon jaksuja teille Borkku sinne!
Toivottavasti välit on asialliset ja lapset tapaa isää jne?(ei tarvitse vastata jos tungettelen).

 

[Borkku]

Vaan jos toinen löytää toisen ja haluaa erota niin mitä pirua siinä sit se toinen tekee

Itse olen perheen ja avioliiton kannattaja (huonoinakin vuosina) mutta minkäs teet jos toinen päättää toisin?

No en mä ainaka voinu mitään muuta tehdä ku herra löysi toisen ja halus erota.

Tuo on se kauhuskenaario mullakin vähän merkkejäkin ilmassa on..
En itseni takia itke vaan lasten.
Paljon jaksuja teille Borkku sinne!
Toivottavasti välit on asialliset ja lapset tapaa isää jne?(ei tarvitse vastata jos tungettelen).

Välit on perseestä, koska mä oon kusipää ja laps tapaa isäänsä koska isä vaatis oikeuden päätöksen ja vaatii tapaamiset koska HÄNELLÄ oikeuden mukaan ne ovat. Oikeasti lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, mut.......

 

[Spirit of the Christmas Past]

No tokikaan ei aina pääse valitsemaan niitä kortteja, joita elämä käteen jakaa. Kyllähän täältä kuollaankin, eikä kenelläkään varmaan ole lapselleen tarjota pelkkää täydellisyyttä. Tuo on vain yksi miettimisen arvoinen asia kun asioita mietitään...jos on tilanne sellainen, että itseltä ei kysytä, toimitaan tietenkin sen mukaan.

 

[Borkku]

No tokikaan ei aina pääse valitsemaan niitä kortteja, joita elämä käteen jakaa. Kyllähän täältä kuollaankin, eikä kenelläkään varmaan ole lapselleen tarjota pelkkää täydellisyyttä. Tuo on vain yksi miettimisen arvoinen asia kun asioita mietitään...jos on tilanne sellainen, että itseltä ei kysytä, toimitaan tietenkin sen mukaan.

Sun alotus olis ollu aivan erilainen mun mielestä jos nämä sun myöhemmät tekstit olis ollu jo siinä luetavissa.

 

[Borkku]

kauheen moni sanoo että "hyvä vanhemmuus on eri asia kuin hyvänä puolisona oleminen". mä oon tosta tavallaan eri mieltä. Jos ei ota vastuuta omista teoistaan niin että pystyis vuodesta toiseen kunnioittaa rakastamaansa henkilöä jonka on itse valinnut, niin miten sitä sitte pystyis elämään "kaksoiselämää" niin että toinen persoona on ihan pyllystä ja toinen ois hyvä.

Sitä paitsi lapselle on varmast tärkeetä myös se miten vanhemmat kohtelee toisiaan, rakastaahan se lapsi niitä molempia

Joten mä en ihmettele yhtään sitä miten neiti kokee isänsä tänäkin päivänä

 

[eroperheen lapsi]

oli kiinnostava, juuri luin

 

[Spirit of the Christmas Past]

No tokikaan ei aina pääse valitsemaan niitä kortteja, joita elämä käteen jakaa. Kyllähän täältä kuollaankin, eikä kenelläkään varmaan ole lapselleen tarjota pelkkää täydellisyyttä. Tuo on vain yksi miettimisen arvoinen asia kun asioita mietitään...jos on tilanne sellainen, että itseltä ei kysytä, toimitaan tietenkin sen mukaan.

Sun alotus olis ollu aivan erilainen mun mielestä jos nämä sun myöhemmät tekstit olis ollu jo siinä luetavissa.

Pidin asiaa jokseenkin itsestäänselvänä, mutta ymmärrän että ei se sitä ehkä sivusta katsottuna ole (siksi lisäsin tuon).

 

[Borkku]

No tokikaan ei aina pääse valitsemaan niitä kortteja, joita elämä käteen jakaa. Kyllähän täältä kuollaankin, eikä kenelläkään varmaan ole lapselleen tarjota pelkkää täydellisyyttä. Tuo on vain yksi miettimisen arvoinen asia kun asioita mietitään...jos on tilanne sellainen, että itseltä ei kysytä, toimitaan tietenkin sen mukaan.

Sun alotus olis ollu aivan erilainen mun mielestä jos nämä sun myöhemmät tekstit olis ollu jo siinä luetavissa.

Pidin asiaa jokseenkin itsestäänselvänä, mutta ymmärrän että ei se sitä ehkä sivusta katsottuna ole (siksi lisäsin tuon).

itsestään selvää ei ole mikään sehän on itsestään selvää, ihan syystä että ihmisiä on erilaisista tilanteista ja toki he ajattelevat ja tuntevat myös sen mukaan mitä ovat kokeneet, koska ihminenkin elää myös tunteidensa kautta.

 

[Borkku]

kauheen moni sanoo että "hyvä vanhemmuus on eri asia kuin hyvänä puolisona oleminen". mä oon tosta tavallaan eri mieltä. Jos ei ota vastuuta omista teoistaan niin että pystyis vuodesta toiseen kunnioittaa rakastamaansa henkilöä jonka on itse valinnut, niin miten sitä sitte pystyis elämään "kaksoiselämää" niin että toinen persoona on ihan pyllystä ja toinen ois hyvä.

Sitä paitsi lapselle on varmast tärkeetä myös se miten vanhemmat kohtelee toisiaan, rakastaahan se lapsi niitä molempia

Joten mä en ihmettele yhtään sitä miten neiti kokee isänsä tänäkin päivänä

eli miten? minkä ikänen?

On reilu 10 ikänen eikä koe et isä olis edelleenkään hänelle läheinen eikä hänestä oikeasti välittävä. Isä ei ole koskaa ollut läheinen.

En mä täällä enempää puhu ku paska sataa kiitetävästi sekä neidin että mun niskaan muutenki.

 

[Borkku]

On reilu 10 ikänen eikä koe et isä olis edelleenkään hänelle läheinen eikä hänestä oikeasti välittävä. Isä ei ole koskaa ollut läheinen.

En mä täällä enempää puhu ku paska sataa kiitetävästi sekä neidin että mun niskaan muutenki.

jos on jo 10, tuskin on hirveen todennäköistä ENÄÄ saada isäsuhdetta korjattua:/ mutta jos mies on omalla päätöksellään lähtenyt perheensä luota, niin syytön sä siihen oot

En mä syytäkään itseäni

 

[w4]

Vaan jos toinen löytää toisen ja haluaa erota niin mitä pirua siinä sit se toinen tekee


Kyllä mä ainaki tuen lastani ja toivon että osaisin sen tehdä myös oikealla tavalla tämän eronkin jälkeen.

Tuli aika paska fiilis.

samaamieltä. vaan kun muut,sossut, laki ,isä . ne määrää . mikä minun lapselle on parasta . NIIN NYT OLEN OMAKOHTAISESTI NÄHNYT että olin oikeassa. muut väärässä. VAIN MINÄ TIESIN MIKÄ MINUN LAPSELLE OLISI OLLUT PARASTA. JA SAMOIN LAPSIKIN ON SANONUT. (nyt aikuinen)

 

[eroamassa]

Kiitos, käynpä lukemassa tuon. Meillä on 2 ja 4v lapset, ja mies etsii uutta asuntoa.. Ilmoitti haluavansa eron, eikä sen enpää selitellyt sitä .Ketään kolmatta ei kuulema ole.

Joten mitä minä turhaan kituuttamaan tai vaatimaan aikaa suhteellemme, kai se on parasta näin. Lapset tulevat asumaan vuoroviikoin molemmilla, joten näkevät kumpaakin meistä..

 

[ei päde suomessa]

kuinka voi verrata jenkkilapsia ja suomalaislapsia toisiinsa, minusta on vähän eri asioita ja erilainen kulttuurit

 

[up up up]

Tuo ap:n laittama linkki ei enää aukea. Mistähän tuon artikkelin voisi lukea???

 

[sisar puoliQ]

totta, että kun perheessä lapsia, ei pitäisi heppoisin perustein erota. mutta onhan noita syitä, joissa se ero on parempi: alkoholismi, vakavat mielenterveysongelmat, väkivalta, pettämiset tai todellakin vuosia kestänyt onnettomuus, joka ei edes pariterapialla hoidu. en usko, että lapset tuollaisissa perheissä voivat kovin onnellisia olla.

 

[hivenenhullu]

no vaikka ero onkin lapselle aina kova paikka, niin siltikin on parempi erota suhteesta jossa ei ole onnellinen..
eniten varmasti vaikuttaa tuossa erossa se miten se ero hoidetaan, miten paljon siihen sisältyy katkeruutta,itkeskelyä,riitelyä,toisesta pahan puhumista jne.
jos ero on riitasia ja avieka kärsii siitä lapset eniten

 

[dfdf]

Omasta kokemuksestani voin kertoa, että äitini viisain teko oli erota väkivaltaisesta isästämme. Meitä lapsia isä ei satuttanut, mutta lasten ei pitäisi ikinä joutua todistamaan, kun isä kuristaa tai hakkaa äitiä.

Ero ei todellakaan ollut kova paikka minulle 6 vuotiaana, vaan suuri helpotus. Eron jälkeen alkoin onnellinen lapsuus äidin kanssa.

 

[myö]

no vaikka ero onkin lapselle aina kova paikka, niin siltikin on parempi erota suhteesta jossa ei ole onnellinen..
eniten varmasti vaikuttaa tuossa erossa se miten se ero hoidetaan, miten paljon siihen sisältyy katkeruutta,itkeskelyä,riitelyä,toisesta pahan puhumista jne.
jos ero on riitasia ja avieka kärsii siitä lapset eniten

Mutta mitä se onnellisuus on? Jos mies tai vaimo on väkivaltainen tai juoppo, on minusta eroaminen oikeutettua. Sen sijaan mua etoo tämä aikuisten ihmisten onnen ja oman hyvän etsintä: heti kun on vähänkin vaikeammat ajat, erotaan ja etsitään taas uutta hyvän olon tuojaa välittämättä lasten tunteista mitään.

Itse näen työssäni paljon sitä, miten vanhempien ero sattuu vielä teini-ikäiseen nuoreenkin ja miten syvällä eron aiheuttamat haavat ovat. Sitä niin toivois, että aikuiset olis aikuisia - silloin olis lapsenkin turvallisempaa kasvaa.