vierailija
Tutkijat laskivat MOT:lle: Maksoimme syksyllä sähköstä 5 miljardia ylimääräistä – ”Tulonsiirto sähköntuottajille”
Suomi puolustaa EU:ssa sähkön hinnoittelujärjestelmää, joka tutkijoiden arvion mukaan köyhdytti suomalaiskuluttajia miljardeilla euroilla viime vuoden loppupuoliskolla.
Viime vuonna sähkö oli poikkeuksellisen kallista.
Kun sähkön tukkumarkkinahinta Suomessa oli vielä vuonna 2020 keskimäärin 2,8 senttiä kilowattitunnilta, viime vuoden jälkimmäisen puoliskon keskihinta oli jo reilusti yli 20 senttiä.
Ylen MOT-toimitus pyysi Aalto-yliopiston tutkijoita arvioimaan, kuinka kalliiksi energiakriisi suomalaisille lopulta kävi.
Summa on pysäyttävä: Suomalaiset ovat maksaneet sähköstä noin viisi miljardia euroa ylimääräistä. Tämän verran rahaa on siis kadonnut sähkönkäyttäjien taskuista ja päätynyt sähkön myyjille.
– Sähkön tuotantokustannukset ovat suurin piirtein samat kuin ennen energiakriisiä. Puhdasta energiaa tekevät sähkön tuottajat hyötyvät tilanteesta valtavasti. Energiakriisihän on oikeastaan energiantuottajan paratiisi, sanoo teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.
Energiakriisi mahdollisti epäoikeudenmukaisen tulonsiirron sähkön kuluttajilta energiayhtiöille, sanoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund.
Lund pitää tulonsiirtoa epäoikeudenmukaisena, koska hänen mukaansa tapahtunut olisi voitu myös välttää. Aalto-yliopiston tutkijaryhmä esitti jo viime keväänä ehdotuksensa siitä, miten nykyistä sähkömarkkinamallia olisi voitu kriisitilanteessa muokata.
Marginaalihinnoittelua pidetään tärkeänä työkaluna siirtymässä kohti päästötöntä yhteiskuntaa. Tästä energiateollisuus ja tutkijat ovat samaa mieltä.
Energiakriisin kaltaisessa poikkeustilanteessa marginaalihinnoittelu voi kuitenkin nostaa sähkön hinnan pilviin ja tuottaa kansalaisille valtavaa taloudellista ahdinkoa.
– Kuluttajat eivät nyt pääse nauttimaan siitä tosi halvasta aurinkoenergiasta, tuulivoimasta, vesivoimasta, meille ei ole mitään hyötyä siitä. Ja se on markkinoiden vika, professori Lund sanoo.
Sähkön tuottajat ovat sen sijaan hyötyneet hinnoittelujärjestelmästä. Suomen kaksi suurinta sähköntuottajaa, Fortum ja metsäyhtiö UPM ovat kaksinkertaistaneet sähköntuotantonsa liikevoiton.
Esimerkiksi Fortum tuottaa sähkönsä ydinvoimalla ja vesivoimalla, joiden tuotantokustannukset ovat alhaiset. Vesivoimalla tuotetun kilowattitunnin tuotantokustannus on yksi sentti, kun sähkön markkinahinta on syksyn huippuhetkinä monesti yltänyt yli 50 senttiin.
Suomi vastustaa muutoksia nykymalliin
Energiateollisuus vastustaa johdonmukaisesti marginaalihinnoittelusta luopumista edes kriisitilanteessa.
Vielä syksyllä järjestelmän remonttiin oli kuitenkin kova poliittinen paine.
Esimerkiksi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi, että järjestelmä ei enää palvele sähkönkuluttajien etua. Von der Leyen ehdotti, että sähkön markkinahintaa nostanut kaasu irrotettaisiin hinnoittelujärjestelmästä omaan koriinsa, jolloin kaikki myytävä sähkö ei olisi yhtä kallista.
EU-maat ovat vääntäneet asiasta talven ajan. Suomi on asemoinut itsensä nykysysteemin säilyttäjien joukkoon.
Helmikuussa Suomi ja kuusi muuta EU-maata julkaisivat yhteiskirjeen, jossa varoitetaan muutoksista ”hyvin toimivaan järjestelmään”.
Suomi liittyi yhteiskirjeeseen virkamiestyön tuloksena. Suomen energiastrategiasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto, joka on johdonmukaisesti vastustanut puuttumista sähkön markkinahinnan muodostukseen.
Vidun Lintilän kelmi vastuuministerinä mahdollisti tämän ryöstön ja esti kohtuuhintaisten sähkön hintakattomallien käsittelyn energiateollisuuden lobbaajana. Kuinka kalliiksi tämä tulikaan Suomen sähkönkuluttajille ja Kepun Lintilän & Saarikon energiateollisuuden kanssa sumplimat sähkötuet hyödyttivät pääosin suurituloisimpia yli 70 000 euroa tienaavia talouksia, omavastuu (90€/kk) käytännössä poisti tuet kerrostaloasujilta, vaikka heidänkin sähkönsä hinta oli keskimäärin +400-500% aiempaan verrattuna, ja kerrostaloissa asuvat pääosin matalatuloisemmat. Joutaa jo tuo törkymeemejä työajalla humalassa lähettelevä ministerinkuvatus vaihtoon ja koko Kepu oppositioon ensi hallituskaudeksi häpeämään.
Tutkijat laskivat MOT:lle: Maksoimme syksyllä sähköstä 5 miljardia ylimääräistä – ”Tulonsiirto sähköntuottajille”
Suomi puolustaa EU:ssa sähkön hinnoittelujärjestelmää, joka tutkijoiden arvion mukaan köyhdytti suomalaiskuluttajia miljardeilla euroilla viime vuoden loppupuoliskolla.
yle.fi
Viime vuonna sähkö oli poikkeuksellisen kallista.
Kun sähkön tukkumarkkinahinta Suomessa oli vielä vuonna 2020 keskimäärin 2,8 senttiä kilowattitunnilta, viime vuoden jälkimmäisen puoliskon keskihinta oli jo reilusti yli 20 senttiä.
Ylen MOT-toimitus pyysi Aalto-yliopiston tutkijoita arvioimaan, kuinka kalliiksi energiakriisi suomalaisille lopulta kävi.
Summa on pysäyttävä: Suomalaiset ovat maksaneet sähköstä noin viisi miljardia euroa ylimääräistä. Tämän verran rahaa on siis kadonnut sähkönkäyttäjien taskuista ja päätynyt sähkön myyjille.
– Sähkön tuotantokustannukset ovat suurin piirtein samat kuin ennen energiakriisiä. Puhdasta energiaa tekevät sähkön tuottajat hyötyvät tilanteesta valtavasti. Energiakriisihän on oikeastaan energiantuottajan paratiisi, sanoo teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.
Energiakriisi mahdollisti epäoikeudenmukaisen tulonsiirron sähkön kuluttajilta energiayhtiöille, sanoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund.
Lund pitää tulonsiirtoa epäoikeudenmukaisena, koska hänen mukaansa tapahtunut olisi voitu myös välttää. Aalto-yliopiston tutkijaryhmä esitti jo viime keväänä ehdotuksensa siitä, miten nykyistä sähkömarkkinamallia olisi voitu kriisitilanteessa muokata.
Marginaalihinnoittelua pidetään tärkeänä työkaluna siirtymässä kohti päästötöntä yhteiskuntaa. Tästä energiateollisuus ja tutkijat ovat samaa mieltä.
Energiakriisin kaltaisessa poikkeustilanteessa marginaalihinnoittelu voi kuitenkin nostaa sähkön hinnan pilviin ja tuottaa kansalaisille valtavaa taloudellista ahdinkoa.
– Kuluttajat eivät nyt pääse nauttimaan siitä tosi halvasta aurinkoenergiasta, tuulivoimasta, vesivoimasta, meille ei ole mitään hyötyä siitä. Ja se on markkinoiden vika, professori Lund sanoo.
Sähkön tuottajat ovat sen sijaan hyötyneet hinnoittelujärjestelmästä. Suomen kaksi suurinta sähköntuottajaa, Fortum ja metsäyhtiö UPM ovat kaksinkertaistaneet sähköntuotantonsa liikevoiton.
Esimerkiksi Fortum tuottaa sähkönsä ydinvoimalla ja vesivoimalla, joiden tuotantokustannukset ovat alhaiset. Vesivoimalla tuotetun kilowattitunnin tuotantokustannus on yksi sentti, kun sähkön markkinahinta on syksyn huippuhetkinä monesti yltänyt yli 50 senttiin.
Suomi vastustaa muutoksia nykymalliin
Energiateollisuus vastustaa johdonmukaisesti marginaalihinnoittelusta luopumista edes kriisitilanteessa.
Vielä syksyllä järjestelmän remonttiin oli kuitenkin kova poliittinen paine.
Esimerkiksi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi, että järjestelmä ei enää palvele sähkönkuluttajien etua. Von der Leyen ehdotti, että sähkön markkinahintaa nostanut kaasu irrotettaisiin hinnoittelujärjestelmästä omaan koriinsa, jolloin kaikki myytävä sähkö ei olisi yhtä kallista.
EU-maat ovat vääntäneet asiasta talven ajan. Suomi on asemoinut itsensä nykysysteemin säilyttäjien joukkoon.
Helmikuussa Suomi ja kuusi muuta EU-maata julkaisivat yhteiskirjeen, jossa varoitetaan muutoksista ”hyvin toimivaan järjestelmään”.
Suomi liittyi yhteiskirjeeseen virkamiestyön tuloksena. Suomen energiastrategiasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto, joka on johdonmukaisesti vastustanut puuttumista sähkön markkinahinnan muodostukseen.
Vidun Lintilän kelmi vastuuministerinä mahdollisti tämän ryöstön ja esti kohtuuhintaisten sähkön hintakattomallien käsittelyn energiateollisuuden lobbaajana. Kuinka kalliiksi tämä tulikaan Suomen sähkönkuluttajille ja Kepun Lintilän & Saarikon energiateollisuuden kanssa sumplimat sähkötuet hyödyttivät pääosin suurituloisimpia yli 70 000 euroa tienaavia talouksia, omavastuu (90€/kk) käytännössä poisti tuet kerrostaloasujilta, vaikka heidänkin sähkönsä hinta oli keskimäärin +400-500% aiempaan verrattuna, ja kerrostaloissa asuvat pääosin matalatuloisemmat. Joutaa jo tuo törkymeemejä työajalla humalassa lähettelevä ministerinkuvatus vaihtoon ja koko Kepu oppositioon ensi hallituskaudeksi häpeämään.
