Tuskin koskaan voin luottaa mieheeni:/mitä tehdä?

[--h]

Kirjoitin jo aiemmin avauksen että meillä menee nykyään kaikki päin seiniä parisuhteessa. Alamäki alkoi kun sain tietää että mies on pettänyt (ei kuitenkaan seksiä, mutta tapailua, suutelua, viestittelyä toisen naisen kanssa) ja valehdellut kirkkain silmin (vaikka suhteemme oli silloin HYVÄ). Miehelle ei siis mikään riittänyt. Koska olin jo raskaana, halusin yrittää.

Omin sanoin mies on miettinyt nämä asiat eikä tuollaista enää tapahdu. Mutta minä en luota. Ja arvostus miestä kohtaan on hävinnyt. Itsetunto on murusina. Sanon miehelle nykyään mitä sylki suuhun tuo ja saan "kohtauksen" jos mies lähtee esim. viettämään iltaa.

En luota siihen että mies rakastaa ja tiedän että käytökseni tekeekin sen kohta mahdottomaksi. Hyvää arkea on aina välillä, mutta lähes viikottain tulee joku riita.

Emme jaa nykyään oikein mitään tunteita tai ajatuksia. Lapsi on vielä hyvin pieni .

Olen niin katkera edelleen miehen touhuista, enkä luota häneen. Enkä ikävä kyllä varmaan ole antanut anteeksi, en kai muuten pyörittelisi tuota asiaa mielessäni (siitä on 1,5v kun sain tietää ja sen jälkeen valehdellut muista pienemmistä asioista pari kertaa). Mitä tekisitte mun tilanteessa?

Tuntuisi idiootilta erota, koska "pettäminen niin yleistä, seuraavakin mies voi pettää". Mies on muuten ihan hyvä mies. Mutta tää asia on luonut sellaisen kuilun meidän välillä että mistään ei tule mitään :/ .

 

[Etsiväkaksoset]

Jos et luota etkä usko koskaan voivasi antaa anteeksi niin eikö olis sitten armollisempaa omallekin kohdalle kun eroaisitte?

Jos luulet että voi jotain toivoa olla nin suosittelen jotain parisuhdeleiriä.

 

[vappunaamari]

Minä eroaisin, koska en kestäis sitä että en pysty luottamaan toiseen.. Ei se luottamus tule heti takaisin siinä saattaa mennä vuosia. Jos haluat elää vuosia noin, niin se on oma valintasi. Ite en rupeais.

 

[vieras]

Tutulta kuulostaa. Meillä on aikaa useampi vuosi, mutta kamaluudet tulee esiin mielen syövereistä, varsinkin riidellessä.

 

[vieras]

Minunkin olisi todella vaikeaa luottaa puolisoon enää tuollaisen tapahtuman jälkeen. Voithan kuitenkin yrittää vielä jatkaa suhdetta jo lapsenkin vuoksi. Jos se ei onnistu esim. parisuhdeiltojen tai leirienkään jälkeen, niin sitten on varmaan parempi erota. Sellaisiakin miehiä nimittäin on, jotka eivät todellakaan petä. Itse voin luottaa 100% elämänkumppaniini. Elämä olisi aika raskasta, jos joutuisin miettimään milloin mies valehtelee. Itse en myöskään voisi ikinä pettää miestä ja hän luottaa myös minuun. Toivottavasti voit luottaa jatkossa elämänkumppaniisi tai löydät miehen joka on arvoisesi.

 

[vieras]

- Opettelet luottamaan

- Et luota ja elät epävarmuudessa

- Eroat

Siinäpä ne vaihtoehdot taitaa olla. Valitse vapaasti.

 

[ap]

Kiitos vastauksista.. mulla on ongelmana se, että en luota oikeastaan mihinkään mitä mies sanoo. On valehdellut mulle PALJON. pettämisestäkin sain kuulla muualta, ja mies kielsi pari kuukautta (!!) koko asian, aina vähitellen sain pumpattua lisää tietoa hänestä. Myös monesta pienemmästäkin asiasta mies on valehdellut, ja vielä aivan kirkkain silmin tyyliin "rakas, älä nyt hulluja puhu".

Tiedän siis, että mies pystyy valehtelemaan tosi hyvin, tiedän myös, että hänen moraalinsa tuntuu vaihtuvan tilanteen mukaan. Siksi en pysty luottamaan.

Pahinta on, että jos minä valehtelisin vähääkään miehelle, hän ei sietäisi sitä. Halveksuu myös "horomaisia" naisia. Olen kuitenkin itse 100% luotettava, enkä valehtele. Suhteen aikana pari valkoista valhetta olen sanonut (tyyliin olenko siivonnut vai en), isoista asioista en koskaan pystyisi valehtelemaan. Siksi en ymmärrä miestä.

On tosi raskasta kun esim. miehen työreissut on yhtä helvettiä.

 

[Joxu]

Suhde ei kestä jos toiseen ei luota ja suhdehan kuitenki perustuu luottamukselle, ehkä ois parempi niin että ette erois vaan oisitte hetken erillänne ja miettisitte tilannetta ja saisitte aikaa ajatella mikä on tärkeintä. Koska aikaa myöten teijän riitely vaikuttaa lapseen ja lapsi kuitenkin aistii aina et jos kaikki ei oo hyvin. Saisitte pohtia myös jatkatteko vai ette yhteistä taivaltanne. Aika parantaa kaikki haavat ja nyt tartteisitte molemmat suhteen kannalta aikaa ja tilaa pohtia et jatkatteko yhdessä vai erikseen. Tehkää se itsenne ja lapsenne takia. Ja voimia, uskon et kaikki järjestyy johonki suuntaan :hug: