Tuskaa!

Tää teksti nyt on enimmäkseen valitusta, että jos ei jaksa sellaista lukea niin vielä voi perääntyä...

Tää raskaus on tuskaa! Tää lapsi on NIIIIN toivottu (ja raskaus hoidoilla aikaan saatu) mutta en ikinä olis uskonu että tää on näin tuskaa! Mulle on tehty neljä suurta leikkausta joiden takia mun vatsani on täynnä kiinnikkeitä ja arpia ja lääkärit mulle sanoi että raskaus ei ole helppo, mutta tää päivittäinen kivussa eläminen on ihan kamalaa... Syön nykyään päivittäin panacodia (ihan lääkärin luvalla) mutta tunnen suurta syyllisyyttä siitä että myrkytän lapseni. Nyt kivut on jo siinä mallissa että panacod ei enää kunnolla auta ja kauhulla ajattelen minkälaista loppuaika tulee olemaan... Ja kuulin vasta että myöskin panacod pitäisi lopettaa loppuajasta, ettei vauvalle tule vieroitusoireita (voi luoja tätä syyllisyyden määrää, mun vauva on niinkuin joku narkkari!?!), no mitenkäs minä sen ajan sitte elän?
Ajattelin aina että meille vois tulla niin monta lasta kun luoja suo, mutta ainakin toisen olisin halunnut. Nyt en enää tiedä haluanko ikinä enää laittaa itseäni tähän samaan jamaan.... Odotan vain innolla että meidän vauva syntyy, raskaus on perseestä mutta lopputulos varmasti sen arvoista.

Niin ja tietenkin nyt pitää tuntea myös syyllisyyttä näistä ajatuksista, sillä raskaus oli kovan työn takana ja suoranainen ihme. :headwall: Mää en kestä enää itteäni! Nyt menossa jo/vasta rv 27+3.

 

kuulostaa kamalalta! Eikö mikään rasvaaminen yhtään auta? Entä mitkään luontaistuotteet, öljyt, jos ne pehmentäis arpia? Toinen raskaus heti perrään vois kyllä olla helpompi kun arvet on valmiiksi venyneet (ei varmaan palaudu kovin nopeasti) :hug:

 

kuulostaa kamalalta! Eikö mikään rasvaaminen yhtään auta? Entä mitkään luontaistuotteet, öljyt, jos ne pehmentäis arpia? Toinen raskaus heti perrään vois kyllä olla helpompi kun arvet on valmiiksi venyneet (ei varmaan palaudu kovin nopeasti) :hug:

Öö, siis kiinnikkeethän ovat vatsan sisäpuolella...

Ap:lle halaus ja tsemppiä, en osaa muuta kuin voimia toivottaa.

 

Kiinnikkeistä sen verran, että ennen toista raskautta kannattais keskustella gynekologin lisäksi mahakirurgin kanssa. Kiinnikkeet on yks hankalimmista vaivoista, koska niiden poistaminen vaatii uutta mahan alueen leikkausta ja leikkaus aina altistaa kiinnikkeille, mutta kyllä kiinnikkeiden irrotteluakin tehdään. Kiinnikkeetkin kuitenkin voivat auheuttaa myös muita ongelmia kuin kipua. Tiedän myös, että kiinnikeleikkauksissa käytetään nykyään yhtä hoitomuotoakin, josta tosin kirurgit ovat eri mieltä tehoaako se ollenkaan. Panacodista sen verran, että itse käytin imetysaikana Panacodia eikä ollut ongelmia vauvalla, vaikka samoja tuntemuksia koin, kamalaa syyllisyyttä. Lääkärin valvonnassa kuitenkin käytät lääkettä.