Tässä Mustafesta ja hänen yksinhuoltajaksi jääneestä äidistään lisää:
"Somaliassa Muusen sukulaiset olivat perinteisesti olleet paimentolaisia. Kun hänen äitinsä
Hodan saapui 10-vuotiaana Suomeen, hänet pantiin suoraan koulunpenkille. Se oli hetki, jona luku- ja kirjoitustaito tulivat sukuun.
Mukavinta olisi ollut muuttaa Turun lähiöihin Varissuolle tai Lausteelle. Siellä oli muitakin somalitaustaisia, joiden kanssa voisi puhua omaa äidinkieltä.
Hodan kuitenkin ymmärsi, että lasten kasvuympäristönä ne eivät olisi parhaita mahdollisia paikkoja. Hän oli valmis maksamaan enemmän vuokraa, jotta hän pääsisi lapsineen Katariinaan, joka oli lähiönä keskiluokkaisempi – ja valkoisempi.
– Päätös oli strateginen. Äiti halusi, että integroituisimme kantaväestöön. Hän oli tulkin työssä nähnyt, mitkä olivat Suomessa asumisen ongelmat ja mahdollisuudet, Muuse kertoo.
– Jouduin aina hakemaan paikkaani koulussa. Se oli minulle henkisesti raskasta, hän sanoo.
Muuse vetäytyi omiin oloihinsa. Hänellä oli mielikuvituskavereita. Lisää ystäviä löytyi kirjoista. Muuse rakastui lukemiseen jo lapsena.
– Kirjat olivat ystäviäni. Paras kaverini oli Maria Kallio, joka on
Leena Lehtolaisen dekkarien etsivä, hän kertoo.
Muuse pitää lukuharrastustaan lottovoittona.
– Kehityin kielellisesti tosi nopeasti. Minun somaliani ja suomeni ovat nykyisin yhtä vahvoja ja sanavarastot yhtä suuria, hän sanoo.
– Valitettavasti on paljon toisen polven maahanmuuttajia, jotka eivät ole hyviä äidinkielessään eivätkä suomessa.
Kaksikielisyyden päälle hän kehitti väkevän Turun murteen, joka on viime aikoina hieman heikentynyt.
Kielen oppiminen edesauttoi akateemista pärjäämistä. Muuse valmistui peruskoulusta yli yhdeksän keskiarvolla. Hän pääsi Turun Suomalaiseen Yhteiskouluun, joka on yksi maan parhaista suomenkielisistä lukioista. Ylioppilastodistukseen merkittiin neljä laudaturia."
www.hs.fi
