Meillä alkaa olla se vaihe menossa, että tutista pitäisi päästä eroon...
Muutama kuukausi sitten oli jo se tilanne, että poika ei tuttia juurikaan käyttänyt, nukahti se suuhun, mutta sen jälkeen ei kaipaillut.
Sitten tuli korvatulehdus ym. flunssa kausi ja kipeänä ollessa tutista tuli uudelleen tärkeä. Ja nyt kun ikää alkaa olla 1v 8kk ja risat on tutista tullut numero ykkönen... Päivällä etsii tuttia kotona, koko ajan haluaisi olla tutti suussa, leikkiessä jne. Hoidossa ongelmaa ei ole kun siellä muillakaan ei ole eikä tunnu sielä edes muistavan koko tuttia, mutta kotona tuttia alkaa itkeskelemään.
Pari päivää sitten päätin, että nyt loppuu, alkoi yölläkin heräillä monta kertaa ja huoneesta kuului vaan "tutti, tutti, tutti"... Otin yhden vanhan tutin ja leikkasin siitä tuttiosan pois ja näytin pojalle että nyt se meni rikki, ei ole enää tuttia! Illalla ja päiväunille on nyt pari kertaa nukahtanut ilman tuttia lyhyehkön taistelun jälkeen, mutta yöllä kun herää, ei millään rauhoitu ilman tuttia, huutaa kurkkusuoraan tutin perään vedet silmistä valuen niiiin säälittävän näköisenä, että olen antanut vielä periksi ja tyrkännyt tutin suuhun ja on nukahtanut samantien. Mutta sitten olen hiippaillut takaisin ja napannut tutin pois kun on kunnolla nukahtanut, jottei aamulla näkisi tuttia...
Onko kokemuksia siitä miten nopeasti tutista vieroittuminen on mennyt, eli missä vaiheessa unohtaa itkeä tutin perään? Onko ideoita miten sitä voisi helpottaa?
Muutama kuukausi sitten oli jo se tilanne, että poika ei tuttia juurikaan käyttänyt, nukahti se suuhun, mutta sen jälkeen ei kaipaillut.
Sitten tuli korvatulehdus ym. flunssa kausi ja kipeänä ollessa tutista tuli uudelleen tärkeä. Ja nyt kun ikää alkaa olla 1v 8kk ja risat on tutista tullut numero ykkönen... Päivällä etsii tuttia kotona, koko ajan haluaisi olla tutti suussa, leikkiessä jne. Hoidossa ongelmaa ei ole kun siellä muillakaan ei ole eikä tunnu sielä edes muistavan koko tuttia, mutta kotona tuttia alkaa itkeskelemään.
Pari päivää sitten päätin, että nyt loppuu, alkoi yölläkin heräillä monta kertaa ja huoneesta kuului vaan "tutti, tutti, tutti"... Otin yhden vanhan tutin ja leikkasin siitä tuttiosan pois ja näytin pojalle että nyt se meni rikki, ei ole enää tuttia! Illalla ja päiväunille on nyt pari kertaa nukahtanut ilman tuttia lyhyehkön taistelun jälkeen, mutta yöllä kun herää, ei millään rauhoitu ilman tuttia, huutaa kurkkusuoraan tutin perään vedet silmistä valuen niiiin säälittävän näköisenä, että olen antanut vielä periksi ja tyrkännyt tutin suuhun ja on nukahtanut samantien. Mutta sitten olen hiippaillut takaisin ja napannut tutin pois kun on kunnolla nukahtanut, jottei aamulla näkisi tuttia...
Onko kokemuksia siitä miten nopeasti tutista vieroittuminen on mennyt, eli missä vaiheessa unohtaa itkeä tutin perään? Onko ideoita miten sitä voisi helpottaa?