Tutista eroon.... nyt vai myöhemmin?

["muu"]

Meidän erittäin topakka neiti 1v7kk on nyt todellinen tuttiaddikti :/ Vielä 3-4kk sitten tuttia ei päivisin tarvittu juuri lainkaan, päiväunille ja yöunille vain. Kauppareissuille pystyi hyvin lähtemään niin ettei tarvinnut miettiä ollenkaan, että onko tutti mukana. Ajattelimmekin silloin, että alkaa olla hyvä hetki vierottaa tutista kokonaan. SITTEN kävikin niin, että alkoi tehdä kulma/poskihampaita urakalla ja tutin järsiminen selvästi helpotti. Usein annetaan tutti kylmän veden alla jäähdytettynä, helpotti narinaa. Pikku hiljaa huomaamatta, kun hampaita vaan nyt tuli ja tulee, ei tyttö tunnu pärjäävän ilman tuttia ollenkaan. Saa järkyttäviä huuto/itku/potkuraivareita, jos ei saa tuttia. Ulkoiluissa ei olla pidetty tuttia koskaan, mutta nyt nekin on yhtä huutoa, oletan että itkee tuttiaan....

APUA! Tänään jo meinaa järki mennä tähän. Uhma on hirmuinen ja ajattelinkin että milloin heittää tutit roskiin kokonaan. Onko liian julmaa tehdä se nyt? Mitä itse tekisit? Nyt heti vai kun vähän enemmän tajuaa selityksiä. Syksyllä viimeistään kun 2 täyttää, haluan että neidillä ei ole tuttia. Odottelisiko nyt nuo muutamat hampaat, mitkä pullottaa taas läpi.... en tiiä mitä tekis!

 

["vieras"]

Jaa a, miksei tutista ole vieroitettu ajat sitten?

 

["vieras"]

Ehkä ootat ne hampaat, jos on oletettavissa, että se tekee lapselle kovin kipeetä. Mut kesällä on sillai ihan hyvä aika heittää hyvästit tutille, kun ollaan paljon ulkona ja on kaikkea kivaa tekemistä, niin sitä tuttia ei välttämättä lapsi muista kaivata niin paljon

Me otettiin tutit pois 1v4kk, ja poskihampaat oli piakkoin puskemassa läpi, mut eipä ne nyt sittenkään niin kipeät ollu ja tuteista päästiin 5 illan huudoilla ja raivoamisilla.

Täällä juuri kulmahampaat puskeneet läpi kohta 2-vuotta täyttävällä, mutta ilman ongelmia onneksi.

Tsemppiä!

 

["Joo"]

Ottakaa kokonaan nyt pois, pääsette vähemmällä. Pari päivää on varmasti ihan kauheaa, jos on noin addiktoitunut, mutta sitten helpottaa. Elämästä tulee hankalaa jos pitää tutin ehdoilla mennä.

 

["muu"]

Meillä hampaidenteko on ollut järkyttävää! Ja eihän särkylääkettäkään voi viikkotolkulla antaa. Siksi tuo tutti on ollut mukana. Lapsi on saanut joka hampaan kanssa pientä kuumetta ja nuhaa ja nyt 4kk aikana on puhjennut nyt 8 hammasta ja nyt kulmat esillä kolmesta hampaasta. Tutilla pureskelee ikeniä vasten, mikään purulelu ei ole hänen mieleinen ollut, eikä niillä oikein muualle kuin etuhampaisiin yltykään. Mutta hankalaa tosiaan on, kun alkaa mennä tutin ehdoilla elämä :/

 

["piipi"]

Minulle annettiin hammaslääkäristä ohje, että vuoden ikä on takaraja tutille. Sen jälkeen vaikuttaa hampaisiin. Ja silloin se olikin helppoa, jotta en kyllä antaisi noin vanhana enää jyrsiä tuttia...

 

[-]

[QUOTE="piipi";28507598]Minulle annettiin hammaslääkäristä ohje, että vuoden ikä on takaraja tutille. Sen jälkeen vaikuttaa hampaisiin. Ja silloin se olikin helppoa, jotta en kyllä antaisi noin vanhana enää jyrsiä tuttia...[/QUOTE]

Ai, mulle sanottiin, että kaksi vuotta...

 

[Nepparipoks]

Tuo onkin vaikea tilanne tutin suhteen. Tutti on selvästi lapselle kovin tärkeä.

Minä olen niin höveli, että odottaisin vielä hetken.

Mun tytöllä hampaat ei tehnyt noin tiukkaa, mutta tutti oli tärkeä. Saattoi kuljeskella tutti suussa ja kolme käsissä.

Tyttö oli n. 1v 10kk, kun tutista sitten luovuttiin. Tyttö itse halusi antaa sen tuttikeijulle (olin puhunut tuttikeijusta n. 1kk ajan ja kertonut, että keiju tuo lahjan). Ei kertaakaan itkenyt tutin perään.


Teidän täytyy miettiä itse mikä sopii teille ja lapselle.

 

[ensimmäisenäiti.]

Milloin sitten kuuluisi luopua tutista? Kun meilä on kohta 1-vuotias ja ei tosiaan tarvi tuttia kuin nukkumiseen, mutta jos tutti on jäänyt pöydälle niin kyllä se siitä suuhun menee, mutta antaa kyllä pois. Olisiko hyvä nyt jo vierottaa vai?

Kun kuitenkin tarvii sitä tuttia nukahtamiseen ja kun meillä ei vielä öitä nukuta putkeen, mutta tutilla rauhoittuu (välillä)

 

["tyty"]

Meille neuvolasta sanottiin, että 2 vee ois takaraja, sit alkaa vaikuttaa hampaisiin. Mä kans odottaisin vielä vähän aikaa ainakin unitutin suhteen.

 

["vieras"]

Meillä otettiin juuri lapselta päivätutti kokonaan pois kun oli 1v7kk, tosin päikkäreille annettiin, muuten ei ollenkaan. Sitten lähellä 2v ikää lopetettiin unituttikin, yhtenä päivänä ennen päikkäreitä mies vain leikkasi tuttiosan pois ja sanoi, että tutti onkin rikki. Poika meni nukkumaan nikottelematta ja päikkäreitten jälkeen otti tutin käteensä, sanoi että tutti on rikki ja vei roskiin. Ilman mitään itkuja

Ja ennen tuota ikää tutti oli suussa melkein 24/7.

 

["vieras"]

Kaksplussassa oli juttu aiheesta 2000-luvun alussa. Siinä haastateltiin yhtä lasten hampaisiin erikoistunutta hammaslääketieteen professoria ja jotain lääkäriä tutin haitoista JA hyödyistä ja ne molemmat sanoivat, että kunhan ei mentäis kovin yli kahdesta vuodesta niin nou hätä! Ehkä mä odottaisin, että lapsi saa ne hampaat esiin, sehän tapahtuu yleensä kahteen vuoteen mennessä, ja sitten jotain isojen tyttöjen juttua tilalle.

 

["muu"]

Kiva kun on paljon vastauksia ja mielipiteitä. Kovin ristiriitaiselta itsestäkin tuntuu, koska tutti on todella tärkeä tytölle. Esikoiselle vierotus kävi hyvin, kun hampaiden tulo ei ollut noin kipeää, ja hänellä oli samalla tavoin kun tällä kuopuksella tutti käytössä vain unilla. Esikko oli ilman tuttia reilun vuoden ikäisenä. En arvannut toisen kohdalla olevan sen kummempaa, kun ensimmäisenkään, mutta toisin meni. Yksilöitähän nämä ovat. Säälittää vaan ja sydäntä särkee, jos toinen on kipeä, niin vielä viedä tuttikin siinä samalla. Mutta kohta en enää erota, itkeekö ikeniään vai tutin puutetta, siksi hankalaa.

 

[määkin]

Meillä otettiin tutti pois vähän ennen kahta vuotta. Vuoden vaiheilla sitä mietin, mutta kun se ei ollut kovin tärkeä silloin, ajattelin ettei siitä haittaakaan ole. Mutta tutin merkitys kasvoi valtavasti toisella ikävuodella. Ei se pois ottaminen mitään kauhean kamalaa ollut, mutta toki kaipasi ja puhui siitä vielä usean viikon. Tällä järjellä ehdottomasti ottaisin pois noin vuoden ikäisenä.

 

[Irski]

eikö kaikkein paras olisi huijata lasta niin, että yöllä salaa tekee reikiä tuttiin ja syynä vaan yksinkertaisesti sitten se, että hän olisi ne pureksinut rikki? eli kun on hampaita, ei voi enää tuttia syödä!? vai onko sekin jotenkin passiivis aggressiivis-post traumaattis höpönpöpön lapselle ikuiset traumat paskaa ?

 

["Nyt"]

Viette joku päivä vaan metsään oraville ja sanot että oravat tuo sitten sinne jonkin lahjan tytölle ku on luovuttanut pikkuoraville jotka tarttee tuttinsa tai sitten vaan leikkaatte päät pois tutista,näin mulle tehtiin lapsena.omat lapset on onneksi ihan helpolla luopuneet tutista,kun eivät muutenkaan syöneet kuin unille mentäessä

 

[leijona76]

[QUOTE="piipi";28507598]Minulle annettiin hammaslääkäristä ohje, että vuoden ikä on takaraja tutille. Sen jälkeen vaikuttaa hampaisiin. Ja silloin se olikin helppoa, jotta en kyllä antaisi noin vanhana enää jyrsiä tuttia...[/QUOTE]

Mulle sanottiin että 2v on takaraja ja kuulemma täysin ajoissa vein 1v9kk ikäseltä tutit.

 

["muu"]

ymmärtääkö teillä jo 1 1/2 vuotiaat oraville tms vientiä? Meillä ei tyttö vielä edes puhu kuin viitisen sanaa, ymmärtää toki enemmän, mutta en usko tajuavan mitään, vaikka kuinka vietäs oraville

 

["Sadie"]

Meillä vierotettiin tutista kun oli 10kk. Ja ihan hyvin on hampaiden tulot pärjätty ilman tuttia..

 

["muu"]

[QUOTE="Sadie";28508774]Meillä vierotettiin tutista kun oli 10kk. Ja ihan hyvin on hampaiden tulot pärjätty ilman tuttia..[/QUOTE]

No niin meilläkin eka lapsi, ei ollut ongelmaa. Toisen kanssa on. Sen jos jonkun olen oppinut näiden lasten kanssa, että erilaisia ovat ja mitään ei kannata mennä vannomaan, että niin en ainakaan tee.

Ja varmasti hyvin olisi pärjätty, jos olisi ehditty vieroittaa ennen pahinta hampaidentulo hetkeä. Eihän sitä tuttia sitten lapsikaan olisi osannut enää kaivata. Meidän vanhempien moka se oli, se on selvää. Jälkiviisaus on sitä parasta viisautta. Mutta arjen tilanteet nyt vaan ajoi siihen (lue -ei oltu nukuttu siinä lapsen ollessa vuoden vanha yhtään ainoaa kokonaista yötä, ja harvassa oli vain parin heräilyn yötkin) että ei ollut voimia alkaa siinä tutista irroittautumaan.

Nyt jaksaminen ihan eri tasolla, kun lapsi jo nukkuu hyvin. Sen puolesta siis jo jaksaa, lapselle parasta hetkeä tässä mietitään.