Tutista eroon, lapsi 2v..

Hei kaikki taaperoiden vanhemmat..

Kävimme tänään 2v1kk ikäisen neitosen kanssa ensimmäistä kertaa hammashoitajalla, ja täti ilmoitti, että tutti on jätettävä pois mahdollisimman nopeasti, koska oli jo aiheuttanut purentaan virhettä. Noh, on tämä ollut suunnitelmissa, keväällä aiottiin viedä tutit oraville tms hyvissä ajoin ennen kuin pikkukakkonen kesällä syntyy, mutta jotenkin järkytti, kun hammashoitaja oli niin huolissaan tilanteesta. Purenta kuulemma voi korjaantua itsekseen, mutta olla myös korjaantumatta.

Tutti on tosi tärkeä tytölle, sekä yöllä että päivällä, ja jotenkin säälittää, kun joutuu sen ottaa pois. Luultavasti kovempi paikka äidille, kuin lapselle, tosin.

Kysymyksiä on oikeastaan kaksi. Mitä tutille teidän perheessä "tapahtui"ja miten tutin jättäminen näin "vanhemmalla iällä" onnistui? Olivatko ensimmäiset yöt karmeita ilman tuttia jne.. :/

Kiitos avusta niille, jotka viitsivät vastata..

 

2v1kk pojalta lähti tutti niin, että ei vain annettu. Leikkasin kaikista tuteista tuttiosan irti ja poika vei itse niitä roskiin. 2-3 iltaa huusi.
Tuttia tarvitsi nukahtamiseen (yöllä ei lainkaan tarvinnut) sekä joskus päivällä mussutteli. Täyttää pian 3v ja ihme kyllä muistaa vielä että "tutit meni rikki ja heitettiin roskiin" =)

 

Hei!
Meillä myös 2 v 1 kk poika, ja tarkoitus on vieroittaa hänet tutista ennen kakkosen syntymää juhannuksen tienoilla. Meillä poika syö tuttia enää tarhassa päiväunille käydessään ja illalla noin klo 20-22 iltapuuhissaan ja -rauhoittumisen aikana. Näinä aikoina suhde tuttiin on tosi tiukka; itku tulee jos otetaan pois.

Me olemme ajatelleet Suuren Muutoksen tapahtuvan pääsiäislomalla, kun meillä vanhemmillakin on mahdollisuus valvoa/nukkua huonosti pojan tuttikaipuun takia. Ideana on kehittää joku tarina siitä, minne nuo kaikki muutamat tutit viedään. Muuten heitettäisiin kaloille mereen (meillä on akvaario), mutta ei haluta roskata. Jonnekin ne annetaan. Rikkomisideakin on hyvä, mutta ei oikein sovi siihen, että ollaan muuten käteviä käsistämme ja osataan aina korjata kaikki rikki menneet lelut...

 

meillä ei vielä ajankohtaita lopullinen vieroitus (tyttö 2v3kk), mutta nyt on viime kuukauden aikana päästy siihen että tutti on VAIN unilla mukana. Sitä ennen se eksyi suuhun vähän väliä... ekat kolme päivää oli meillä rankin vaihe tuossa "päivävieroituksessa". Joskus kyllä edelleen könyää yläkertaan keskellä päivää muka nukkumaan ;-)
öisin, jos ei sylkäise tuttia nukahdettuaan pois, niin otan pois.
me käytiin ekan kerran hammaslääkärissä pari viikkoa sitten, eikä edes kysynyt syökö tyttö tuttia, eli ilmeisesti hampaista ei vielä huomaa.
Yövieroitus tulee tapahtumaan tässä jossain vaiheessa, mutta pikkuveli syntyy päivänä minä hyvänsä, eli mitään ylimääräistä muutosta ei neidin elämään juuri nyt oteta. ehkö neitokainen huomaa että tutti on ihan vauvojen hommaa, ja se jää sitten itsestään?

 

Meidän esikoispoikamme ollessa 2 v 1 kk ikäinen, veimme räänä aamuna yhdessä tutit oravanpoikasille. Poika itse laittoi ne kiviaidalle ja vilkutti niille. Illalla käytiin yhdessä katsomassa, kun tutit olivat hävinneet oravaäidin mukaan. Meillä tutti tosin ei ollut enää ollut käytössä kuin unille mentäessa ja oikein pahan mielen iskiessä lohtuna.

Silti kaksi päivää päikkäreille ja yöunille mentäessä tutia piti itkeä, mutta viikon päästä enää harvoin kysyi sitä. Meillä tosin yöunet menivät tosi repaleisiksi; poika tulee öisin keskeen. Varmaksi en osaa sanoa johtuuko juuri tuosta tutin poisjäämisestä, uhmaiästä, pelkokaudesta vai siitä että perheeseen syntyy toinen lapsi kahden kuukauden kuluttua.

 

Meidän neidin tutin käyttö väheni pikkuhiljaa. Hieman alle 2-vuotiaana annoin vain nukkumaanmennessä päikkäreille ja iltaisin - muuten tutti oli jossain piilossa. Piti vaihdella paikkaa, kun neiti seurasi silmä tarkkana, mistä sen milloinkin otin. Kun hän oli noin 2v2kk, kylmästi leikkasin tuttiin reiän ja selitin, että tutti oli niin vanha ja oli mennyt rikki. Ensimmäisille päiväunille itki varmaan vartin - suorastaan huusi tutin perään. Ensimmäinen viikko meni sitten suht hyvin, eli se rikkinäinen tutti löytyi kaapista ja sille piti käydä toivottaa hyvät yöt. Lisäksi sai uuden uninallen tutin tilalle. Parisen viikkoa oli sitten itkua iltaisin, mutta hiljalleen sekin jäi. Nyt tyttö 2v7kk ja edelleen muistaa, että se valkoinen tutti oli vanha ja meni rikki.

Mitä niihin hampaisiin tulee, meidän neidin yläetuhampaiden välissä oli suht iso rako, kun tutti oli käytössä, mutta ei enää. Itsekin hämmästyin sitä tässä yhtenä päivänä ja jäin miettimään, oliko se rako sittenkin tutin syytä.